Pitkästä aikaa tapahtuu jotain tälläkin rintamalla, pääsin nimittäin mukaan Hopottajat-kampanjaan, jossa testataan Marlin Shotteja. Hopottajathan toimivat yksinkertaisuudessaan niin, että pääsemme testaamaan tuotteen tai palvelun ja kerromme kokemuksiamme siitä eteenpäin.
Mutta itse asiaan eli Marlin Shot-tuotteisiin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan nämä siis ovat mehuja, mutta ei mitä tahansa mehuja, vaan suomessa valmistettuja tuotteita, joissa on runsaasti C-vitamiinia ja ne vahvistavat vastustuskykä. Näissä ei ole lisä- ja säilöntäaineita eikä myöskään lisättyä sokeria.
Tuotteiden luontaisesti korkea C-vitamiinipitoisuus on peräisin
acerola-marjoista. Jo yksi shottilasillinen riittää täyttämään
päivittäisen C-vitamiinitarpeen. Myös muut huolella valitut
raaka-aineet, kuten inkivääri, kurkuma, granaattiomena, karpalo ja
puolukka, ovat luonnon omia hyvinvoinnin edistäjiä.
Purkit ovat varsin hauskoja, sillä Shotit on pakattu 2dl purkkiin, josta riittää 4cl:n annos viidelle - joko viidelle henkilölle tai viidelle päivälle. Shotit suositellaan
säilytettäväksi kylmässä, sillä kylmäsäilytys parantaa mm. luontaisen
C-vitamiinin säilymistä.
Shotit säilyvät avattuina jääkaapissa noin viikon ajan. Lisätietoa löytyy Marlin tuotesivulta: SHOT.
Shoteissa on kolme erilaista: makua granaattiomena-acerola, karpalo-puolukka-acerola ja inkivääri-kurkuma-acerola. Pohjoisten marjojen suosijana jouduin pitkään miettimään, kumpi on suosikkini karpalo-puolukka vaiko inkivääri-kurkuma. Jotenkin kuitenkin tässä ajassa vuotta inkiväärin voimakas maku ja täyteläisyys tarjoaa myös sitä kaivattua sisäistä lämpöä, joten minun suosikkini näistä on tuo inkivääri-kurkuma-acerola. Sen voin tässä myös todeta, etta maku on voimakas ja koska tuotteisiin ei ole lisätty sokeria, ne eivät valitettavasti välttämättä ole kaikkien makuun - esimerkiksi rakas puolisoni kieltäytyi ottamasta toista lasia mitään makua selvittyään ensimmäisestä. No, minusta nämä taas ovat herkkua, mutta makuasioista ei sovi kiistellä.
Kiireisen ratkaisuksi nämä ovat erinomaisia, mutta sopivat varmasti myös koko perheen käyttöön. Jotenkin minun ajatukseni näiden kohdalla pyörivät sanoissa lasillinen aurinkoa ja toisaalta piristävää punaista arkeesi, mutta minä olenkin väririippuvainen näin valottomaan aikaan.
#Marlishot #hopottajat
Näytetään tekstit, joissa on tunniste testaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste testaus. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 28. marraskuuta 2018
maanantai 9. marraskuuta 2015
Taas testataan: Dole ananas
Sain testattavaksi Dolen uutuusananaksia. Ananaksessa ei noin periaatteessa ollut mitään uutta ja ihmeellistä, se kun oli palasia mehussa, sen sijaan pakkaustapa oli uusi ja käänteen tekevä. Ananakset olivat nimittäin pussissa.
Tuollainen pussi on huomattavasti helpompi kuljettaa kuin tölkki. Sen avaaminenkin on helpompaa kuin tölkin ja hätätilassa syömiseen ei tarvita muita apuvälineitä - tölkin kanssa lusikka on välttämätön. Toki syöminen hoituu siistimmin lusikalla tai kaadettuna lautaselle kuin suoraan pussista. Pussin avaamisessa piti olla tarkkana, jotta mehut eivät turskuneet pöydälle, mutta muutoin se oli helppoa ja tomi ilman apuvälineitä.
Toivottavasti nämä tulevat kauppoihin myös Suomessa. Nämä testipakkaukset kun ovat vähän eksoottisempia, kuten pussin kirjoituksista voi päätellä.
Tuollainen pussi on huomattavasti helpompi kuljettaa kuin tölkki. Sen avaaminenkin on helpompaa kuin tölkin ja hätätilassa syömiseen ei tarvita muita apuvälineitä - tölkin kanssa lusikka on välttämätön. Toki syöminen hoituu siistimmin lusikalla tai kaadettuna lautaselle kuin suoraan pussista. Pussin avaamisessa piti olla tarkkana, jotta mehut eivät turskuneet pöydälle, mutta muutoin se oli helppoa ja tomi ilman apuvälineitä.
Toivottavasti nämä tulevat kauppoihin myös Suomessa. Nämä testipakkaukset kun ovat vähän eksoottisempia, kuten pussin kirjoituksista voi päätellä.
torstai 4. syyskuuta 2014
Uutuuksia sipsi- ja karkkihyllyssä
Herra Kirjoitus käväisi kaupassa täydentämässä vajentunutta maitovarastoamme ja samalla reissulla hänen silmiinsä oli iskenyt myös pari uutuutta, jotka hän tienkin hankki testattavaksi.
Estrellan uutuuksina olivat sourcream & cheese - sipsit. Maku oli varsin mieto ja valitettavasti sellainen, ettei siinä erottunut kunnolla sen paremmin sourcream kuin cheesekään. Sellainen varsin neutraali makuelämys siis. Ei paha, mutta ei mitenkään unohtumaton tai "hei, näitä täytyy saada lisää"-juttukaan.
Vähän onnistunnempi oli sen sijaan kahden jo ennestään tunnetun tuotteen yhdistelmä, nimittäin Pollyt Ahlgrens bilareilla. Jos joku ihmettelee, eikös noissa autoissa ole itsessäänkin olemassa suklaaversio, niin käsittääkseni näin on. Tosin siinä suklaakuorutetut autot pussissa on vain yhtä makua vaahtoautoa suklaan sisällä ja se maku ei ole sama kuin niissä kuoruttamattomissa perusautoissa. Tässä Polly-pussissa suklaakuorute on tietenkin aitoa Pollya ja sisävaahtoa on kahta eri makua: vaaleanpunaista ja vihreää. Nuo maut ovat siis ne samat, mitä siinä aidossa bilar pussissakin on.
Mikään ei tietenkään voita maussa aitoa Pollya, mutta on tämä ehdottomasti paras näistä uutuusvirityksistä, joista yksi, Polly rocks , on aiemmin esitelty täällä blogissakin.
Estrellan uutuuksina olivat sourcream & cheese - sipsit. Maku oli varsin mieto ja valitettavasti sellainen, ettei siinä erottunut kunnolla sen paremmin sourcream kuin cheesekään. Sellainen varsin neutraali makuelämys siis. Ei paha, mutta ei mitenkään unohtumaton tai "hei, näitä täytyy saada lisää"-juttukaan.
Vähän onnistunnempi oli sen sijaan kahden jo ennestään tunnetun tuotteen yhdistelmä, nimittäin Pollyt Ahlgrens bilareilla. Jos joku ihmettelee, eikös noissa autoissa ole itsessäänkin olemassa suklaaversio, niin käsittääkseni näin on. Tosin siinä suklaakuorutetut autot pussissa on vain yhtä makua vaahtoautoa suklaan sisällä ja se maku ei ole sama kuin niissä kuoruttamattomissa perusautoissa. Tässä Polly-pussissa suklaakuorute on tietenkin aitoa Pollya ja sisävaahtoa on kahta eri makua: vaaleanpunaista ja vihreää. Nuo maut ovat siis ne samat, mitä siinä aidossa bilar pussissakin on.
Mikään ei tietenkään voita maussa aitoa Pollya, mutta on tämä ehdottomasti paras näistä uutuusvirityksistä, joista yksi, Polly rocks , on aiemmin esitelty täällä blogissakin.
sunnuntai 31. elokuuta 2014
Hopotus: Bepancare emulsiovoide loppuraportti
Nyt on sitten tultu tämän tuotteen testauksessa siihen vaiheeseen, jossa jyvät erotellaan akanoista (kas, miten sopivan syksyinen vertaus). Kuukauden päivät olen sivellyt Bepancaren emulsiovoidetta nahkani ongelmakohtiin ja yrittänyt seurata, miten se ihme oikein tapahtuu. Voiteesta olen aiemmin kertonut täällä ja täällä.
Kuten totesin jo aiemmin lähdin tähän ihmiskokeeseen vähän kuin soitellen sotaan, odotukset eivät olleet kovin korkealla, yksinkertaisesti siksi, etten tiennyt, mitä odottaa, koska kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen kosketukseni tälläiseen tuotteeseen.
Jos olisin mennyt aivan ohjeen mukaan, olisi arpikohtia tai niitä alueita, minne kiinteytystä tarvittiin, pitänyt voidella kahdesti päivässä. Joudun kuitenkin tunnustamaan olevani liian laiska ja liian meneväinen siihen, että aikaa olisi riittänyt kahteen rasvaukseen, niinpä tyydyin suosiolla yhteen rasvauskertaan päivässä.
Voiteen ominaisuuksia olen jo sen verran tarkasti puinut noissa aikaisemmissa kirjoituksissani, etten ala niitä enää tässä toistamaan. Sen sijaan mennään siihen kiinnostavaan puoleen eli mitä jäi käteen tai siis tässä tapauksessa paremminkin niin, että eihän käteen jäänyt mitään - testikohteena kun olivat erityisesti painonvaihteluista kärsineet olkavarteni, joissa oli mukavat arvet muistoina elämän kiertokulusta. Toinen testi kohde oli decolté ja kaula.
Kaulan ja decolté-alueen iho tuntuu kuukauden jälkeen paremmin voivalta, ehkä hitusen kiinteämmältäkin - kaksoisleuka ei tietenkään ole kadonnut mihinkään, mutta se ei varmasti ole voiteen vika. Kaulan alueen hoitoon antaisin tuotteelle arvosanaksi 9, ehkä noita kiinteyttäviä ominaisuuksia pitäisi olla vielä enemmän, mutta kuten todettu tämähän ei ole tuotteen pääasiallinen käyttötarkoitus.
Entäs ne kädet ja arvet sitten. Arvet eivät ole kadonneet tyhjiin, ne ovat edelleen olemassa käsivarsissa, mutta iho on selkeästi pehmeämpi ja arvet "myötäävät" paremmin, eivät siis kiristä niin kuin tekivät aikaisemmin. Arvet myös ovat kaventuneet selvästi verrattuna aikaisempiin aikoihin, jolloin ne möllöttivät sellaisina puoli senttisinä palkoina käsissä, nyt ne ovat vain pari-kolme milliset viivat. Antaisin tuotteeksi tällä rintamalla 9½. Suosittelisinko: kyllä!
Erityisesti pidin tuotteessa sen miedosta tuoksusta, mielyttävästä koostumuksesta ja nopeasta imeytymisestä ja tietenkin noista positiivisista tuloksista.
Lisää tuotetietoa täältä.
Kuten totesin jo aiemmin lähdin tähän ihmiskokeeseen vähän kuin soitellen sotaan, odotukset eivät olleet kovin korkealla, yksinkertaisesti siksi, etten tiennyt, mitä odottaa, koska kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen kosketukseni tälläiseen tuotteeseen.
Jos olisin mennyt aivan ohjeen mukaan, olisi arpikohtia tai niitä alueita, minne kiinteytystä tarvittiin, pitänyt voidella kahdesti päivässä. Joudun kuitenkin tunnustamaan olevani liian laiska ja liian meneväinen siihen, että aikaa olisi riittänyt kahteen rasvaukseen, niinpä tyydyin suosiolla yhteen rasvauskertaan päivässä.
Voiteen ominaisuuksia olen jo sen verran tarkasti puinut noissa aikaisemmissa kirjoituksissani, etten ala niitä enää tässä toistamaan. Sen sijaan mennään siihen kiinnostavaan puoleen eli mitä jäi käteen tai siis tässä tapauksessa paremminkin niin, että eihän käteen jäänyt mitään - testikohteena kun olivat erityisesti painonvaihteluista kärsineet olkavarteni, joissa oli mukavat arvet muistoina elämän kiertokulusta. Toinen testi kohde oli decolté ja kaula.
Kaulan ja decolté-alueen iho tuntuu kuukauden jälkeen paremmin voivalta, ehkä hitusen kiinteämmältäkin - kaksoisleuka ei tietenkään ole kadonnut mihinkään, mutta se ei varmasti ole voiteen vika. Kaulan alueen hoitoon antaisin tuotteelle arvosanaksi 9, ehkä noita kiinteyttäviä ominaisuuksia pitäisi olla vielä enemmän, mutta kuten todettu tämähän ei ole tuotteen pääasiallinen käyttötarkoitus.
Entäs ne kädet ja arvet sitten. Arvet eivät ole kadonneet tyhjiin, ne ovat edelleen olemassa käsivarsissa, mutta iho on selkeästi pehmeämpi ja arvet "myötäävät" paremmin, eivät siis kiristä niin kuin tekivät aikaisemmin. Arvet myös ovat kaventuneet selvästi verrattuna aikaisempiin aikoihin, jolloin ne möllöttivät sellaisina puoli senttisinä palkoina käsissä, nyt ne ovat vain pari-kolme milliset viivat. Antaisin tuotteeksi tällä rintamalla 9½. Suosittelisinko: kyllä!
Erityisesti pidin tuotteessa sen miedosta tuoksusta, mielyttävästä koostumuksesta ja nopeasta imeytymisestä ja tietenkin noista positiivisista tuloksista.
Lisää tuotetietoa täältä.
Tunnisteet:
hopotukset,
kosmetiikka,
testaus
lauantai 24. toukokuuta 2014
Buzzaus: ThermaCare
Pääsin Buzzadorin kautta testaamaan ja buzzaamaan myös toista tuotetta pienen ajan sisällä. Kyseessä olivat ThermaCare lämpötyynyt, joita on valittavana muotoilultaan kahta erilaista: siipienmallinen on tarkoitettu hartioille ja vyömäinen selkään.
Ei tarvinnut paljon miettiä, kumpaa haluaisin testata. Ikuisena niskajumisena iskin tietenkin ruksin kohtaan, jossa pääsi kokeimaan hartia-alueen lämpötyynyjä.
Mikä tässä ThermaCaressa sitten on niin erikoista? Ensinnäkin se, että kyseessä on luonnollinen kivunlievitys ilman lääkeaineita, koska kivun poisto tapahtuu lämmön avulla. Lämpötyyny aktivoituu päätyään kosketuksiin ilman kanssa ja lämpenee asteittain noin 30 minuutin ajan tasaiseen hoitolämpötilaan, joka on noin 40 C. Yhdestä tyynystä lämpö irtoaa noin 8 tunnin ajan eli tyyny tarjoaa pitkäkestoisen syvän lihasrentoutuksen ja kivunlievityksen. Kyseinen tyyny on ohut, mielyttävä, huomamaton ja tuoksuton eli tyynyä voi käyttää myös töissä.
ThermaCarea suositellaan käytettäväksi lihasjännityksiin, ylirasitukseen, venähdyksiin, revähdyksiin ja nivelrikkoon. Rajoituksia tuotteen käyttöön asettaa ikä, yli 55-vuotiaille tuotetta suositellaan käytettäväksi vaatteiden päällä, muutoin tyynyt kiinnitetään paljaalle iholle. Lisäksi tuotetta ei tule käyttää samalla alueella yli kahdeksaa tuntia 24 tunnin aikana. Tuotetta ei myöskään pitäisi käyttää nukkuessa. Tuotetta ei myöskään saa käyttää yhdessä lihaskipuvoiteiden tai muunlaisten lämpöhoitojen kanssa, herkällä, sairaalla tai rikkinäisellä iholla, ihoalueella, joissa on mustelmia tai turvotusta.
ThermaCare-tuotteita myydään apteekeissa. Tuotteiden hinnat ovat noin 11,50€, jolla saa 3 kappaleen pakkauksen niska/hartia-alueen hoitoon tarkoitettuja tyynyjä tai 2 kappaletta suurempia selän hoitoon tarkoitettuja tyynyjä (Hinnat vaihtelevat jonkin verran eri apteekkien ja apteekkiverkkokauppojen välillä).
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että ko. tuote toimii uskomattoman hyvin. Yhdellä tyynyllä ainakin minun hartiani aukesivat viikoksi ja tuntuivat kuin ne olisivat olleet jonkun muun hartiat.
Ei tarvinnut paljon miettiä, kumpaa haluaisin testata. Ikuisena niskajumisena iskin tietenkin ruksin kohtaan, jossa pääsi kokeimaan hartia-alueen lämpötyynyjä.
Mikä tässä ThermaCaressa sitten on niin erikoista? Ensinnäkin se, että kyseessä on luonnollinen kivunlievitys ilman lääkeaineita, koska kivun poisto tapahtuu lämmön avulla. Lämpötyyny aktivoituu päätyään kosketuksiin ilman kanssa ja lämpenee asteittain noin 30 minuutin ajan tasaiseen hoitolämpötilaan, joka on noin 40 C. Yhdestä tyynystä lämpö irtoaa noin 8 tunnin ajan eli tyyny tarjoaa pitkäkestoisen syvän lihasrentoutuksen ja kivunlievityksen. Kyseinen tyyny on ohut, mielyttävä, huomamaton ja tuoksuton eli tyynyä voi käyttää myös töissä.
ThermaCarea suositellaan käytettäväksi lihasjännityksiin, ylirasitukseen, venähdyksiin, revähdyksiin ja nivelrikkoon. Rajoituksia tuotteen käyttöön asettaa ikä, yli 55-vuotiaille tuotetta suositellaan käytettäväksi vaatteiden päällä, muutoin tyynyt kiinnitetään paljaalle iholle. Lisäksi tuotetta ei tule käyttää samalla alueella yli kahdeksaa tuntia 24 tunnin aikana. Tuotetta ei myöskään pitäisi käyttää nukkuessa. Tuotetta ei myöskään saa käyttää yhdessä lihaskipuvoiteiden tai muunlaisten lämpöhoitojen kanssa, herkällä, sairaalla tai rikkinäisellä iholla, ihoalueella, joissa on mustelmia tai turvotusta.
ThermaCare-tuotteita myydään apteekeissa. Tuotteiden hinnat ovat noin 11,50€, jolla saa 3 kappaleen pakkauksen niska/hartia-alueen hoitoon tarkoitettuja tyynyjä tai 2 kappaletta suurempia selän hoitoon tarkoitettuja tyynyjä (Hinnat vaihtelevat jonkin verran eri apteekkien ja apteekkiverkkokauppojen välillä).
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että ko. tuote toimii uskomattoman hyvin. Yhdellä tyynyllä ainakin minun hartiani aukesivat viikoksi ja tuntuivat kuin ne olisivat olleet jonkun muun hartiat.
keskiviikko 6. marraskuuta 2013
Sitruunasuklaa
Törmäsimme ihan sattumalta Ievuskaisen kanssa kaupungilla ja päädyimme kahvittelemaan yhteisen pöydän ääreen vaihtamaan kuulumisia.
Kahvin kanssa oli aivan pakko testata silmiini sattunutta uutuutta, belgialaista stevialla maustettua lime-sitruunatäytteistä suklaata.
Sisuksen limen ja sitruunanmaku oli mielestäni todella herkullinen (samassa sarjassa on myös appelsiinia ja kookosta sisältävät suklaat), mutta kyllä se vaan niin on, että minä haluan tummansuklaani sellaisenaan. Ja täytteet höystettynä maitosuklaalla. Jos tuota tosiaan saisi maitosuklaalla päällystettynä, ostaisin varmaan levyn - ison levyn - viikossa, mutta tuo tumma suklaa on mielestäni hiukan liian tummaa sitruunan kaveriksi, kirpeä sitruuna kaipaisi seurakseen jotain ihanan makeaa ja pehmeää siis maitosuklaata. Vinkkinä siis se, että kehittäkää tästä sellainen maitosuklaa - sitruuna-lime - versio, niin menestys on taattu ja ilman sitä jugurttia, jonka Fazer on sotkenut asiaan, kunnon sitruunaa sen olla pitää.
Kahvin kanssa oli aivan pakko testata silmiini sattunutta uutuutta, belgialaista stevialla maustettua lime-sitruunatäytteistä suklaata.
Sisuksen limen ja sitruunanmaku oli mielestäni todella herkullinen (samassa sarjassa on myös appelsiinia ja kookosta sisältävät suklaat), mutta kyllä se vaan niin on, että minä haluan tummansuklaani sellaisenaan. Ja täytteet höystettynä maitosuklaalla. Jos tuota tosiaan saisi maitosuklaalla päällystettynä, ostaisin varmaan levyn - ison levyn - viikossa, mutta tuo tumma suklaa on mielestäni hiukan liian tummaa sitruunan kaveriksi, kirpeä sitruuna kaipaisi seurakseen jotain ihanan makeaa ja pehmeää siis maitosuklaata. Vinkkinä siis se, että kehittäkää tästä sellainen maitosuklaa - sitruuna-lime - versio, niin menestys on taattu ja ilman sitä jugurttia, jonka Fazer on sotkenut asiaan, kunnon sitruunaa sen olla pitää.
torstai 28. maaliskuuta 2013
Hopotus: Vitaplex Salmiakki D3-vitamiini
Olin äärimmäisen onnellinen, kun pääsin saman kevään aikana mukaan toiseenkin hopotuskampanjaan, vieläpä sellaiseen, joka liippaa minua äärimmäisen läheltä. Tässä kampanjassa kun hopotetaan D-vitamiinista - minunhan on koko talven pitänyt ja pitänyt käydä hankkimassa perheellemme vitamiinipurkki, jotenkin se vaan on jäänyt ja jäänyt.
Nyt sitten asia korjaantui herkullisella tavalla hopottajien kautta: www.hopottajat.fi/vitaplex_salmiakki/
Vitaplex Salmiakki D3-vitamiini on 10 mikrogramman pieni tabletti, joka sopii koko perheen käyttöön. D-vitamiini auttaa ylläpitämään hampaiden, luuston ja lihasten normaalia toimintaa ja edesauttaa immuunijärjestelmän toimimista. Vitaplex salmiakinmakuinen D3-vitamiini on helppo pureskella, imeskellä tai niellä kokonaisena veden kera.
Parasta tuossa oli tosiaan se, että tabletti oli tosiaankin mukavan pieni, ei tarvinnut kenenkään kakoa sen kanssa. Erityisesti Herra Kirjoitus ihastui tabletin makuun, se todellakin maistuu salmiakilta, kunnolliselta salmiakilta. Myös kaverimme ovat päässeet maistelemaan pillereitä purkistamme ja kaikki ovat pitäneet pillereiden mausta.
Tähän on pakko todeta, että omalla kohdallani kyseessä on ensimmäinen tabletti, joita olen pystynyt pureskelemaan - tähän asti kaikki pureskeltavat on nielty kokonaisina pahan maun ja epämielyttävän rankenteen takia. Näistä ominaisuuksista siis pelkkää plussaa salmiakki D3-vitamiinille.
Pitkän ja pimeän talven jälkeen itse kullekin tekee D-vitamiinivarastojen täydennys hyvää. Vitaplexin salmiakinmakuiset D3-vitamiinit löytyvät päivittäistavarakaupan terveystuotehyllystä. Hintatiedoista kiinnostuneille todettakoon, että Vitaplex salmiakinmakuisen D3-vitamiinin suositushinta on 12,40 €
perjantai 25. tammikuuta 2013
Parin viikon hiljaisuus
Nyt on sitten tämän blogin suhteen odotettavissa parin viikon hiljaisuus. Menin hankkimaan point-maailman vip-jäsenyyden kahdeksi viikoksi ja yritän nyt tietenkin koota sieltä mahdollisimman pisteitä. Ja se vie yllättävän paljon aikaa - turha kai sanoakaan, että yllätyin suuresti siitä, miten paljon tuo vie aikaa. No valinta on nyt tehty ja auringonkuvat silmissäni kokoan pisteitä.
Tuo aurinko on osin konkreettinen, osin kuvainnollinen. Ihan sen vuoksi, että pointshopin lahjakortit on nyt mahdollista vaihtaa myös Aurinkomatkojen lahjakortiksi ja se taas mahdollistaisi matkan jonnekin lämpimään auringon alle. Eli soveliaaseen aikaan mahdollisesti ensi syksynä nappaamme jonkin äkkilähdön jonnekin aurinkoon. Tai siis niin minä tässä kohtaa vielä luulen, katsotaan nyt sitten miten elämässä käy.
Nyt kuitenkin keskityn vielä pariksi viikoksi pistejahtiin, jotta saan edes vähän valuuttaa matkaa varten kasaan.
Tuo vip-jäsenyys liittyy myös siihen, että voitin pointdealin lahjakortin joulukisasta ja halusin lunastaa sillä yhden uuden lautapelin. Ilman vip-jäsenyyttä toimitus olisi ollut 15 euroa, vipjäsenille ilmainen. Sain vielä hyvän vinkin, mistä hankkia 14 vuorokauden vip-jäsenyys eurolla, joten se oli sitten vähän niin kuin pakko... ja tässä sitä nyt ollaan: odotetaan peliä postista ja kootaan pisteitä hullun kiilto silmissä. Sukkakin kudotaan, mutta siitä lisää myöhemmin.
Tuo aurinko on osin konkreettinen, osin kuvainnollinen. Ihan sen vuoksi, että pointshopin lahjakortit on nyt mahdollista vaihtaa myös Aurinkomatkojen lahjakortiksi ja se taas mahdollistaisi matkan jonnekin lämpimään auringon alle. Eli soveliaaseen aikaan mahdollisesti ensi syksynä nappaamme jonkin äkkilähdön jonnekin aurinkoon. Tai siis niin minä tässä kohtaa vielä luulen, katsotaan nyt sitten miten elämässä käy.
Nyt kuitenkin keskityn vielä pariksi viikoksi pistejahtiin, jotta saan edes vähän valuuttaa matkaa varten kasaan.
Tuo vip-jäsenyys liittyy myös siihen, että voitin pointdealin lahjakortin joulukisasta ja halusin lunastaa sillä yhden uuden lautapelin. Ilman vip-jäsenyyttä toimitus olisi ollut 15 euroa, vipjäsenille ilmainen. Sain vielä hyvän vinkin, mistä hankkia 14 vuorokauden vip-jäsenyys eurolla, joten se oli sitten vähän niin kuin pakko... ja tässä sitä nyt ollaan: odotetaan peliä postista ja kootaan pisteitä hullun kiilto silmissä. Sukkakin kudotaan, mutta siitä lisää myöhemmin.
Tunnisteet:
lautapelit,
nuukuus,
sattuu ja tapahtuu,
testaus
maanantai 14. tammikuuta 2013
Polly Rocks
Kuten kaikki tietävät, on rouva Jälkikirjoitus kovasti perso makealle. Pollyt ovat tenavasta asti olleet eräitä lempikarkkejani, silloin joskus muinoin niitä sai vain joskus ja jouluna eli laivalta, ne kun eivät kuuluneet joka kaupan valikoimiin kuten nykyään. Sitä suurempaa herkkua ne olivat, kun niitä sai harvoin.
Niinpä ei siis ollut mikään ihme, että nähdessäni hyllyssä uudenvärisen Pollypussin ahnas käteni ojentautui heti sitä kohti ja päätin ostaa sen testattavaksi, varsinkin kun viereissä lapussa luki vielä, että sesonkimaku ja saatavilla rajoitetun ajan. Kyseinen pussi oli tyylikkääsi mustan sävyinen ja nimeltään Polly rocks. Takana pussissa sitten mainittiin, että uusien makujen ja ilmeen takana oli ruotsalainen (rock)kitaristi-legenda Dregen.
Karkkien sisäosa oli samaa kuin ennenkin siis käsittääkseni sen sinisen pussin vanilja vaihtoehtoa, mutta päällysteet oli osittain pistetty uusiksi. Perinteisistä mukana oli enää maitosuklaa ja ne kaksi muuta olivat sitruuna ja suolainen salmiakki. Nams. Rakastan sitruunaa ja pidän salmiakista, joten olin aivan varma, että kyseesä on ehdottomasti minun pussini. Puhumattakaan siitä, miten hyvää se vaahto siellä sisällä on...
Suurin odotuksin avasin pussin ja iskin kiinni ensimmäiseen uuteen makuun, salmiakkiin. Musta kuorute, mutta muuten ihan peruspollyn näköinen nami. Maku sen sijaan ei hivellyt makuhermojani, ilmeisesti minun ja ruotsalaisten käsitys salmiakista on jotenkin erilainen, minä en lämmennyt tälle. Herra Kirjoitus sen sijaan lämpeni ja tarjoutui heti vapaaehtoiseksi syömään kaikki salmiakit pussista. Seuraavaksi suun pesua maitosuklaalla ja sitten sen sitruunan kimppuun. Kuorute oli kauniin keltainen ja maku jokseenkin sitruunainen, mutta ei tämäkään sitä, mitä odotin. En osaa sanoa, mikä meni vikaan ja mitä oikein odotin, vai onko vain niin, että mieleni on niin juurtunut pollyvaahdon ja suklaan yhdistelmään, etten osaa ajatellakaan siihen muuta päällystä. Herra Kirjoitus sai siis lisää syötävää, vaikka toki minäkin avustin parhaani mukaan, koska en ensimmäisellä, toisella enkä vielä viidennelläkään kerralla uskonut, ettei sitruuna ole taivaallisen makuista. Kyllä se sitten lopulta oli pakko uskoa, tuo ei ole minun pussini.
Tämä kyllä päätyi niihin kerta kokeiluihin ja seuraavalla kertaa kassiini päätyy taas se perinteinen sininen tai punainen polly-pussi.
Niinpä ei siis ollut mikään ihme, että nähdessäni hyllyssä uudenvärisen Pollypussin ahnas käteni ojentautui heti sitä kohti ja päätin ostaa sen testattavaksi, varsinkin kun viereissä lapussa luki vielä, että sesonkimaku ja saatavilla rajoitetun ajan. Kyseinen pussi oli tyylikkääsi mustan sävyinen ja nimeltään Polly rocks. Takana pussissa sitten mainittiin, että uusien makujen ja ilmeen takana oli ruotsalainen (rock)kitaristi-legenda Dregen.
Karkkien sisäosa oli samaa kuin ennenkin siis käsittääkseni sen sinisen pussin vanilja vaihtoehtoa, mutta päällysteet oli osittain pistetty uusiksi. Perinteisistä mukana oli enää maitosuklaa ja ne kaksi muuta olivat sitruuna ja suolainen salmiakki. Nams. Rakastan sitruunaa ja pidän salmiakista, joten olin aivan varma, että kyseesä on ehdottomasti minun pussini. Puhumattakaan siitä, miten hyvää se vaahto siellä sisällä on...
Suurin odotuksin avasin pussin ja iskin kiinni ensimmäiseen uuteen makuun, salmiakkiin. Musta kuorute, mutta muuten ihan peruspollyn näköinen nami. Maku sen sijaan ei hivellyt makuhermojani, ilmeisesti minun ja ruotsalaisten käsitys salmiakista on jotenkin erilainen, minä en lämmennyt tälle. Herra Kirjoitus sen sijaan lämpeni ja tarjoutui heti vapaaehtoiseksi syömään kaikki salmiakit pussista. Seuraavaksi suun pesua maitosuklaalla ja sitten sen sitruunan kimppuun. Kuorute oli kauniin keltainen ja maku jokseenkin sitruunainen, mutta ei tämäkään sitä, mitä odotin. En osaa sanoa, mikä meni vikaan ja mitä oikein odotin, vai onko vain niin, että mieleni on niin juurtunut pollyvaahdon ja suklaan yhdistelmään, etten osaa ajatellakaan siihen muuta päällystä. Herra Kirjoitus sai siis lisää syötävää, vaikka toki minäkin avustin parhaani mukaan, koska en ensimmäisellä, toisella enkä vielä viidennelläkään kerralla uskonut, ettei sitruuna ole taivaallisen makuista. Kyllä se sitten lopulta oli pakko uskoa, tuo ei ole minun pussini.
Tämä kyllä päätyi niihin kerta kokeiluihin ja seuraavalla kertaa kassiini päätyy taas se perinteinen sininen tai punainen polly-pussi.
lauantai 24. marraskuuta 2012
Testing: Lumme
Olen aina innokas kokeilemaan kaikkea uutta. Niinpä tartuin tietenkin heti tilaisuuteen, kun netissä oli mahdollista tilata testipussi pesuainetta. Tämä pesuaine oli nimeltään niinkin suomalaista ja kaunista kuin Lumme.
Lumme-pesuaine on siis kirjopesuaine, jota voi käyttää kaikissa pesulämpötiloissa kolmenkymmenen asteen yläpuolella. Testipussin piti riittää yhteen koneelliseen, niin kuin itse asiassa riittikin, tosin jäi tunne, että ennen pussin huuhtelua isompi osa pesuaineesta oli pussin seinämissä kuin pesupallossa. Tietenki tuon pussin olisi varmaan voinut heittää sinne koneeseen suoraan, mutta kun halusin tarkistaa värin ja tuoksun. Väri oli neutraalin vaaleankeltainen.
Tuoksu osoittautui miedoksi, vaikeasti määriteltäväksi, mutta ei missään nimessä epämielyttäväksi ja samanlaisena se siirtyi myös vaatteisiin. Pestyinä vaatteet siis tuoksuivat pääasiassa puhtaalta, ei millekään keinohajusteelle, mikä on minusta tuotteelle iso plussa. Muistan edelleen kauhulla naapurin super-halpis-jätti-tuoksu-pesuaineen, joka tartutti tuoksunsa myös meidän pyykkiin, kun samoissa tiloissa kuivattiin.
Tämä aika vuodesta ei tietenkään ole paras mahdollinen aika pesutuloksen arvioimiseen, varsinkin jos kyse on himmeistä tahroista ja niiden irtoamisesta vaatteesta. Kunnolliseen arviointiin tarvittaisiin kesän armoton aurinko ja ulkona tehtävä tarkastelu vaatteen jokaisesta kulmasta. Sen verran mitä nyt keinovalossa pesutulosta voi arvioida, olen tulokseen tyytyväinen. En huomannut tahra- tai pyykinpesuainejäämiä, vaatteet silisivät helposti ja olivat hyvin käsiteltäviä.
Ostan todennäköisesti seuraavalla kertaa tätä meille värillisten vaatteiden pesuaineeksi.
Lumme-pesuaine on siis kirjopesuaine, jota voi käyttää kaikissa pesulämpötiloissa kolmenkymmenen asteen yläpuolella. Testipussin piti riittää yhteen koneelliseen, niin kuin itse asiassa riittikin, tosin jäi tunne, että ennen pussin huuhtelua isompi osa pesuaineesta oli pussin seinämissä kuin pesupallossa. Tietenki tuon pussin olisi varmaan voinut heittää sinne koneeseen suoraan, mutta kun halusin tarkistaa värin ja tuoksun. Väri oli neutraalin vaaleankeltainen.
Tuoksu osoittautui miedoksi, vaikeasti määriteltäväksi, mutta ei missään nimessä epämielyttäväksi ja samanlaisena se siirtyi myös vaatteisiin. Pestyinä vaatteet siis tuoksuivat pääasiassa puhtaalta, ei millekään keinohajusteelle, mikä on minusta tuotteelle iso plussa. Muistan edelleen kauhulla naapurin super-halpis-jätti-tuoksu-pesuaineen, joka tartutti tuoksunsa myös meidän pyykkiin, kun samoissa tiloissa kuivattiin.
Tämä aika vuodesta ei tietenkään ole paras mahdollinen aika pesutuloksen arvioimiseen, varsinkin jos kyse on himmeistä tahroista ja niiden irtoamisesta vaatteesta. Kunnolliseen arviointiin tarvittaisiin kesän armoton aurinko ja ulkona tehtävä tarkastelu vaatteen jokaisesta kulmasta. Sen verran mitä nyt keinovalossa pesutulosta voi arvioida, olen tulokseen tyytyväinen. En huomannut tahra- tai pyykinpesuainejäämiä, vaatteet silisivät helposti ja olivat hyvin käsiteltäviä.
