Näytetään tekstit, joissa on tunniste carcassonne. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste carcassonne. Näytä kaikki tekstit

perjantai 13. tammikuuta 2023

Carcassonne - Sumujen sankarit

Pelasimme ystävien luona heidän hankkimaansa uutta Carcassonnea, nimeltään Carcasonne Sumujen sankarit. Ihastuin peliin niin, että päätin sen menevän ehdottomasti hankintalistalle. Peli kun oli laattojen asettelun suhteen tyypillistä Carcassonnea, mutta kun sitä pelattiin yhdessä tiiminä peliä vastaan, muuttui mekaniikka aivan erilaiseksi. Peli toimii myös tarvittaessa lisäosana peruspelin ja muiden lisäosien kanssa. 

Nieleskelin vähän, koska olin juuri masinoinut "osta mahdollisimman vähän" - vuoden ja sitten iski tällainen houkutus. Äitini kuitenkin ilmaisi halunsa muistaa minua tulevan merkkipäivän johdosta ja koska peli ei ollut mahdottoman kallis ja kuitenkin juuri sellainen tavara, jota todella halusin, päätin ehdottaa, että hankkisin sen. Äiti tietenkin suostui, joten nyt minulla on sitten Carcassonne - Sumujen sankarit täydentämässä valikoimaa. 
 
Mielenkiinnolla odotan seuraavaa pelikertaa - ensimmäisellä emme näet voittaneet peliä kolmesta yrityksestä huolimatta. 

lauantai 2. maaliskuuta 2019

Kevään mä tahdon-kausi

Ihana kevät, ihana aurinko, ihana valo ja vähemmän ihanat "mutta kun mää tahdon jotain uutta"-himot. Kyllä vain, käyn itseni kanssa jokakeväistä jaakobinpainia samasta asiasta: kaikki on tylsää, mälsää, tyhmää, mitään ei tapahdu ja jotain uutta tarttis välttämättä saada.

Kevätvaatekaappiini sain sen verran täydennystä, että olo tuntuu hetken verran uudelta, eivätkä vaatteet himota. Sain - kyllä sain ilmaiseksi - kahdet farkut, tuulitakin ja laadukkaan villakangastakin. Ilmeisesti olen liiankin uskollinen vanhalle samalle tyylilleni, sillä puolisoni väitti, että ellei olisi ollut aivan varma, että hain vaatteet muualta, hän olisi väittänyt niiden olleen minun vaatekaapissani alusta asti. Tuntui jotenkin uskomattomalta, kun kaikki nuo olivat heittämällä päälle sopivia, jopa farkut sellaisia, ettei tarvinnut lyhentää.

Sen verran tuhlasin, että ostin loputtoman Carcassonne-kokoelmani täydennykseksi Vahtitorni-lisäosan. Koska se on yksi niistä harvoista, jotka meiltä puuttuu, koska se oli halpa ja koska halusin ostaa jotain ja tuo oli järkevin hankinta, mitä keksin. Halusin palkita itseni siitä, että kaikesta huolimatta helmikuun taloudellinen tulos oli positiivinen ja pääsin tavoitteeseeni, joten tämä lasketaan vielä helmikuun hankintoihin.

Lisäosa menee todella pieneen tilaan, vanhojen pelien kanssa samaan koteloon eli siitäkään ei tarvitse huolehtia. Se kotiutuu meille toivottavasti ensi viikolla, joten silloin sitten tarkempaa selvitystä asiasta.

Langat eivät tällä hetkellä aiheuta suuria himoja. Siihenkin on ihan selkeä syy: sain ystävältäni kassillisen lankoja, jotta omani eivät vaan loppuisi kesken. Suurin osa kasasta on puhdasta villaa, vain kirkkaansininen on vanhaa seiska veikkaa, Florica, Pirkka ja vyötteettömät harmaat ovat villaa. Lankoja on yhteensä n. 300g.


maanantai 1. lokakuuta 2018

Carcassonne Etelämeri

Carcassonne perheemme täydentyi uudella jäsenellä, kun saimme ystäviltämme lahjaksi Carcassonne Etelämeren.




Kyseinen peli on osittain perinteistä Carcassonnea eli laatoilla rakennetaan siltoja, saaria, toreja ja meriä.


