Muistojeni kuosit: Budapest

Sain tämän T-paidan Budapestin tuliaisina joskus 90-luvun alkuvuosina tai aivan 1980-luvun lopussa, ihan tarkkaa mustikuvaa aikataulusta ei ole. Tuliaisen tuojat kuitenkin muistan. Ne olivat isän nuorin veli ja hänen vaimonsa, jotka aikanaan matkustelivat paljon. 

 

Syy, miksi t-paita on edelleen olemassa, on sen materiaali. Se on ihan aitoa itäblokkia eli pelkkää hiostavaa muovia, jota myytiin turisteille kauniin painokuvan kera. Kuva tosiaan on kaunis ja pidin siitä kovasti, ja sen takia olisin halunnut paitaa käyttää. Ppaidan materiaali oli kuitenkin niin kamala, että en kyennyt sitä käyttämään. Yritin käyttää paitaa silloin kun se oli uusi ja nyt uudelleen, mutta en kykene kiusaamaan itseäni sen hengittämättömyydellä ja hiostavuudella. Paita myös nyppyyntyi heti ensimmäisissä pesuissa, joten sitä ei voinut sen eikä materialin takia pistää myöskään lahjoituskirppiskasaan. Joku muu ehkä olisi voinut, mutta minä en harrasta moista ongelman siirtoa, joten päätin silputa paidan meikinpoistolapuiksi, vaikka se periaatteessa olisi ollut käyttökelpoinen.

 

 

Jätän itselleni paidasta ja sen tuojista muistoksi kuvan printistä, jolla paita oli koristettu. Se on mielestäni edelleen nätti. 

Rättisulkeiset 2025

Jokin hassu sisäinen pakko saa minut edelleen tekemään listauksen poistuvista vaatteista. Ehkä ajatuksena on se, että todella näen, paljonko meiltä kuluu vaatteita loppuun tai muuten poistuu. Käytännössä tuo on kyllä melkein poikkeuksetta loppuun käyttöä, ja vain äärimmäisen harvoin joku vaate päätyy muutoin kierrätykseen. Samalle listalle pistetään tosiaan myös poistuvat kengät, vaikka ne eivät varsinaisesti rätei ja lumpui olekaan.

Käytetään samaa listaa kuin aiempinakin vuosina. 

Alusvaatteet: 0

Alushousut: 0

 

Sukat: X

 

T-paidat: VII (annettu äidille, leikattu lapuiksi x5, kirppikselle)

 

Muut: XIIII (yöhousut, farkut, sukkahousut, lakanan jämä, harso, flanellinen ruutupaita, työhanskat x2, jakku, huivi ja pipo kirpparille, rättejä lapuiksi)

 

Liinavaatteet: II (tyynyliina, lakana)

 

Kankaita:  1kg kierrätykseen

 

Yhteensä siis 33 erilaista vaate/tekstiilipoistoa ja lisäksi tuo 1kg kankaita. 

 

 

Kengät: XI (Varvastossut rikkuivat lomamatkalla. Herra Kirjoituksen kengät rikkuivat vähän sieltä ja täältä. Nahkaiset ballerinat alkoivat kulua pohjasta puhki lomareissulla, pohjan rikkoutuminen koitui myös kimaltavien tennareiden kohtaloksi. Siniset D&G:n kengät eivät vaan istuneet jalkaan, joten ne vein kirpputorille, toivottavasti joku saa niistä vielä hyvät kengät. Valkoiset työkengät levahtivat kesken kiireisen työvuoron. Mustat, nahkaiset, sieviläiset kävelykengät murenivat pohjista, kun olin laittamassa niitä jalkaan (ilmeisesti tämän firman tyyppivika, ei ollut meillä ensimmäinen kerta). Moneen kertaan korjatut talvikengät menivät roskiin, kun viimeisenä niittinä niiden pohjat kuluivat puhki. Turkoosit pistokkaat repesivät reunasta, nämä kestivät käyttöä tasan yhden kesän. Elvytyin sisätossut aikanaan korjaamalla takaosan nauhat kuminauhoiksi, seuraavaksi tein niihin lisäpohjalliset, kun pohjat alkoivat oheta, matkan varrella kuorutin toisen toffelin meikkivoiteella, mutta kun sekä tossu että pohjallinen kuluivat puhki, oli aika luopua näistä.)

  

 

Yritän myös listata saapuvat vaatteet, jotta pysyn selvillä poistuman todellisesta suuruudesta. Sillä en ole aivan varma, onko asia niin, että vaatteita tulee tilalle yhtä paljon kuin poistuu - näin kuitenkin luulen. Tämän lisäksi erottelen vielä ostetut vaatteet ja saadut vaatteet, sillä pyrkimykseni on jälleen mahdoton vaatebudjetti 0€. Tähän ei sitten lasketa Herra Kirjoituksen farkkuja, sillä ne lupasin hänelle joululahjaksi, mutta en halunnut rynnätä joulunajan kaaokseen niitä ostamaan, joten niiden hankinta tapahtuu vuonna 2025. 