Ostan todennäköisesti seuraavalla kertaa tätä meille värillisten vaatteiden pesuaineeksi.
keskiviikko 21. marraskuuta 2012
Mustaa makiaa
S-kauppojen tuplabonuskuukausi houkuttelee näköjään tavallisesti taloudestaan niin tarkan herra Kirjoituksen ja rouva Jälkikirjoituksenkin huonoille teille. Ei siinä vielä mitään, että istuimme eräänä keskiviikko iltana paikallisen nuorison kanssa Amarillon ravintolassa nauttimassa Amarillon keskiviikon erikoistarjouksista, nuorison nautintoaineet olivat nestemäisiä, meidän tarjoiltiin lautselta. Normaalistihan siellä alkupaloiksi tarkoitetut pikkunaposteltavat maksavat jopa 6,90e lautanen, mutta keskiviikkoisin ilta kahdeksan jälkeen niitä saa hintaan 2,50e. Niinpä sitten hämmästytimme tarjoilijan tilaamalla tuplana macig friesit, jalapeno poppersit, mozzarellatikut että coleslaw-annokset. Kelpaa selitykseksi se, etten ollut ehtinyt syömään kyseisenä päivänä sen paremmin lounasta kuin päivällistäkään, joten pikkuisen alkoi ilta kahdeksan jälkeen olla nälkä. Ja herra Kirjoituksella oli muuten vaan nälkä.
Ruoka oli hyvää ja palvelu pelasi. Jos noin myöhäinen ruokailuaika ei olisi ruoansulatukselleni epätavallinen ja ei-toivottu, voisin istua tuolla vaikka melkein joka keskiviikko.
Mutta siihen varsinaiseen asiaan eli niihin mustiin hankintoihin, joita on tullut tehtyä. Jo vähän aikaa sitten Gigantin lehdessä oli mainos uusista Sodastream mauista, jotka tällä kertaa olivat suosikkidrinkkejä ilman alkoholia (virallisesti emme vihjaa, että sekaan voi lorauttaa jne..). Makuja night spirit-paketissa oli kaiken kaikkiaan kuusi: Cuba Libre, Mohito, Cosmopolitan, Gin tonic, Margarita ja Caipirinha. Tuossa mainoksessa tuotteet olivat esillä isoissa pulloissa, joista tekee monta litraa juotavaa, mikä tietenkin vanhoilla kokemuksilla aina pistää miettimään kannattaako ostaa kokonainen iso pullo, kun ei tiedä, mitä saa. Niinpä paikallisen Prisman hyllystä löytynyt kokoelmalaatikko oli iloinen yllätys.
Tuossa "kokoelmassa" oli yksi pieni pullo kutakin makua eli siitä sai litran kyseistä juomaa. Hintaa tuolla kuuden pullon setillä oli 8 €, joten maksoihan se enemmän kuin yksi iso pullo, mutta toimii varmasti harhaostosten torjunnassa hintaansa nähden hyvin eli periaatteessa säästää - seli, seli, seli. Pakkohan se oli ostaa, kun ihminen on luonnostaan utelias eläin ja pakkauskin oli kovin houkutteleva. Katsokaan vaikka itse.
Sisältö näytti tältä:
Tähän mennessä olemme testanneet Caipirinhan ja todenneet, että ainakin se päätyy ostettavaksi isossakin pullossa. Siksi tuossa edellisessä kuvassa on enää vain viisi pientä pulloa. Kuvan ottamisen jälkeen testaukseen päätyi Cuba Libre, joka ei saavuttanut suurta suosiota.
Ruoka oli hyvää ja palvelu pelasi. Jos noin myöhäinen ruokailuaika ei olisi ruoansulatukselleni epätavallinen ja ei-toivottu, voisin istua tuolla vaikka melkein joka keskiviikko.
Mutta siihen varsinaiseen asiaan eli niihin mustiin hankintoihin, joita on tullut tehtyä. Jo vähän aikaa sitten Gigantin lehdessä oli mainos uusista Sodastream mauista, jotka tällä kertaa olivat suosikkidrinkkejä ilman alkoholia (virallisesti emme vihjaa, että sekaan voi lorauttaa jne..). Makuja night spirit-paketissa oli kaiken kaikkiaan kuusi: Cuba Libre, Mohito, Cosmopolitan, Gin tonic, Margarita ja Caipirinha. Tuossa mainoksessa tuotteet olivat esillä isoissa pulloissa, joista tekee monta litraa juotavaa, mikä tietenkin vanhoilla kokemuksilla aina pistää miettimään kannattaako ostaa kokonainen iso pullo, kun ei tiedä, mitä saa. Niinpä paikallisen Prisman hyllystä löytynyt kokoelmalaatikko oli iloinen yllätys.
Tuossa "kokoelmassa" oli yksi pieni pullo kutakin makua eli siitä sai litran kyseistä juomaa. Hintaa tuolla kuuden pullon setillä oli 8 €, joten maksoihan se enemmän kuin yksi iso pullo, mutta toimii varmasti harhaostosten torjunnassa hintaansa nähden hyvin eli periaatteessa säästää - seli, seli, seli. Pakkohan se oli ostaa, kun ihminen on luonnostaan utelias eläin ja pakkauskin oli kovin houkutteleva. Katsokaan vaikka itse.
Sisältö näytti tältä:
Tähän mennessä olemme testanneet Caipirinhan ja todenneet, että ainakin se päätyy ostettavaksi isossakin pullossa. Siksi tuossa edellisessä kuvassa on enää vain viisi pientä pulloa. Kuvan ottamisen jälkeen testaukseen päätyi Cuba Libre, joka ei saavuttanut suurta suosiota.
sunnuntai 28. lokakuuta 2012
Testing, testing: kahvia, kahvia
Pitkästä aikaa tällaisiakin uutisia. Sain testattavaksi Löfsbergin kahvipaahtimon tummapaahtoista Kharisma-kahvia. Sen mainostetaan olevan aromiltaan pähkinäinen ja sisältävän hedelmäisiä sävyjä.
Ensimmäinen plussa oli se, että testipussista riittää kuuteen tai kahdeksaan kupilliseen kahvia eli pääsee siis kunnolla maistelemaan. Normaalistihan noissa on sellainen sormustimellinen ettei siitä tule hullua hurskaammaksi.
Yleensä en ole tummapaahtoisten kahvien ystävä, pyrin kuitenkin suhtautumaan tähän avoimin mielin ja toivon, että löydän ne pähkinäiset sävyt tuolta kahvista. Oman lisänsä testaukseen tuo tietenkin se, että haluan kahvini maidolla - aina, ei kerta kaikkiaan ole kahvia, jota voisi juoda ilman maitoa.
Keittelimme siis herra Kirjoituksen kanssa aamumme iloksi karismaatista kahvia ja totesimme sen tosiaan tummaksi ja voimakkaanmakuiseksi. Pussissa oli suosituksena, että siitä tulee 6-8 kupillista kahvia, joten pistin vettä reilut 8 kuppia. Ensimmäisen kulauksen kohdalla ajattelin, että tämä en juo edes yhtä kupillista, niin tummaa kahvi oli. Toisen kulauksen kohdalla totesin, että vaikka se on tummaa, ei se silti ole karvasta tai kitkerää niin kuin yleensä. Väistämättä mieleen tulee brasilialainen kahvi, jota juodaan kuumennetun maidon kanssa suhteella puolet kahvia, puolet maitoa. Kehittymätön makuaistini ei löytänyt kahvista hedelmiä tai pähkinää, mutta missään tapauksessa en sano, etten joisi tätä kahvia uudestaankin.
