perjantai 8. syyskuuta 2023

Kynnysmatto

Löysin Roskalavalta meille sopivan eteisen maton, vaalea ja kerrankin sävyiltään "Tyttö ja visteriaköynnös"-tauluun sopiva - kyseisen taulun  asteen verran hankalat sävyt kun ovat määrittäneet sen, että viimeiset 15 vuotta eteisen lattiassa on pysynyt sama matto. Maton ainoa vika on edelleenkin se, että se imee itseensä kaikki roskat puolen kilometrin säteeltä ja se täytyisi imuroida kahdesti päivässä, jotta pystyisi siistinä. Tämä nykyinen on vähän helpompi, mutta sen kanssa eivät sitten taas sopineet vanhan maton kanssa lattiassa olleet tummat kynnysmatot. 

Koska mä nyt vaan oon tällainen tee-se-itse ja kierrätä kaikki henkilö, niin tietenkin päätin tehdä maton itse, varsinkin kun kaapissa lojui valmiina pari väreiltään projektiin sopivaa lakanaa. Ensin muutin lakoinden kanssa pihalle, jossa revin niistä kuteita.


Sitten vaan virkkaamaan kuteista mattoa. Se onkin yllättävän raskasta, koska matolle tulee nopeasti painoa ja paksu kude käy sormien päälle eikä puuvillainen lakanakaan ole juoksevuudeltaan helpoimpia. Ihan täydellisesti eivät sävyt vastaa toisiaan isossa ja pienessä matossa, mutta näistä materiaaleista tuo on lähin mahdollinen yhdistelmä. Ikävästi noi ruskeat riadat jäävät tästä pois, kun sellaista kudemateriaalia ei ollut. Teen toista mattoa varten retken materiaalipankkiin, jos sieltä löytyisi, siis edellyttäen, että noista muista kuteista jää vielä materiaalia toiseenkin mattoon, sillä tuohon menee todella paljon kudetta, koska matosta tulee paksu ja tukeva.
 
 
Projekti etenee pikku hiljaa, kyllä se ehkä ennen joulua valmistuu. Jos ei muuten, niin työlistalle niin, että joka päivä listalta kaksi hommaa ja sitten kerros mattoa ja sitten taas pari hommaa ja lisää mattoa.

Ei kommentteja: