Hilmeri-haalari osa 2

Sain Hilmerin valmiiksi juuri sopivasti siihen, että sen käyttäjä saapui äitinsä kanssa käymään täällä päin. Haalari sovitettiin ja pituutta oli vähän joka paikassa reilusti, no mieluummin niin päin kuin se, että olisi jo valmiiksi pieni. Ongelma kuitenkin tuli haalarin kauluksesta, joka oli niin väljä, että melkein tippui olkapäiltä. 

 

Se vaati siis fiksausta. Mietin hetken, miten tuota lähtisi korjaamaan ja ainoa suhteellisen helppo tapa, jonka keksin, oli se, että nostan kauluksen resorista silmukat ja kudon resoria lisää. Vähensin silmukoiden määrää kolmanneksella ja otin käyttöön pienemmät puikot, jolloin kaulus kutistui kutomani n. 8 cm matkalla varsin reippaasti. 

 

Serkkuni oli löytänyt varastoistaan aivan ihanat Pihlajanmarja-napit, joiden määrä oli rajattu, joten lisäosaan ommellaan kiinnitystä varten nepparit. Ohjeen mukaan tehdyt napinlävet olivat noille napeille liian isot, joten ompelin myös niitä pienemmiksi. 

 

 

Neuleen mallista johtuen kaulus rullautuu ennen silitystä ja näyttää kapeammalta kuin se todellisuudessa onkaan. 

 

Painoa haalarilla 292g.   Lankaa käytetty vuoden alusta 4610g (+ kavereille/kirppikselle 3900g.) 

Hilmeri-haalari

Voin vain huokaista, että vihdoinkin valmis. Kun kesän kutomatauon jälkeen aloin ajatella syksyn kutomuksia, serkkuni ilmoitti tilanneensa langat ja ohjeen. Mitään kysymättä hän oletti, että minä hoidan kutomisen, vaikka rehellisesti sanoen en pidä siitä, että joudun tekemään muiden valitsemia töitä. Haluan kutimeni kanssa olla "vapaataiteilija" ja tehdä mitä huvittaa. 

 

En kuitenkaan voinut kieltäytyä, sillä haalarin oli tarkoitus tulla serkkuni lapsenlapselle. Menin kerrankin oikein perinteisen kaavan mukaan ja kudoin mallitilkun, mittasin kerrokset, laskin silmukat moneen kertaan ja kudoin justiinsa ohjeen mukaan. Silti olen sitä mieltä, että haalarin yläosa on suhteettoma pitkä ja leveä, se on mallikuvissa auki lantiolle asti ja napinlävet eivät kulje mallikuvissa tasaisesti, vaan niiden välit heittelevät. Itse mittasin ne niin tasaisesti kuin vain mahdollista ja lopputulemana oli se, että niitä oli valmiissa neuleessa mallin viiden sijaan kuusi. Päättelin siis yhden ja neuloin myös palan reunaresoria kiinni, koska minusta näyttää rumalta, kun lantio lörpöttää kokonaan auki. Kritisoin myös ohjeen puuttellisuutta haarakiilan päättelyn kohdalla - jos olisin tehnyt ohjeen mukaan, niin haalarin jalkoväliin olisi jäänyt 8 silmukan levyinen aukko. Myös se ihmetyttää, että haalarin lahkeet ovat yhtä pitkät kuin hihat - edes lapsella jalat ja kädet eivät ole samanmittaiset, ohjeessa täytyy olla virhe, varsinkin kun lahkeiden kavennuksetkaan eivät mene annetun ohjeen mukaan kutoen tasan.  Niinpä jatkoin lahkeita ja lankaa onneksi jäi vielä jonkun verran, että hihoja ja lahkeita voi vielä tarvittaessa jatkaa.

 

Kun huomioin kaikki nuo virheet ohjeessa, pidin ohjeen liki 10€ hintaa kalliina. No kukin tyylillään, serkkunihan tämän maksoi. Hän myös osti haalarin oranssit langat, musta ja valkoiset kaivelin omista varastoistani.  

 

Kuvan kuvakulma vielä korostaa haalarin supersankarimuskeleita, mutta kuten totesin, olen sitä mieltä, että yläosa on iso ja lahkeet pienet ja liian lyhyet. Toivottavasti vaatteen sovitus todistaa väitteeni vääriksi. Serkkuni saa höyryttää reunat suoriksi, hänellä kun on kunnon höyryrauta, omani kun on sitä perinteisempää mallia (tai no olis mulla höyryrauta, mutta se on pakettissa käyttämättömänä). Silitettynä näyttää jo paljon enemmän haalarilta. 

  

 

 

Jouduin muokkaamaan haalaria, joten siirsin painotiedot tekstiin, jossa esittelen tehdyt korjaukset.