Pistemekaniikka on kuitenkin varsin erilainen kuin muissa Carcassonne-peleissä. Tässä kun ei ole pistelautaa, vaan pisteet hankitaan kaupankäynnillä. Kerta pelaamisen jälkeen voi todeta, että tässä ei kannata pyrkiä rakentamaan mitään mahdottoman suurta, vaan mahdollisimman nopeasti hankkia riittävä määrä resursseja ja käydä kauppaa laivoista, joista sitten pelin lopussa saa pisteitä.

Erona on myös se, että seuraajia on vain neljä väriä kohti. Ainakin meillä tuli pelatessa vastaan tilanne, jossa kaikki seuraajat olivat käytössä ja tarvetta vielä yhdelle olisi ollut.

Erot perinteiseen Carcassonneen tekevät sen, että tätä on hauska pelata silloinkin kun perinteistä Carcassonea on tahkottu kyllästymiseen asti.

perjantai 22. kesäkuuta 2018

Limenvihreää sen olla pitää

Arvoin aika pitkään sen välillä, olisiko supersuosikkivärini tällä kertaa limenvihreä vai turkoosi ja päädyin lopulta limenvihreään. Kyse oli siis noista Carcassonne meepleistä, jotka halusin peliin "minunvärisinä".

Tarkistin kyllä, että Mastonin spraymaaleista olisi löytynyt oikea vihreä, mutta sitten kuitenkin päädyin naiselliseen halparatkaisuun. Olin nähnyt paikallisella kirppiksellä vihreää kynsilakkaa myynnissä euron hinnalla ja koska kilikalipullosta olisi jäänyt suurin osa käyttämättä, päätin hoitaa maalauksen euron kynsilakalla viiden euron sprayn sijaan (lopun kynsilakan kun voi aina käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa).  Tästä siis lähdettiin, kallopullollinen kynsilakkaa ja pussillinen meeplejä.


Ensimmäisessä testauksessa tuo kallopullon vihreä osoittautui liian tummaksi, ero pelin alkuperäiseen vihreään ei ollut riittävän selvä. Tästä johtuen kaivelin varastoistani ikivanhan valkoisen lakan, johon kaadoin tuota vihreää ja sekoittelin sopivan värin saadakseni.  Tässä kuvassa selkeä ero vihreiden välillä.


Siinä ne nyt sitten ovat, valmiiksi maalatut meeplet. Hauskasti tuo valkoinen pullo värjääntyi kokonaan vihreäksi maalauksen edetessä ja tyhjeni myös niin, että tarkistusmaalauksen jälkeen sen saa pistää roskiin. Kuvat valmiista satsista salamalla ja ilman.


Saavat kuivua huomiseen, sitten tarkistan ja korjausmaalaan, jonka jälkeen vielä lakkaa päälle ja ovat valmiit käyttöön. Olisihan nuo toki saanut valmiinakin ostaa, mutta hinta olisi pompsahtanut pitkälle päälle kymmenen euron, joten 4+1€ sijoitus oli mielestäni kannattavampi.

torstai 21. kesäkuuta 2018

Carcassonne kajahdus

Minulle on tyypillistä innostua eri asioista ja innostuminen on sellaista just-nyt-kaikki-heti-tyylistä. Niinpä ei liene yllätys, että kun aikanaan ihastuin Carcassonne-lautapeliin, tuli siihen hankittua suunnilleen kaikki mahdollinen eli meille ilmestyi lisäosaa, minilisäosaa, erikoislaattoja jne. jne.

Sitten peli hautautui jonnekin ja pelasimme lähinnä 10-vuotis juhlapainoksen peruspeliä tai muita versioita. Tänä keväänä taas kaivoin sen pitkästä aikaa esille ja sitä pelattiinkin oikein porukalla. Pelaaminen synnytti kaksi tarvetta, ensimmäiseksi huomasin, että pistelaattoja pitäisi olla pelissä enemmän ja toiseksi aloin himoitsemaan eri väristä meeple-settiä itselleni. Kun näitä sitten netistä etsin, avasin taas pandoran lippaan ja huomasin, että oli ilmestynyt sellainen, tällainen ja tuollainen erikoisosa, jotka tietenkin kaikki olisi kiva omistaa.

Päätin pitää hankintani kohtuudessa ja ostin vain kolme lisämeeple-settiä sekä Star Wars Carcassonneen lisäosan, joka on itse asiassa Herra Kirjoituksen syntymäpäivälahja. Sen lisäksi tilasin toisesta paikasta tusinan pistelaattoja, opettaja-meeplen ja kaksi tusinaa tyhjiä laattoja, joihin on tarkoitus muotoutua mm. koulu. Samaan pakettiin päätyi myös muutama obeliski (ajattelin ne korvaamaan perusvärisiä Apotteja, mutta taidan unohtaa sen asian) sekä labyrintti-laatat.