Saapuneet vaatteet:

Farkut x 2 Herra Kirjoitukselle

T-paita matkalta Herra Kirjoitukselle 

T-paita Herra Kirjoitukselle konsertista (synttärilahja)

Mekko nimiäisiin (pakkohankinta, 7€) 

Sadehousut (9,99€) 

Sadetakki (19,99€) 

 

Näin jälkikäteen näyttää siltä, että listan nimeksi olisi pitänyt rättisulkeisten sijaan laittaa "kenkäsulkeiset", sen verran monta paria niitä on vuoden aikana poistunut. Vaatteita tai kankaisia asioita on poistunut vähemmän, sillä myönnän pari viimeistä kuukautta säätelleeni niitä tarkoituksella "kyllä tätä vielä kerran käyttää" ja "poistan sitten ensi vuonna" - ajatuksella. Toivoa siis olla, että vuodesta 2026 tulee vaatteiden ja tekstiilien eikä kenkien poistamisen vuosi. 

Syysvarustus

Tuolla aikaisemmin totesin, että syksyn sateisiin tarvitaan vielä kunnollinen päälle sopiva sadetakki. Minusta on vanhemmiten tullut niin mukavuudenhaluinen, että en halua kastua ja palella. Niinpä tartuin innokkaasti siihen, ku Julassa oli sadetakkeja tarjouksessa. Jännitin vähän löytysikö minulle sopivaa kokoa, onnekseni löytyi. Vaihtoehtoina oli beige ja tummansininen, joten ei tarvinnut miettiä kovin monta sekuntia sitä, kumpi meille muuttaa. Yllätys, yllätys - tietenkin beige. 

 

 

Sadetakilla oli hintaa 19,99€ ja toivon sen kestävän useamman vuoden. Tiedän, että olen vaatteiden ostolakossa, mutta kuten todettu mukavuus edellä mennään ja jos kastumisen estämiseksi tarvitaan kunnon sadetakki, suon sen itselleni. 

 

Tulkoon siis syksy, mun varusteet on nyt kunnossa.  

Kympillä kuivuutta

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä mukavuudenhaluisempi minusta tulee. Ei siis ole ihme, että vaikka muuten vaatehankinnat ovat pannassa, ostin itselleni sadehousut. Kyllä vaan, vuoden toinen vaatehankinta on mustat, mitäänsanomattomat sadehousut. Näen kuitenkin selkeästi edessäni pitkän ja pimeän syksyn, jolloin vettä sataa vaakaan ja töissä pitää kuitenkin käydä. Jos jollain pienellä, kuten sadehousuilla, voi vaikuttaa siihen, että pääsee kulkemaan kuivempana, olen valmis satsaamaan siihen.

 

Tällä kertaa ruhtinaallinen satsaus oli 9,99€ ja itseäkin nauratti, sillä tein hankinnan syksyn todennäköisesti viimeisenä hellepäivänä. Minun kannaltani helle tietenkin oli ihan hyvä asia, sillä silloin työpäivän jälkeen oli vielä hyvin valinnanvaraa Lidlin laarilla. Housut ovat todella reilua kokoa, sillä numeroa pienemmätkin olisivat menneet, mutta noiden isompien kanssa on nyt mahdollista pistää alle vaikka toppahousut ja silti pääsee vielä ihan hyvin liikkumaan. Lahkeet toki täytyy lyhentää "petite"-mittaan, jotta ne sopivat itselleni. Opin hetki sitten, että itseään ei tarvitsekaan kutsua persjalkaiseksi, vaan voi käyttää hienoa termiä "petite", joka viittaa lyhyempään mittaan, vaikka koko olis 7xl.  

 

Seuraavana hankintalistalla lienee sitten kunnollinen vettäpitävä takki. Minulla on kyllä kaapissa hieno Rukan sadeasu, mutta se on ikävä kyllä kutistunut kaapissa ollessaan, eikä niin ollen sovi päälle ja tästä johtuen pitää suorittaa uudelleen varustelu. Kaikesta huolimatta en kuitenkaan vielä malttanut luopua siitä, vaan makuutan sitä kaapissa edelleen, jos se vaikka joskus sopisi, vaikka tiedän, että sitä päivää ei tule.  

Muistojeni kuosit: Isän paita

Loman aikana on maalta tullut siivottua yhtä ja toista pois siis lähinnä meille tarpeetonta romua kierrrätykseen, mutta myös jonkin verran vaatteita uusiokäyttöön. Yksi näistä uudelle käyttäjälle lähteneistä vaatteista on isäni juhlapaita jostain 1970-luvun lopulta. Aikaikkunaa päättelen siitä, että paita on hänellä kuvassa, joka on otettu minun ensimmäisenä joulunani, ja jossa istun hänen sylissään.

 

  

Paita on kuin uusi, vaikka sitä on pidetty ja pesty - kertonee jotain sen ajan tekstiilien laadusta. Pohjaväri on kermanvalkoinen, kukat ruskeita useammassa sävyssä ja koristepisarat siniharmaita. 