Ensimmäinen plussa oli se, että testipussista riittää kuuteen tai kahdeksaan kupilliseen kahvia eli pääsee siis kunnolla maistelemaan. Normaalistihan noissa on sellainen sormustimellinen ettei siitä tule hullua hurskaammaksi.
Yleensä en ole tummapaahtoisten kahvien ystävä, pyrin kuitenkin suhtautumaan tähän avoimin mielin ja toivon, että löydän ne pähkinäiset sävyt tuolta kahvista. Oman lisänsä testaukseen tuo tietenkin se, että haluan kahvini maidolla - aina, ei kerta kaikkiaan ole kahvia, jota voisi juoda ilman maitoa.
Keittelimme siis herra Kirjoituksen kanssa aamumme iloksi karismaatista kahvia ja totesimme sen tosiaan tummaksi ja voimakkaanmakuiseksi. Pussissa oli suosituksena, että siitä tulee 6-8 kupillista kahvia, joten pistin vettä reilut 8 kuppia. Ensimmäisen kulauksen kohdalla ajattelin, että tämä en juo edes yhtä kupillista, niin tummaa kahvi oli. Toisen kulauksen kohdalla totesin, että vaikka se on tummaa, ei se silti ole karvasta tai kitkerää niin kuin yleensä. Väistämättä mieleen tulee brasilialainen kahvi, jota juodaan kuumennetun maidon kanssa suhteella puolet kahvia, puolet maitoa. Kehittymätön makuaistini ei löytänyt kahvista hedelmiä tai pähkinää, mutta missään tapauksessa en sano, etten joisi tätä kahvia uudestaankin.
keskiviikko 13. kesäkuuta 2012
DIY: kengät korviin
Löysin huuto.netistä hauskat korvikset, jotka kovasti näyttivät minulta. Nuukana ihmisenä pidin kuitenkin viiden euron ja postikulujen hintaa liiallisena. Mitäs sitten tehdään?
Turvaudutaan tietenkin siihen kikkakuutoseen, jota niin kovin monta kertaa ennenkin on käytetty: tee se itse. Niinpä huusin huuto.netistä barbien poposet, jotka postikuluineen kustansivat euron. Väri ei ehkä ollut ominta minua, mutta kun muitakaan ei ollut tuolla hinnalla tarjolla.
Kengät korviin valmistuvat seuraavasti:
Ostetaan jostain halvat barbien kengät. Kaivellaan laatikoista aikaisemmin askartelua varten ostettu koru - esitelty täällä ja miehen työkalut.
Irrotellaan ketjusta kaksi rengasta. Kuvassa ensimmäinen yritelmä eli liitos suoraan korviksiin, mikä ei toiminut.
Kaivellaan laatikoista vanha kunnon rei'ittäjä ja tehdään sillä reiät kenkiin. Avataan rengasta sen verran, että saadaan ujutettua se reikään. Muotoillaan takaisin muotoonsa.
Ripustetaan koru renkaasta sopivaan korvikseen ja voila - valmista tuli.
P.S. Nämä ihanat killuttimet kestivät korvissani ihan vuorokauden, sitten toinen näistä kengistä katosi. Paikkasin vahingon tilaamalla ebaysta 26 paria uusia (postikuluineen alta 3€), kaipa niistä jostain saa uudet korvikset.
Turvaudutaan tietenkin siihen kikkakuutoseen, jota niin kovin monta kertaa ennenkin on käytetty: tee se itse. Niinpä huusin huuto.netistä barbien poposet, jotka postikuluineen kustansivat euron. Väri ei ehkä ollut ominta minua, mutta kun muitakaan ei ollut tuolla hinnalla tarjolla.
Kengät korviin valmistuvat seuraavasti:
Ostetaan jostain halvat barbien kengät. Kaivellaan laatikoista aikaisemmin askartelua varten ostettu koru - esitelty täällä ja miehen työkalut.
Irrotellaan ketjusta kaksi rengasta. Kuvassa ensimmäinen yritelmä eli liitos suoraan korviksiin, mikä ei toiminut.
Kaivellaan laatikoista vanha kunnon rei'ittäjä ja tehdään sillä reiät kenkiin. Avataan rengasta sen verran, että saadaan ujutettua se reikään. Muotoillaan takaisin muotoonsa.
Ripustetaan koru renkaasta sopivaan korvikseen ja voila - valmista tuli.
P.S. Nämä ihanat killuttimet kestivät korvissani ihan vuorokauden, sitten toinen näistä kengistä katosi. Paikkasin vahingon tilaamalla ebaysta 26 paria uusia (postikuluineen alta 3€), kaipa niistä jostain saa uudet korvikset.
torstai 20. lokakuuta 2011
Buzzador kamppanja: Dove Intense repair express
Jostain syystä edellinen saman aiheinen postaus poistui, kun tein muutoksia blogissa. Ja minun tuurillani varmuuskopiota ei tietenkään ollut missään, joten pakko laittaa koko postaus uusiksi ja sinne katosivat myös kommentit.
Sain siis Buzzadorin kautta testattavaksi Doven Intense repair hoitoainetta. Yhden pullon itselleni ja 10 kavereille jaettavaksi. Tosin tässä kävi nyt niin, että minun omakin pulloni sosialisoitiin yhteiseen käyttöön sekä työporukan kylpylä-tyky-päivässä että suvun naisten saunaillassa, no sitä useampi sitten pääsi kokeilemaan tuotetta.
Yleensä en ole kovin tarkka siitä, että hoitoaine ja shampoo ovat samaa merkkiä. Pääasia on, että jotain shampoota ja hoitoainetta on saatavilla. Doven hiustuotteista minulla ei ennen tätä kampanjaa ollut mitään käsitystä, vartalonhoitotuotteissa Summer Glow on markkinoilletulostaan asti ollut suuri suosikkini - kerrankin rasva, joka ruskettaa, mutta ei saa ihoa näyttämää inhan oranssilta. No, tämä on kuitenkin sivuraide, sillä tällä kertaa testattiin hiusten hoitoainetta.
Olen varsin epäluuloinen uusien tuotteiden suhteen ja haluan testata ne itse pariin kertaan ennen kuin jaan tuotteita testattavaksi muille. Tällä kertaa kävi kuitenkin niin, että pari testauskertaa todistivat tuotteen todella olevan jakamisen arvoinen.
Vaikka minulla ei ollut käytössä saman sarjan shampoota, toimi hoitoaine todella hyvin. Se sai hiukset tuntumaan ihanan pehmeiltä ja helposti kammattavilta tekemättä niitä kuitenkaan inhan rasvaisiksi ja littaisiksi kuten jotkun hoitoaineet tekevät. Doven jäljiltä hiukset olivat ilmavat ja helposti muotoiltavat. Sen, että tuote on yhdistelmä hoitoaineesta ja hiusnaamiosta, todella huomaa, se saa hiukset tuntumaan terveemmiltä ja vahvemmilta. Mikä lisäksi on plussaa tällaiselle allekirjoittaneen kaltaiselle nuukajussille, on se, että tuote on todella riittoisaa, sitä ei tarvita paljon kerrallaan ja lisäksi se on nopea käyttää (vain pari minuuttia), ei tarvita siis kymmenen minuutin turhauttavaa odotusta aineet päässä.