 


Itse asiassa noiden meeple-settien kanssa kävi vähän hassusti; tilasin valkoisen, pinkin ja puunvärisen, mutta sain toimitusvirheen takia ruskean eikä puunväristä. Reklamoin asiasta, koska halusin tuon puunvärisen maalatakseni itselleni ihan oman väriset nappulat. Sain jälkitoimituksessa nuo himoitsemani puunväriset meeplet ja myös ilmoituksen, että saan pitää ruskeat, joten meillä on nyt sitten nappulat kymmenelle pelaajalle. Tämä taas tarkoittaa sitä, että tyhjistä laatoista kahdesta tulee koulu, neljä tarvitaan lisäpelaajien suurluostareiksi ja yhdestä pitää askarrella tunnelinapit neljälle pelaajalle. Loppuhinkin on jo jotain ideaa olemassa, työstämme sitä yhdessä Herra Kirjoituksen kanssa. Askartelua riittää, mutta pitääpä se sitten poissa uusista hankinnoista. Toisen (uudemman painoksen) labyrintin ajattelin myydä.

Enää pitäisi ratkaista se kuuden puuttuvan apotin arvoitus, niitä kun en ainakaan vielä ole löytänyt erikseen myynnissä. Ne eivät kuitenkaan ole peliin mitenkään välttämättömiä, vaan enemmänkin sellaisia "olisi kiva omistaa"- tyylisiä juttuja.

perjantai 21. marraskuuta 2014

Carcassonne: pedot ja paimenet

Vaikka alankin vakaasti olla sitä mieltä, että Carcassonne-lehmä on jo lypsetty loppuun, oli silti aivan pakko ostaa tämä  yhdeksäskin lisäosa. Samalla tein päätöksen, että kymppi on sitten viimeinen lisäosa, joka meille muuttaa, jos joskus sellaisen saavat aikaiseksi - liika on liikaa lisäosissakin (tai ehkä vaan on järjetöntä haalia kaikki mahdolliset lisäosat, mitä peliin on saatavilla).
  
No, pedot ja paimenet meille nyt sitten muutti. Paketista löytyi tietenkin kasa uusia laattoja ja myös uusia tapahtumia. Tällä kertaa peliin lisätään lampaita paimentavia paimenia, kukkuloita ja viiniviljelmiä.


Jokainen pelaaja saa uuden paimenmeeplen, jonka voi pelata pellolle maanviljelijän sijasta. Kun paimen pelataan, pussista nostetaan laatta, jossa on 1–4 lammasta tai susi. Laumat kasvavat ja kasvaessaan tuottavat entistä enemmän pisteitä – mutta jos pussista nousee susi, se syö kaikki lampaat ja pelaajat jäävät pisteitä vaille.


Luostarien munkkien viihteeksi on tarjolla viinitarhoja. Viinitarhat tuottavat kolme lisäpistettä, mikäli ne ovat valmistuvan luostarin viereisissä ruuduissa. Jos luostari jää kesken, viinitarhoista ei ole mitään iloa.
 

Kukkulat ovat korkeampia seutuja eli laattoja, joiden alle piilotetaan toinen laatta. Ne paitsi poistavat pelistä salaa sattumanvaraisia laattoja laatanlaskijoiden harmiksi, myös auttavat tasatilanteissa. Jos siis kaupungissa on vaikkapa kaksi eriväristä meepleä, tavallisesti pisteet jaettaisiin, mutta jos toinen on kukkulalla, kukkulalla oleva saa pisteet yksin.

Käytännössä tätä ei vielä ole testattu, mutta pääsee ilman muuta kokeiluun seuraavassa Carcassonne-pelissä. Luultavasti muista lisäosista erikseen, kymppi-Carcassonnen kanssa. 

lauantai 22. joulukuuta 2012

Vielä kaksi Carcassonnea

Aikaisemmin esittelin hankkimamme neljä minilisäosaa Carcassonneen , mutta kuten jo tuolloin totesin, ovelasti piilotettu seitsemäs lisäosa pakottaa hankkimaan ne kaikki kuusi osaa, jotta saa sen seitsemännen kasaan.