 

Paitaa katsoessa tulee ikävä isää, mutta silti olen päättänyt, että sen on aika mennä, minulle riittävät kuva ja muistot. 

 

 

Tuunaa yöpaita

Äiti tarvitsi lisää yöpaitoja, koska niitä likaantuu tuhottomasti. Sain roskalavalta muutaman paidan ja työkaverilta useamman lisää. Näissä oli vain se ongelma, että äiti tarvitsee pitkähihaisia ja pitkähelmaisia yöpaitoja ja nämä olivat paituli-mallia lyhyillä hihoilla. 

Niinpä siis käytin ensin tovin kaivelemalla kangasvarastojani, jotta löysin sopivaa tuunausmateriaalia ja sitten vapaapäivän tuunaamalla yöpaitoja. Kaiken kaikkiaan sain aikaiseksi 6 uutta yöpaitaa, seitsemännen jätin koskemattomaksi ja kahdeksannen pistin jemmaan odottamaan, koska se ei ollut ns. helposti tuunattava. 

Kahteen näistä ensimmäisen kuvan paidoista ompelin pidemmät hihat ja helmat, keskimmäiseen vain hihoihin pidennykset. Näihin olisi saattanut löytyä maalta paremmat kankaat, mutta nyt ei ollut mahdollista lähteä niitä sieltä hakemaan, joten näillä mennään.

Näihin seuraaviin kolmeen olen varsin tyytyväinen, sillä näistä ei heti näe, että niitä on edes tuunattu. Musta trikoo, jota käytin näiden helmoissa ja hihoissa, on erittäin mielyttävä käyttää, silkkisen pehmeä ja suloisen lämmin. Ompelijalle se on kuitenkin varsinainen hirvitys, sillä se on todella liukas ja luistava, eikä meinannut pysyä kuosissaan millään. 

 

Suunnilleen yhden työpäivän verran käytin näihin aikaa. Vähemmän olisi mennyt, jos en olisi purjanut hihoja ja helmoja.

Rättisulkeiset 2024

Pistetäänpä taas pystyyn kirjanpito siitä, minkä verran meiltä rätei ja lumpui siirtyy poistoon. Tänä vuonna kirjaan nämä ylös vasta siinä vaiheessa, kun ne todella poistuvat meiltä esimerkiksi naamanputsauslappupurkkiin leikattuina tai roskikseen laitettuina.  

Alusvaatteet: I (rintaliivit roskiin)

Alushousut: III

 

Sukat: X

 

T-paidat: -

 

Muut: X II (sukkahousut, rätti ja neulepaidan jämät roskiin, 2 t-paitan häntää kaverille, neuletakki, paita ja kalsarit naamalapuiksi, kasa tilkkuja putsauslapuiksi, Herra Kirjoituksen työhanskat roskiin, Herra Kirjoituksen kesähousut räteiksi, mun työhanskat roskiin, velourhousut lapuiksi)

 

Liinavaatteet: V

 

Kankaita: erilaisia tilkkuja ja kangaspaloja lahjoitettu eteenpäin n. 10kg. 

 

Kengät: tumman oliivinvihreät kropsut, tummansiniset kropsut

 

Lisäksi pistän tähän vielä erillisen listauksen siitä, jos vaatteet poistuvat muualle kuin roskikseen. 

 

Yhteenvetona voi todeta, että kaiken kaikkiaan meiltä poistui 31 erilaista kankaista kohdetta + nuo ompeluharjoitusmateriaaliksi lahjoitetut kankaat. Osa poistuneista on jätetty laskematta tähän, koska ne odottavat edelleen jatkojalostusta ja osa taasen on jatkojalostettu muuhun käyttöön ja lasketaan puistoiksi vasta sitten, kun tosiaan päätyvät roskikseen / muutoin kierrätykseen. 

 

Jokin tässä on hullun koukuttavaa, joten myös ensi vuonna ajattelin tehdä seurantaa asiasta. Asiaan saattaa vaikuttaa sekin, että tietyt vaatteet ja kengät ovat tässä jo tovin kiikkuneet sillä rajalla poistetaanko vai käytetäänkö vielä ja toistaiseksi säästyneet poistolta. 

Rätei ja lumpui kakskolme

Koska viime vuonna poistettujen vaatteiden määräksi kertyi vain 28 kappaletta, päätin jatkaa seurantaa tänäkin vuonna. Määrä saattaa pysyä suunnilleen tuossa samassa määrässä, vaikka aika moni vaatekappale säästyikin vuonna 2022 "kyllä se vielä yhden pesuvälin menee"-periaatteen vuoksi, en usko niiden kestävän enää vuotta 2023 loppuun. 

 

Jos loppusijoituspaikat ovat jotain muuta kuin siivousrättejä tai meikinputsausliinoja, ne mainitaan erikseen. 