Suosittelen tuotetta lämpimästi kokeiluun kaikille. Tässä siis vielä kuva kyseisestä tuotteesta, kuva napattu suoraan Doven sivuilta, kun omat kuvat katosivat sen edellisen postauksen kadottua.
Sain siis Buzzadorin kautta testattavaksi Doven Intense repair hoitoainetta. Yhden pullon itselleni ja 10 kavereille jaettavaksi. Tosin tässä kävi nyt niin, että minun omakin pulloni sosialisoitiin yhteiseen käyttöön sekä työporukan kylpylä-tyky-päivässä että suvun naisten saunaillassa, no sitä useampi sitten pääsi kokeilemaan tuotetta.
Yleensä en ole kovin tarkka siitä, että hoitoaine ja shampoo ovat samaa merkkiä. Pääasia on, että jotain shampoota ja hoitoainetta on saatavilla. Doven hiustuotteista minulla ei ennen tätä kampanjaa ollut mitään käsitystä, vartalonhoitotuotteissa Summer Glow on markkinoilletulostaan asti ollut suuri suosikkini - kerrankin rasva, joka ruskettaa, mutta ei saa ihoa näyttämää inhan oranssilta. No, tämä on kuitenkin sivuraide, sillä tällä kertaa testattiin hiusten hoitoainetta.
Olen varsin epäluuloinen uusien tuotteiden suhteen ja haluan testata ne itse pariin kertaan ennen kuin jaan tuotteita testattavaksi muille. Tällä kertaa kävi kuitenkin niin, että pari testauskertaa todistivat tuotteen todella olevan jakamisen arvoinen.
Vaikka minulla ei ollut käytössä saman sarjan shampoota, toimi hoitoaine todella hyvin. Se sai hiukset tuntumaan ihanan pehmeiltä ja helposti kammattavilta tekemättä niitä kuitenkaan inhan rasvaisiksi ja littaisiksi kuten jotkun hoitoaineet tekevät. Doven jäljiltä hiukset olivat ilmavat ja helposti muotoiltavat. Sen, että tuote on yhdistelmä hoitoaineesta ja hiusnaamiosta, todella huomaa, se saa hiukset tuntumaan terveemmiltä ja vahvemmilta. Mikä lisäksi on plussaa tällaiselle allekirjoittaneen kaltaiselle nuukajussille, on se, että tuote on todella riittoisaa, sitä ei tarvita paljon kerrallaan ja lisäksi se on nopea käyttää (vain pari minuuttia), ei tarvita siis kymmenen minuutin turhauttavaa odotusta aineet päässä.
Suosittelen tuotetta lämpimästi kokeiluun kaikille. Tässä siis vielä kuva kyseisestä tuotteesta, kuva napattu suoraan Doven sivuilta, kun omat kuvat katosivat sen edellisen postauksen kadottua.
keskiviikko 7. syyskuuta 2011
Palmolive Happyful
Sain höpöttäjien tai siis hopottajien, kuten nimi joskus nettiosoitteen takia suussani vääntyy, kautta testattavaksi Palmoliven Happyful deodorantin.
Itse en ole aikaisemmin Palmoliven deodorantteja käyttänyt, joten olin erittäin innokas kokeilemaan tuotetta. Parin viikon testauksen jälkeen olen todella tyytyväinen tuotetteeseen, varsinkin, kun tuotetta on testattu mahdollisimman rankoissa oloissa. Minun tapauksessani tämä tarkoittaa käyttöä urheillessa tai oikein kiireisenä työpäivänä - nuo tilanteet kun ovat niitä, joissa hiki virtaa.

Palmoliven Happyful on isopalloinen deodorantti, joka houkuttelee ostamaan kauniilla vaaleanpunaisella värillään. Sen lisäksi esteetikko saa nautintoa tuotteen tuoksusta, joka on todella ihastuttava. Valmistaja kertoo sen koostuvan bergamotin, mustaherukan ja appelsiininkukan eteerisistä öljyistä. Tuoksun plussana on ehdottomasti se, että se on, mutta se ei ole niin voimakas, etteikö kyseisen dödön kanssa voisi käyttää hajuvettä. Minä kun inhoan sitä, että ihmiset yhdistelevät tuoksuja miten sattuu: suihkugeeli tuoksuu yhdeltä, vartalovoide toiselta, dödö kolmannelta ja kaikki kruunataan neljännen sortin hajuvedellä. Tuo kombinaatio menee, jos kolme ensimmäistä tuoksua ovat mietoja, eivätkä mene hajuveden tuoksun yli. Toisaalta Happyfulin tuoksu on sen verran voimakas, ettei välttämättä tarvita hajuvettä tilanteissa, joissa sitä ei ole hyvä käyttää.
No, entäs se pito sitten. Valmistaja lupaa, että deodorantti antaa 24 tunnin suojan hikoilua vastaan. Kyllä se pitää paikkansa. Tiukimmillakin jumppatunneilla kainalot pysyivät suunnilleen kuivina ja hyväntuoksuisina, vaikka muu kroppa valuikin hikivettä. Voin siis ihan oikeasti hyvällä omalla tunnolla suositella ko. tuotetta.
Mainittakoon vielä se yksi asia, jota joissakin dödöissä karsastan - Palmoliven Happyful ei sottaa paidan kainaloita eli plussaa siitäkin.
Itse en ole aikaisemmin Palmoliven deodorantteja käyttänyt, joten olin erittäin innokas kokeilemaan tuotetta. Parin viikon testauksen jälkeen olen todella tyytyväinen tuotetteeseen, varsinkin, kun tuotetta on testattu mahdollisimman rankoissa oloissa. Minun tapauksessani tämä tarkoittaa käyttöä urheillessa tai oikein kiireisenä työpäivänä - nuo tilanteet kun ovat niitä, joissa hiki virtaa.
Palmoliven Happyful on isopalloinen deodorantti, joka houkuttelee ostamaan kauniilla vaaleanpunaisella värillään. Sen lisäksi esteetikko saa nautintoa tuotteen tuoksusta, joka on todella ihastuttava. Valmistaja kertoo sen koostuvan bergamotin, mustaherukan ja appelsiininkukan eteerisistä öljyistä. Tuoksun plussana on ehdottomasti se, että se on, mutta se ei ole niin voimakas, etteikö kyseisen dödön kanssa voisi käyttää hajuvettä. Minä kun inhoan sitä, että ihmiset yhdistelevät tuoksuja miten sattuu: suihkugeeli tuoksuu yhdeltä, vartalovoide toiselta, dödö kolmannelta ja kaikki kruunataan neljännen sortin hajuvedellä. Tuo kombinaatio menee, jos kolme ensimmäistä tuoksua ovat mietoja, eivätkä mene hajuveden tuoksun yli. Toisaalta Happyfulin tuoksu on sen verran voimakas, ettei välttämättä tarvita hajuvettä tilanteissa, joissa sitä ei ole hyvä käyttää.
No, entäs se pito sitten. Valmistaja lupaa, että deodorantti antaa 24 tunnin suojan hikoilua vastaan. Kyllä se pitää paikkansa. Tiukimmillakin jumppatunneilla kainalot pysyivät suunnilleen kuivina ja hyväntuoksuisina, vaikka muu kroppa valuikin hikivettä. Voin siis ihan oikeasti hyvällä omalla tunnolla suositella ko. tuotetta.
Mainittakoon vielä se yksi asia, jota joissakin dödöissä karsastan - Palmoliven Happyful ei sottaa paidan kainaloita eli plussaa siitäkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