Kun nyt sitten Anttila ystävällisesti ilmoitti tarjoavansa 30% alennuksen kaikkiin leluihin ja lautapeleihin, oli ihan pakko käydä vielä kerran tarkistamassa pelihyllyn sisältö. Valitettavasti se oli muilta osin pettymys - tarjolla oli kovin vähän sellaista, jota meillä ei olisi jo ollut, paitsi tietenkin nämä kaksi minilisääosaa Carcassonneen. Ainoa, mikä olisi ollut edes hiukan kiinnostava, oli jonkinlainen lentopeli, joka muistutti kovasti Menolippua ilmassa.

Nyt sitten riittää testattavaa joulunpyhiksi, jos aiomme käydä nämä kaikki lisäosat läpi. Kuvassa vielä uusimmat hankintamme: Rosvot ja Noidat.


Työkaverini ovat kovin innostuneet Carcassonnesta, joten he ovat varmaan valmiit toimimaan testipelaajina näille uusille lisäosille, kun seuraavan kerran kokoonnumme pelaamaan.

Tuomaan markkinatkin tuli kierrettyä noin puolittain läpi nolla saldolla. Näin ihan siitä syystä, että hyytävä viima ja kova pakkanen eivät houkutelleet pysähtymään ja hypistelemään tai tutkailemaan sen paremmin savujuustoja, leivonnaisia kuin nahkatöppösiäkään. Toisenlaisella kelillä olisin voinut olla kiinnostunut noista kaikista.

torstai 6. joulukuuta 2012

Carcassonne perheen pikkuiset


Anttila ilmoitti ystävällisesti, että heillä on joulukuun alussa tarjous ota 4 maksa 3 koskien kaikkia leluja ja lautapelejä. Kävimme Herra Kirjoituksen kanssa suurin toivein tsekkaamassa valikoiman ajatuksena hankkia kokoelmaamme (joka muuten kaipaa inventointia, pitänee yrittää tehdä sitä huomenna) täydennystä. Paris connection olisi ollut hyvässä tarjouksessa, mutta kun ne kolme muuta peliä puuttuivat, päädyimme täydentämään vain Carcassonne perhettämme.

Tällä kertaa hankintaan menivät Carcassonnen minilisäosat 1-4, kaikkiaan noita minilisureita on kuusi plus yksi, mutta hankimme nyt aluksi vain neljä ensimmäistä. Tuo plus yksi on ovela tapa koukuttaa ihmiset ostamaan kaikki kuusi lisäosaa, sillä jokaisessa paketissa tulee yksi laatta seitsemänteen lisäosaan, joka on nimeltään viljaympyrät. Jotta saisi tuon viljaympyrät lisäosan kokonaiseksi, on pakko ostaa kaikki kuusi minilisäosaa.


Meille päätyneet minilisäosat ovat liiturit, viestit, lossit ja kaivokset. Puuttumaan siis vielä jäivät noidat ja rosvot, toki nekin on tarkoitus hankkia sitten myöhemmin. Näistä minilisäosista saa vähän vaihtelua peruspeliin, jos ei halua koko jättisettiä pelata, eikä noita minilisureitakaan itse asiassa voi kaikkia kerralla laittaa peliin, vaan nekin pitää ensin opetella. Jokainen kun tuo peliin vähintään yhden uuden ominaisuuden, joista osa on tehokkaampia kuin toiset - tehokkaampia siis pelin vaihtelun kannalta.

Viljaympyrät on sellainen lisäosa, että siihen löytyvät säännöt vain lautapelit.fin sivuilta, ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin eipä tuo juuri kummoiselta vaikuta. Koska rosvot ja noidat kuitenkin ovat varsin mielenkiintoiset minilisäosat, tulee tuo viljaympyrät sitten ikään kuin pakosta kaupan päälle.

torstai 4. lokakuuta 2012

Carcassonne ja tarjousten logiikka

Toisin kuin otsikosta voisi kuvitella, tarkoitus ei ole tässä tekstissä käsitellä Carcassonne pelin ominaisuuksia ja sen pelaamista, vaan ihan jotain muuta.

Suomalainen kirjakauppa muisti meitä ystävällisesti syyskuun alussa tarjouskupongilla, jossa luki, että vapaavalintaisesta pelistä saa tällä kupongilla 20% alennuksen ja lisäksi vastaava koodi nettiin - ei mitään mainintaa muista rajoituksista tai muusta.