Alusvaatteet: rintaliivit (kirppikselle), kerrasto (kirppikselle), rintaliivit (roskiin+ askarteluun)

Alushousut: V

Sukat: III

Paidat (t-paidat, topit, aluspaidat): I

Puserot: II

Housut: IIII (minun lempifarkkuni ja kahdet Herra Kirjoituksen farkut serkulle materiaaliksi + yhdet Herra Kirjoituksen farkut lisää)

Muut:

Lakanat  & tyynyliinat: VII

Yhteensä 18 vaatekappaletta ja 7 liinavaatetta

Nämä viimeiset eivät varsinaisesti ole vaatteita, mutta koska halusin tietää myös näiden kierrosta, lisäsin nekin listalle. Hyvin pitkällehän ne menevät niin, että lakanoiden paremmista kohdista ompelen vielä tyynyliinoja, isot lakanat pienennän ja käytän vielä poikkilakanoina. Yllättävän kauan nuo kestävät, sillä puolitin juuri toisen niistä lakanoista, jotka ihka ensimmäiseen yhteiseen kotiimme ostin, tuota, noin 20 vuotta sitten. Kohtuullisen kuntoiset palat käytän paikkaukseen ja ne kaikkein huonoimmat ja kuluneimmat kohdat pistän suoraan räteiksi. 

 

Kovin vähältä tuo määrä tuntuu, mutta tiedän, että onnistuin jälleen siirtämään muutamankin melkein loppuun kuluneen vaatteet tuohon "kyllä se vielä hetken kestää kasaan". Yritän ensi vuonna olla määrätietoisempi noiden kanssa ja tosiaan poistaa ne, enkä vain jättää odottamaan. 

 

Lisäksi meiltä on poistunut puolen muovikasillista fleecetilkkuja. Löysin ne maalta, pesin ja putsasin. Tarjosin niitä askartelumateriaaliksi, mutta kun kiinnostuneita ei löytynyt, putsasin niihin meikit naamastani. Yllättävän hyvin toimi perusvoiteen parina. Osa odottaa vielä ensi vuotta, joten ei tarvitse ostaa pumpulilappuja ensi vuonnakaan.

Lisätään samaan listaan myös kengät:

1) Herra Kirjoituksen mustat talvikengät, joista irtosi pohja

2) mustat balleriinat, korko rikki ja pohja irti

3) Herra Kirjoituksen ikivanhat siniset kropsut, joista pohja puhki

4) ruskeat nahkalenkkarit, reikä pohjassa ja pohja irti

5) tummasävyiset (keinonahkaiset) Chelsea-boots - kopiot, jotka aavistuksen liian kapeat, kirpparille

Halu-ostoksia

Ostin itselleni joululahjan. Joululahjan, jolle ei olisi ehkä ollut tarvetta, mutta kun mä halusin ja kun ne kuitenkin ovat tarpeellisia - tai no tarpeellisia ja tarpeellisia, mutta käyttötavaraa kuitenkin. Myönnetään, että perusteluina käytin paitsi edullista hintaa myös sitä, että ensi vuonna en sitten voi ostaa näitäkään.

Kyllä vain, niinkin perushankinnasta kuin rintaliiveistä ja alushousuista on kyse. Lidlin tarjouksesta ostin, liivit n. 7€ ja kolmet alushousut n. 8€ alennuksineen. Nyt voi sitten jälleen tarkistaa alusvaatelaatikkoa vähän kriittisemmin silmin ja pistää poistoon ne kaikkein kuluneimmat vaatteet.

Päivännasu

Kun blogimaailma oli uusi, ja tapana oli jukaista päättömiä, käsittelemättömiä puoliksi suttuisia kuvia, olivat teemana usein "päivännasut" siis päivän asut. Näillä kuvilla esiteltiin kulloinkin käytössä olleita vaatteita. Nämä kuvathan eivät kuuluneet tämän blogin valikoimaan silloin eivätkä kuulu nytkään, siis siinä muodossa, että vaatteet esiintyisivät päälläni.

Eilinen vaatevalinta oli kuitenkin poikkeuksellisen onnistunut, joten oli pakko tallentaa se kuvaksi. Vaikka myönnettäköön, että tuollainen levitetystä vaatteesta otettu kuva ei tietenkään tee sille oikeutta. Eikä kuvassa myöskään näy se, että tunikan väri korosti ihan uskomattomasti rusketusta, vaikka sitä ei tuon värisestä vaatteesta ikinä uskoisi. Kuvasta puuttuvat shortsit, olen käyttänyt tunikan kanssa sekä mustia että nudenvärisiä pyöräilyshortseja.

Asu on jotenkin tyypillistä minua, sillä tunika on ilmainen Roskalava- ryhmästä, tossut samoin. Laukku on Teneriffan tuliainen minulle itselleni ja hintaa sillä taisi olla 6€. Nudet shortsit ovat Gina Tricotin vuosien takaa (jos oikein kaivelisin, niin blogista saattaisi löytyä niistä jopa kuva ja hintalappu - ja kyllä löytyivät täältä), mustat shortsit ovat tämän kesän ainoa vaatehankinta ja asun kallein osa 10€:n hintalapullaan. 

 

Kenkien ja laukun kimallus ei tule kuvassa kunnolla esiin, mutta auringossa ne sädehtivät niin kuin kantajansakin.