Meille on jo pitkään ollut hankinnassa Carcassonnen 10-vuotis juhlapainos ihan sen takia, että se vanha peli kaikkine lisäosineen on kasvanut niin massiiviseksi, että sen pelaaminen kestää useita tunteja. Olemme näet yhdistäneet siihen kaikki 8 suomeksi julkaistua lisäosaa ja niiden lisäksi muutaman sellaisen minilisäosan, joita ei ole suomennettu (luolat, jotka tulivat Spielbox-lehden mukana, piiritys ja kerettiläiset, jotka hankin aikanaan Saksasta sekä tyhjät laatat, jotka tulivat tuossa mukana ja joihin toteutimme omat laattamme ja nyt sitten vielä lisäksi kavereiltamme saadut haamut, joita voi pelata vain tämän pelin kanssa). Lyhyemmän pelaamisen mahdollistumiseksi olimme puhuneet pitkään tuon juhlapainoksen hankinnasta.

Päätin siis käydä katsomassa, josko tuolla Suomalaisessa kirjakaupassa vaikka olisi tuollainen juhlapainos. Olihan siellä - yksi ainoa kappale.

Siellä oli myös hyllyn reunassa mainos, että jokainen Carcassonne pelin tai lisäosan ostaja saa kaupan päälle Skåne-pelin. Minä tietenkin päättelin, että nyt kannattaa tehdä kaupat, koska tuo oli viimeinen kappale juhlapainosta ja kun kaupan päälle saisi vielä toisenkin pelin, jonka kyljessä oli 19,90€ hintalappu. Missään ei edelleenkään ollut mainintaa, ettei tarjouksia voisi yhdistää, niinpä otin molemmat pelit ja marssin kassalle.

Kassalla sitten alkoikin änkytys, kun olin ojentanut ensin Carcassonnen, sitten alekupongin ja viimeksi Skånen kassalle. Myyjä väitti, ettei tarjouksia voinut yhdistää. Kysyin, missä niin sanotaan, kummassakaan ei ollut mitään mainintaa asiasta, ei sen paremmin kupongissa kuin hyllynreunassakaan. Kassa väitti, että heille on sanottu, ettei tarjouksia saa ketjuttaa, minä väitin, etten minä voi asiakkaana sitä tietää, koska missään ei sanota, että tarjouksia ei voi yhdistää.

Lopputulos oli, että sain Carcassonnen tarjoushinnalla (alennuksen jälkeen 20€) ja Skånen ilmaiseksi, mikä minusta oli oikeudenmukaista, koska hyllynreunassa todellakin sanottiin, että kaikille Carcassonnen tai sen lisäosan ostajalle lisäksi Skåne ilmaiseksi.
 

Kerrottuani tarinaa Herra Kirjoitukselle, hän nauroi, että heti kun olin kävellyt liikkeestä ulos, myyjä juoksi kirjoittamaan tuohon viereen lisälappua, ettei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Minulle ihan sama, sain kaksi peliä alle yhden hinnalla, koska Carcassonnen juhlapainoksen normaalihinta oli 25€ ja alennuksen jälkeen molemmat yhteensä maksoivat 20€.

Skånea ei ole vielä testattu, mutta vaikutti ihan hauskalta peliltä.

lauantai 15. syyskuuta 2012

Carcassonnen haamut

Jossain vaiheessa me mieheni kanssa hurahdimme Carcassonne-nimiseen lautapeliin. Kyseinen peli taitaa olla ainoa, joka on saanut blogissani jopa oman kategorian, kaikki muut pelit joutuvat tyytymään lautapelit tagiin. Carcassonnea on pelattu meillä niin pienempänä kuin isompana versiona, irrotettu lisäosia pelistä ja hankittu niitä lisää.

Jonkin aikaa kokoelmamme oli suhteellisen täydellinen ja jopa pikkuisen yli, koska osa laatoista ja peleistä oli ostettu Saksasta tai tuotu Itävallasta ja niitä ei ole Suomesta saanut. Nyt oli kuitenkin taas tullut lisää uutuuksia, joten Carcassonne kokoelmamme alkaa olla varsin vajavainen.

Ystävämme toivat meille tuliaisiksi Carcassonne haamut, joilla voi täydentää peruscarcassonnea lisäosineen.

Noiden supersuurien seuraajien (joita siis ei käytetä pelissä) sisällä on jokaiselle pelaajalle haamuseuraaja, jota voi käyttää tavallisen seuraajan tapaan tai lisätä äsken pelatun laatan jollekin muulle alueelle siis samalle laatalle saa kaksi seuraajaa.

Käytännössä noita ei vielä ole testattu, koska ison Carcassonnen eli peruspelin, 8 lisäosan ja kaikkien extrojen pelaamiseen menee koko päivä, kun yksi peli kestää noin 7 tuntia.

Sen verran voisin kyllä taas marista, että kyseisten haamujen mukana ei tule ohjeita, vaan ne pitää erikseen onkia lautapelit.fin sivuilta. Olisiko se ollut niin vaikeaa pistää ne ohjeet tuonne haamun sisäänkin mukaan?

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Itsekkäästi itselle

Aikaisemmin esittelin itselleni synttärilahjaksi hankitut laukun, vyön ja käsityökirjan. Nyt on sitten aika esitellä lisää itselleni tehtyjä hankintoja.

Kunnas kokoelmani on muutamaa kirjaa vaille täydellinen, ne puuttuvat yksilöt listasin tuonne vuoden 2012 hankintalistalle. Aloittaakseni kokoelman täydentämisen heti vuoden alusta, ostin itselleni synttärilahjaksi Hurja-Harri ja pullonhenki-kirjan (halvalla huuto.netistä totta kai). Periaatteessa tuo Herra Hakkaraisen aakkoset ja numerot on myös synttärilahja, mutta se on hankittu huuto.netistä tienaamillani rahoilla eli ei kai sitä voi sitten laskea synttärilahjaksi, vai voiko.
Lautapelikokoelmaa täydensin myös ihan pikkuisen, hankkimalla viime vuoden vuoden peli aikuisten sarjan voittajan (jolla on taskussaan monen monta muutakin voitettua palkintoa) 7 wondersin. Samaan pakettiin Lautapelit.filtä sai peliin palkintojen kunniaksi painetun Catan-erikoiskortin ilmaiseksi, joten totta kai sellainenkin muutti meille.
Ilmaiseksi sai myös nuo ihanat Carcassonnen 10-vuotis juhlatarrat. Ne on siis tarkoitettu liimattavaksi seuraajiin eli meepleihin. Vieläkin kipuilen sitä, että haluaisin myös sen Carcassonnen kymppijuhlapainoksen, mutta niinhän minä haluaisin paljon muutakin ja ihan kaikkea ei voi saada - onneksi sentään sain nämä tarrat.

tiistai 6. syyskuuta 2011

Two in two out

Nyt on meillä sitten jo päästy lautapeliharrastuksessa sille asteelle, että on aivan pakko kierrättää jotain pelejä poiskin. Niinpä sitten viimeisten hankintojeni Rokadan ja Carcassonnen kivikauden kotiuduttua olen päättänyt naputella huuto.nettiin pari peliä myyntiin. Suurta löytöretkipeliä ja Spinergyä ei meillä ole koskaan pelattu, joten niistä ehkä voi luopua. Se, että pelejä ei ole pelattu, ei tee niistä huonoja, koska meillä on vielä lukuisia pelejä kääreissään kaapissa eli niitä vaan on tullut hankittua liikaa.

Tässä kuvat viimeisimmästä tulokkaasta Rokadasta:

Carcassonnekokoelmakin täydentyi melkein täydelliseksi, kun vihdoin ja viimein löytyi huuto.netistä edullinen kivikausi kokoelmaamme täydentämään.

Nämä kaksi sen sijaan etsivät uutta kotia.

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Basaarit ja bastionit

Kevään viimeinenkin Carcassonne hankinta on kotiutunut.

Kyseisen pelin 8. suomennettu lisäosa on nimeltään Basaarit ja bastionit. Tätä mä olin jo Wienistä hakemassa, mutta silloin sitä en vielä löytänyt ja siitä asti on sitten kytätty lautapelit.fin sivuilta tietoa sen suomalaisesta julkaisusta. Noin kuukausi sitten tuli ilmoitus, että julkaistaan suomeksi huhti-toukokuussa ja kyllähän se odottavan aika on pitkä, mutta tällä viikolla se sitten vihdoin ja viimein kotiutui meille.


Lupaan pysyä loppukevään erossa ja olla kirjoittamatta lisää aiheesta Carcassonne, näitä uusia löytöjä nyt vaan oli pakko hehkuttaa.

tiistai 18. toukokuuta 2010

tunneleita ja carcassonnea

Lautapelifanaatikkoa on hemmoteltu tänä keväänä, sillä Carcassonne-kokoelmani on täydentynyt oikein vauhdilla. Virallisista lisäosista ja minilisäosista puuttuu vain tänä vuonna julkaisuun tuleva "Corn circles".