Kevätostoksia

Tämä tuntuu olevan joka keväinen ilmiö. Siis se, että keväällä haluaa aina jotain uutta ja haluaa ostaa sitä, tätä ja tuota. Myönnetään, että olen täydentänyt toukokuun katastrofia hankkimalla meille kasapäin lisää tavaraa. Hyvin vähän olen loppujen lopuksi ostanut, ja nekin ostokset maksoin lahjakortilla, mutta silti tavaraa on kertynyt lisää. 

Tokmannilta kävin ostamassa itselleni shortsit, koska kaikki pyöräilyshortsini tuntuvat hajoavan vanhuuttaan. Samaan kasaan nappasin 4 ripsiväriä, koska alkoi näyttää siltä, että kaikki ripsivärini ovat kuivuneet kaapissa käyttöä odottaessa ja suosikkiani Bye Bye Pandaeyesia ei enää saa - valitsin siis erilaisia saman merkin halpoja ripsareita ja lisäksi 2 kerää 7 veljestä - lankaa. Näistä viimeksi mainituista on tarkoitus kutoa lahjoja, joten niitä en voinut tehdä jämistä (tekosyy). Kaikki nämä siis maksoin lahjakortilla.

 

 

Paikallisen materiaalipankin ilmaispäivästä kävin haalimassa kasan valmiiksi virkattuja tilkkuja, joista muokkaan tiskirättejä. Osa käy tuohon tarkoitukseen sellaisinaan, osa täytyy purkaa ja purkulangalla täydentää toisia, jotta niistä tulee järkevän  kokoisia. Lisäksi nappasin kasan t-paidan häntiä, olivat peräisin käyttämättömistä t-paidoista, joten soveltuvat hyvin shortsien ja alushousujen tekoon, värinä tyylikästä mustaa ja kirkkaan keltaista.

Lisäksi sain lahjoituksena laatikollisen ja säkillisen lankoja, mikä tekee noiden keltaisten kerien ostamisesta entistäkin vähemmän perusteltua. 

Ja jotta ei vaan loppuisi kesken, sain Ievuskaiselta lahjaksi vielä yhden ripsivärin. Sen lisäksi paketissa oli aivan ihanat vihreät korvakorut ja avainnauha, jonka Ievuskainen oli itse virkannut.

Ostoslista reissua varten

Jos vielä joskus lähdemme reissuun jonnekin lämpimään, kuten toivottavasti taas pian mennään, niin aion laatia huomioistani itselleni sitä varten ostoslistan. Tämä osin pieleen menneiden pakkausten ja käytännössä huomattujen tarpeiden takia, joita olen miettinyt jo useamman reissun verran. Nyt on kyllä sellainen fiilis, että lähdetään seuraavaan reissuun koossa xs tai 5XL, niin nuo ensinmainitun listan asiat pitää olla kunnossa.

Bikinit irrotettavilla olkaimilla (mieluummin kahdet kuin yhdet)

Rintaliivit olkaimettomat/irrotetavilla olkaimilla  (mieluummin kahdet kuin yhdet)

 

Pyöräilyshortsit mustat ja nudet (ompele itse, jotta saat sopivan mittaiset lahkeet)

 

Olkaimeton toppi (mieluummin kaksi kuin yksi)

 

Valkoinen puuvillainen rantapaitis/kaapu, napitettava

 

Nämä ensinmainitut ihan siksi, että haluaisin olkapäillekin tasaisen rusketuksen liikkuessa ilman, että täytyy tunkea olkaimia kainaloihin niin kuin nyt tein. Pyöräilyshortsit yksinkertaisesti siksi, että pidän niitä mielelläni. Niiden kanssa on helppo liikkua, estävät reisien hinkkautumista ja ovat kuitenkin housut, ettei aina tarvitse taistella helmojen ja helmojen alisen näkyvyyden kanssa.  

 

Tuollainen tyylikäs, hyvin ohuesta puuvillasta tehty vaatekappale on ollut hankintalistallani jo pitkään. Jossain vaiheessa ostin sellaisen pitsineuletyyppisen tuollaisen, mutta se oli pään yli puettava, eikä oikein ollut malliltaan paras, joten sen käyttö jäi hyvin pienelle.

Lisäksi vaatevarastooni mahtuisi mukavasti muutamat tyylikkäät perusshortsit; valkoiset, hiekanruskeat ja farkut esimerkiksi. 

 

Täydentelen listaa sitä mukaa, kun tarpeita mieleen palautuu. Toki ne täytyy järkevästi miettiä, koska ihan kaikki halut eivät ole todellisia tarpeita ja toki vaatehankinnat tehdä sen mukaan, että kestävät sitten käytössä useita vuosia.

Rätei ja lumpui vuosikatsaus

Joulukuu 2021-joulukuu 2022:

T-paidat  VIII

Alusvaatteet:V

Sukat:V I

Muut: V IIII  (leikattu naaman puhdistusräteiksi/siivousräteiksi )

T-paidat leikattu naaman puhdistus/siivousräteiksi, mukana vihdoinkin "kadonneen nuoruuden" valkoinen toppi, 1 roskiin kaktuksen piikkien takia

 

Alusvaatteista rintaliivitoppi ratkottu paikkavärkiksi ja uusiokäyttöön kuminauhojen osalta, alushousuja siivousräteiksi. 