Kaksi viimeisintä hankintaani ovat Spielbox-lehden mukana julkaistu "Tunneli"-lisäosa, jonka hankin Saksan ebaysta. Ensimmäisestä saamastani kappaleesta puuttui toinen sininen tunnelimerkki, josta korvaukseksi sain toisen ihan kokonaisen. Kuvassa molemmat versiot.
Kokoelmamme on täydentynyt myös Games Quaterly Magazinen mukana julkaistun 12 laatan lisäosalla. Erikoisinta tässä on uusi joen aloituslaatta, jossa lähteeltä lähtee tie, muutoin laatoissa ei ole mitään uutta ja ihmeellistä.
Kolmas hankkimamme lisäsarja on englanniksi "Cult, Siege and Creativity". Siinä on 6 kulttilaattaa kerettiläisineen, 4 piirityslaattaa ja kaksi tyhjää laattaa, jotka saa itse koristella. Meillä on aiheet noihen DIY -laattoihin, mutta tulostimen temppuillessa ne ovat odottamassa päätymistä tulostukseen.

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Wienin tuliaiset

Kuvia kaupungista ja nähtävyyksistä on tarjolla myöhemmin, nyt esittelen vain hankintani, joista osa herättää ristiriitaisia tunteita.
Ensiksi Claire'sista ostamani uuteen tukkalookiini sopiva hiuspanta. Leopardikuosinen kaksiosainen panta kustansi 4e.


Rakkaalle herra Kirjoitukselleni toin perinteiset tuliaiset eli maailman parasta Husselin marmeladia ja valkoista tobleronea. Yhteiseksi tuliaiseksi ostin Carcassonne-lautapelisarjan uuden perus/lisäosan "Das Schicksalsrad" "Wheel of Fortune" = onnenpyörä. Alunperin oli tarkoitukseni ostaa kahdeksas virallinen lisäosa "Burgen, Brügen und Bazare", mutta niitä ei ollut ollut eka painoksessa jaossa montaa kappaletta. Wienin suurin pelikauppa oli saanut niitä ihan kolme kappaletta ja ne oli myyty samantien kaikki, he kehottivat kysymään parista muusta kaupasta ja tulokset olivat ihan yhtä laihoja eli emme siis saaneet tuota lisäosaa. (tähän täytyy sanoa - emme saaneet vielä - se on nimittäin tulossa suomenkieliseen julkaisuun jossain vaiheessa ja täytyy ostaa se vasta sitten). Olin ajatellut jättää tuon Onnenpyörän vallan väliin, koska se laajentaa peliä aivan hurjasti. Mutta kun muita vaihtoehtoja ei ollut, ostin sitten sen. Onnenpyörä on siis sekä uusi peruspelipohja että valtavan laaja lisäosa, joka lasketaan ja ei lasketa lisäosaksi. Hauska ristiriita, mutta näin se on valmistajan sivuillakin ilmaistu. Onneksi saksankieliset säännöt eivät ole hirveän monimutkaiset, vaan peruspelin säännöt pätevät paria poikkeusta lukuunottamatta tässäkin.


Sitten se suurin kipuilukohta eli hankkimani kengät. Ostin Crocsin virallisesta kaupasta kevätmalliston uudet kiilapohjaiset korkokengät kullanvärisinä. Yleensä minulla harkinta pitää, enkä osta mitään ihan turhaa, mutta nyt meni pää sekaisin ja visa vinkui ja ostin nämä kaunokaiset. Valitettavasti vain nuo leveämmät mallit ovat minun jaloilleni paremmat. Nyt sitten ihan tosissaan kipuilen sen kanssa, että laitanko ne myyntiin ja yritän saada edes osan hinnasta pois ennen kuin visalasku erääntyy vai koetanko pitää ne sittenkin itse. Väri on loistava, malli syötävän suloinen ja korkokin juuri sellainen kuin haluaisin, mutta kun tuo lesti on pikkiriikkisen kapea.... Ketuttaa vieläkin, että tulin ne kantaneeksi kassalle, mutta kun ne olivat NIIIN ihanat siellä kaupassa.

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Shoppailua ja nuukailua

Olen sitten tehnyt tämän vuoden ale-ostokseni, sillä en yksinkertaisesti jaksanut lähteä kiertämään kauppoja laajemmin. Parissa marketissa vilkaisin ale-valikoimat ja totesin, ettei siinä ollut mitään minulle. Jotain sentään kuitenkin olen ostanut, nimittäin Vapaa valinnat alesta 3 kapeaa hiuspantaa -50% hintaan. Näille jäi hintaa hiukan yli puolitoista euroa kappale eli mikään valtava sijoitus. Pannat ovat väriltään kultainen, läpikuultava ja turkoosi - jonka sävy sopii erinomaisesti ponchooni ja pariin paitaan. Kaksi ensin mainittua muovisia ja jälkimmäinen satiininen.

Tässä vielä kuva hankinnoista.
Minulla on taka-ajatus näitä kohtaan, Nelliinan blogissa oli ohje DIY paljettirusettiin, joka kiinnitettiin pantaan ja ajattelin tehdä sellaisen kimallehärpäkkeen itsellenikin, vaikka en sitä koskaan käyttäisikään. Kuvia sitten joskus, jos tekele joskus valmistuu - kankaatkin ovat vielä kaupassa.

Sitten siihen nuukailuosastoon. Rakastamaani lautapeliin Carcassonneen myydään pelilaukkua hintaan noin 50e. Olemme jo pitkään pohtineet, miten nuo pelin kaikki osaset kannattaisi järjestää, jotta ei olisi ihan järjetöntä määrää puolityhjiä laatikoita. Koska pelin itsensä lisäksi siihen kuuluu seitsemän lisäosaa (tällä hetkellä), on laatikoita kaikkiaan 8 ja ne vievät todella paljon tilaa ja parhaimmillaan laatikossa on vain kymmenkunta pelilaattaa ja pari pientä hahmoa sekä sivun, parin paksuinen ohjevihkonen. Eilisen Carcassonne maratonin innoittana päätin tänä aamuna kokeilla, miten nuo kaikki saisi mahtumaan vaikka kahteen laatikkoon.

Aloitin poistamalla sisukset siitä varsinaisen peruspelin laatikosta, johon olimme jo aiemmin koonneet kaikki pelilaatat. Ne kyllä mahtuivat hyvin pahvienkin kanssa, mutta katapultti ja mittalauta ja hamot tuottivat ongelmia ja niitä on säilytetty useammassa eri laatikossa. Katseltuani muiden laatikoiden sisuksia päätin leikata katapultti-lisäosan laatikosta tukipahvit peruspelin laatikkoon, koska ne olivat yhtä pitkiä ja peruspelin omat pahvit olivat poikittaissuuntaisia kun taas katapultin pitkittäissuuntaisia.

Kokeiltuani totesin, ettei laatikkoon tarvittu kuin yksi tuollainen kapea väliosa. Väliosan sisään pakkasin katapultin, mittalaudan, kauppatavarat, katapulttimerkit, velhon, lohikäärmeen ja kreivin. Nuo pikkuosat siis omissa pusseissaan. Muuhun perusosan laatikkoon sitten pakattiin pelilaatat ja hahmot omissa muovipusseissaan.

Ensimmäinen kuva esittään sitä, miten pakkasin tuon pahvikotelon sisään katapultin ja muut tarvikkeet. Toinen kuva kertoo sitten siitä, miltä pakkaus näyttää ulospäin. Toivottavasti tähän ei tule kovin monia lisäosia enää, koska varsin monelle lisälaatalle/tarvikkeelle ei ole enää tilaa.
Muuna lisätuunauksena olen koonnut Carcassonnen kaupungin valmiiksi ja liimannut sen taustan kontaktimuovilla, jotta se on valmiina ja pysyy kasassa, vaikka kaupunkia pitäisikin siirtää. Sen verran pro-asteelle pelaamisemme on muutenkin mennyt, että noiden lisäksi meillä on vahakangas, jonka päällä peliä pelataan, sillä sen avulla peliä on helppo siirtää pöydällä sen mukaan, mihin suuntaan se sitten laajeneekin. Kehitteillä ovat vielä sellaiset jokaiselle pelaajalle tulevat pelimerkkitelineet tai vastaavat, johon saisi kaikki kärryt, kartanot ja tornit siististi paikalleen ja joita olisi yhtä helppo nostaa ja liikuttaa kuin peli tuon vahakankaan avulla.

Vinkkejä otetaan vastaan, jos jollain on ideoita.

Minulla on kyllä jo ajatus, mihin aion käyttää tuolla tuunauksella säästyneet rahat...

Niin ja jos joku ihmettelee, mihin katosi neljännen lisäosan mukana tullut pahvitorni ja ylimääräiset laatikot, niin voin kertoa, että mitään ei heitetä roskiin. Laatikoista tuunaan yhtä ja toista - esittelen sitten kun valmistuu. Pahvitorni päätyi ystäväni pitämän lastenkerhon ritarileikkeihin eli kaikki kierrätetty kuten asiaan kuuluu ;-)