 

Sukat joko siivousräteiksi tai leikattu sukkakuteiksi 

Muut sisältävät seuraavia vaatteita: vanha tuulitakki, ruudullinen puuvillapaita, pyjamapaita, yöpaita, neuletakki, puuvillapaita, collegepaita

 

Viimeiseksi pitäisi varmaan lisätä kohta "hämyt" tai "outolinnut", sillä en oikein tiedä, miten pitäisi laskea esimerkiksi sukkahousut, joiden vyötäröstä ja teristä tein uudet nilkkasukat ja rikkinäiset reisiosat leikkasin sukkakuteiksi. 

Selkeästi huomasin, että aika moni vaate jäi vielä kaappiin "kyllä se vielä yhden pesuvälin menee"- periaateella. On siis selkeästi fiksua jatkaa seurantaa vielä ensi vuonnakin. Tämän mukaan kun en ole poistanut vaatekaapistani kuin 28 vaatetta/sukkaparia loppunkäytettyinä.

Maailma muuttuu Eskoseni

Niin kuin Aleksis Kivi Nummisuutareissa aikanaa totesi: "maailma muuttuu, Eskoseni". Todellakin muuttuu, sen olemme saaneet viime aikoina huomata monessakin suhteessa. Jotenkin vain nyt ensi sijaisesti mielessäni ovat vaatteet, johtuuko sitten siitä, että paikkasin vanhoja liki loppuun kuluneita tuulipuvun housujani taas kerran vai siitä, että kävin Ievuskaisen kanssa mielenkiintoista keskustelua aiheesta vaatteet vaiko siitä, että eräs tietty vuosia vanha mielikuva on pyörinyt mielessäni jo pidemmän aikaa. 

Nuo tuulipuvun housut olivat laukaiseva tekijä useammassa suhteessa, ne kun ovat tummansiniset. En ylipäätään pidä tummansinisestä väristä, mutta niin vain sitä on pikkuhiljaa hiipinyt vaatekaappiini, koska sen värisiä riepuja on sattunut sopivasti osumaan kohdalle ja koska en vain jaksa välitää siitä, miltä työmatkalla näytän. Pukeutumisasenne on jo pitkään ollut se, että kun en kuitenkaan näytä nätiltä, on ihan sama, miltä näytän, koska kukaan ei kuitenkaan katso. Tai no nykyään ehkä katsoo, kun olen siirtynyt tasolle Kassi-Alma, mutta sama se. 

Toinen ja itse asiassa vielä enemmän tuota vaatteisiin liittyvän ajatusmaailmani muuttumista kuvaava ajatus on vuosia vanha, kuten tuolla jo aiemmin viittasin. Moninaisia vuosia sitten parikymppisenä pääsin tai jouduin seuraamaan, miten vanhat, silloin yli 80-vuotiaat ikäihmiset käyttivät edesmenneiden puolisoidensa vanhoja vaatteita ja vannoin, että en ikinä, ikinä, ikinä teksi niin. Nyt vuosia myöhemmin olen käyttänyt niin isoäidin, tädin, isän, äidin kuin Herra Kirjoituksen vanhoja vaatteita ja käytän edelleen silmään räpäyttämättä. Olen huomannut ajatusmaailmani muuttuneen sen suhteen huomattavasti, miksi ihmeessä haaskaisin hyvän vaatteen, kun sen voi käyttää sellaisenaan tai mahdollisesti muokata käyttöön. Miksi kuormittaisin planeettaa taas yhdellä satsilla roskia, kun voin jättää uudet ostamatta ja käyttää vanhaa loppuun. 

Olen siis mitä ilmeisemmin keski-ikäistynyt ja saavuttanut sen tason, mitä silloin nuorena kauhistelin. Koskaan ei todellakaan saisi sanoa ei koskaan, kun maailma muuttuu ja me sen mukana.

Lakkorikkuri

Nyt se on sitten rikottu sekin lupaus, nimittäin vaatteiden ostolakko. Kävin tekemässä mysteerishoppauskeikkaa ja ensimmäistä kertaa vuosiin ihastuin yhteen vaatteeseen niin paljon, että jätettyäni sen varaukseen, päätin myös lunastaa sen.

Kyseessä oli kuviollinen pusero, hihoistaan juuri sen verran sopivan leveä, että sopii kipsin kanssakin hyvin. Materiaali on mielyttävää, eikä rypisty, joten tämän kanssa sitten herrastellaan tulevat lääkäri- ja jumpparikäynnit.

 

Samalla tuli vaistomainen tarve kaivella menneitä eli milloinkas sitä on viimeksi tullut ostettua vaatteita. Ja löytyihän niitä hankintoja tuolta menneisyydestä, itse asiassa yllättävänkin paljon kaikenkaisia hankintoja. Kuten tyypillisesti näissä tilanteissa määrä yllätti, oliko näitä näinkin paljon. Toisaalta käytetyt rahat eivät, sillä suurin osa hankinnoista on Naamakirjan ilmaisosastolta.

 

1) Vetoketjuviallinen toppatakki marraskuussa 2021 (ilmainen Naamakirjasta) 

2-4) Finlaysonin sukat heinäkuussa 2021 (maksettu lahjakortilla, käytännössä ilmainen)

5-7) 3 paria housuja, kahdet siistimmät mustat ja yhdet farkut, huhtikuu 2021 (ilmainen Naamakirjasta)

 

8) Mustat farkut, helmikuu 2021 (ilmainen Naamakirjasta)

 

9) Uudet alushousut, helmikuu 2021 (ilmainen Naamakirjasta)

 

10-11) Pitkävartiset hanskat ja puuvillapanta, helmikuu 2021 (työpaikan saa ottaa -pöydältä)

12-15) Kaksi takkia (toppatakki ja kuoritakki), sadeviitta ja neule, marraskuu 2020 ilmaiset anopilta

16) Kasa sukkia, alushousuja, sukkahousuja ja trikoita marraskuu 2019 (ilmaiset Naamakirjasta)

17) Puolivalmis puuvillapusero, heinäkuu 2019 (ilmainen Naamakirjasta)

 

18-19) Bikinit x 2, toukokuu 2019, ostettu Lidlistä (Maksajana Herra Kirjoitus, joten minulle ilmainen)

20-23) Kahdet farkut, villakangastakki ja tuulitakki, maaliskuu 2019, (ilmainen Naamakirjasta)

 

24) Kevyttoppahousut, vuosi 2018 (hinta 3€)

 

25)  Shortsit, vuosi 2018 (lahja kälyltä, siis ilmainen)

 

26) Kuoritakki, vuosi 2018 (lahja harrastetyöpaikalta siis ilmainen)

No niin siis reilut 4 vuotta, yhteensä 51 kuukautta ja 26 vaatetta eli noin yksi vaate kahteen kuukauteen. Osaa vaatteista olen käyttänyt enemmän, osa (kuten kaksi paria noista Finlaysonin sukista) odottaa edelleen käyttöön pääsyä. Siltikin pitäsi varmaan tehdä inventaari ja pistää noista pois ne, jotka eivät mahdollisesti tunnu omilta. Tällä listalla voisivat olla esimerkiksi tuo anopilta saatu toppatakki, vuoden 2019 villakangastakki ja mustat suorat housut. Katsotaan nyt sitten milloin saan sen ajalliseksi. 

Vetoketjuja ja kengännauhoja

Tein itselleni ostoslistaa loppuvuodeksi. Listalla oli hyvin mielenkiintoisia asioita kuten kahdet kengännauhat ja kaksi ulkotakin vetoketjua. Muusta syystä ryhdyin siivoamaan nauha- ja vetoketjulaatikkoani, en siis varsinaisesti etsinyt sieltä ostoslistan asioita. 

Aika uskomattomasti sai  kuitenkin vetää kaikki nuo edellämainitut asiat hankintalistaltani yli. Laatikosta löytyi käyttökelpoiset kengännauhat molempien kenkiin - eivät ne toki kaikkein täydellisimmät olleet, mutta aivan riittävän toimivat siihen, että ne voi ottaa käyttöön. Niinpä vaihdoin ne vanhojen katkenneiden tilalle. Vanhat tietysti pyykkiin odottamaan uutta mahdollista käyttöä. 

Samaisesta laatikosta löytyi myös vähän liian pitkä punainen takkiketju. Päätin, että se on riittävän lähellä ruskeaa takkiani -  joka on löytö naamakirjan roskalavalta  ja jonka vetoketju ei toiminut kunnolla - ja ompelin sen takkiin. Ompelen nykyään kaikki vaikeat vetoketjut näin eli en ratko vanhaa vetoketjua pois, vaan ompelen uuden vanhan sisälle. Ompeleminen on tällä hetkellä muutenkin niin hidasta, että en jaksanut käyttää tunteja siihen, että ratkoisin vanhan vetoketjun pois, harsisin uuden tilalle ja ompelisin sen sitten kiinni. Tuon saa sitten tarvittaessa nopeasti poiskin.

Livenä tuo värikontrasti ei ole ihan noin jyrkkä, mutta minulle se on ihan sama, jos se jotain häiritsee, niin antaa häiritä. Kyseessä on kuitenkin paksu talvitakki, jota käytetään keleillä, jolloin pääsääntöisesti pidetään sekä vetoketju että sen peittävä tuulilista kiinni eli vetoketju ei siis juuri näy muille kuin minulle.

Herra Kirjoituksen vanhaan rakkaaseen parkaan ratkoin vetoketjun tuunausta varten saamastani nahkatakista. Tämäkin meni samalla kaavalla eli aloitin liian pitkän vetoketjun istuttamisen takin alaosasta vanhan ketjun sisäpuolelle ja yläosasta leikkasin ylimääräisen pois. 

Nyt jäljellä on sitten enää jonkun kymmenen sentin pätkät vetoketjua, joiden hyödyntämistä mietin vielä. Myönnettäköön, että hiuspanta - tai kaksi, koska materiaalia olisi kahteen-  houkuttaisi kovasti, mutta katsotaan, tuleeko niistä loppujen lopuksi mitään.

Katoava nuoruus

Jotkut asiat vain liittyvät äärimmäisen tiukasti toisiinsa, niin tiukasti, että toisen kadotessa tuntuu katoavan toinenkin. Vaikka joudunkin myöntämään, että elin teini-ikäni kauan sitten, on edelleen tiettyjä asioita, joiden myötä roikun kiinni nuoruudessa. Niissä ihanissa hetkissä, jolloin maailma tuntui olevan edessä avonaisena, vain käden ojennuksen päässä. Hetkissä, jolloin nauru raikui, kyyneleet virtasivat ja kaikkeen suhtauduttiin suurella intohimolla. 

 

Yksi tällainen minua nuoruuteen yhdistänyt asia on tuiki tavallinen valkoinen puuvillatoppi. Muistan yhä edelleen sen, miten Seppälä oli tullut naapurikaupunkiin, miten me silloisen parhaan ystävätttäreni kanssa pyörimme siellä Pankintalon yläkerran pimeässä myymälässä, jossa oli pyöreitä rekkejä ja tunkkaisen ruskea kokolattiamatto. Tutkailimme tarjontaa ja "shoppailimme" suuren maailman malliin. Tuon valkoisen topin ostin sieltä Kreikkaan suuntautunutta leirikoulumatkaa varten. Samalla kertaa ostin myös vihreät shortsit ja t-paidan, jotka ovat kuluneet loppuun jo vuosia sitten. 

Leirikoulun jälkeen toppi on kulkenut mukanani niin Floridassa, Saksassa, Brasiliassa kuin Thaimaassakin. Olen pitänyt toppia niin paljon, etten osaa edes laskea käyttökertoja. En muista sen hintaa, mutta tiedän sen olleen edullinen ja näin jälkeen päin ajatellen aivan käsittämättömän laadukas. Onhan se kestänyt tähän asti runsasta käyttöä. 

 

Nyt joudun ikäväkseni tunnustamaan, että tämä pala nuoruuttani on tullut tiensä päähän. Sitä ei voi enää paikata, parsia tai korjata, koska se on hiutunut äärimmäisen ohueksi ja yksinkertaisesti haihtuu  pois. Syvään surren, joudun silppuamaan topin meikinpoistolapuiksi ja tunnen, että olen lopullisesti tullut keski-ikäiseksi, koska yksi harvoista nuoruudestani jäljellä olleista vaatteista on poissa.

Ai niin, se tärkein ja mielenkiintoisin fakta jäi kirjoittamatta - tai siis tuli tarkoituksellisesti pihistettyä vihon viimeiseksi. Topin hankintavuosi oli 1994 eli se palveli minua 27 vuotta.

Farkkujen fiksaus

Lempifarkkuni alkavat olla todella lähellä tiensä päähän tulemista, ne on paikattu ja tikattu jo niin moneen kertaan, etten enää oikeastaan jaksa laskea, montako kertaa niitä on korjattu. En siis aio raportoida niiden paikkaamisesta yhtä kuvaa enempää. Sama koskee vuonna 2014 ostettuja toisia farkkujani, jotka nekin alkavat paljosta käytöstä olla entiset - paikkaa paikan päällä. Noilla kaksilla hyvin korjattuna pääsee kuitenkin tämän kesän läpi.

Sen sijaan totesin, että varakappaleet on hyvä olla. Viime keväänä sain paritkin farkut, joita olen kyllä käyttänyt jonkin verran. Rakastan niitä, koska niiden kirjailut ja timanttikoristeet vain vetoavat sisäiseen harakkaani. Niiden ongelmana on kuitenkin niiden malli, lahkeet on tarkoitettu käännettäviksi. Minun kävelytyylilläni nuo taitteet vain toimivat ärsyttävinä kivikokoomoina.

Päätin lyhentää farkut sellaisiksi, että niitä voi käyttää tarvitsematta raahata tonnia kiviä mukanaan. Ensin lyhensin farkut sopivaan mittaan. Katseltuani hetken tylsiä ja tavallisia lahkeita päätin ottaa käyttöön nuo lahkeiden koristeen ja ompelin ne uusien lahkeiden suihin. Vähän ne näyttävät töksöiltä, koska pohja on todella tumma ja koristeet taas vaaleat, mutta parissa pesussa väriero uskoakseni tasoittuu.

 Lopuksi liimailin vielä irronneet strassit paikalleen, jotta kiiltoa ja kimallusta on varmasti riittävästi.

Nyt minulla sitten on varafarkut kesää varten. Toiset odottavat vielä lyhentämistä ja muokkausta, joten jälleen kerran tuli vaatetusongelmat ratkaistua omasta kaapista.