Niinhän siinä kävi, että periviholliseni marraskuu iski jälleen märällä rätillä päin kasvoja. Menetin harrastetyöpaikkani - Herra Kirjoitus tosin muistutteli, että kysessä on jo toinen kerta, ja edellisen kerran jälkeenkin palasin taas takaisin, nyt tosin en usko moiseen. Kun olen rehellinen, myönnän, että minua harmittaa myös ansionmenetys, mutta ennen kaikkea tapa, jolla paikkani vienyt ihminen luikerteli kyynärpäät edellä sisään ja kiskoi maton jalkojeni alta. Toisaalta uskon sen verran paljon karman lakiin, että muodossa tai toisessa tuo tulee häntä vastaan. Myönnän myös sen, että elämällä on tapana kantaa ja kun parilla edellisellä kerralla harrastetyöpaikat ovat syystä tai toisesta lähteneet alta, niin yllättävästi on hetken päästä löytynyt uusi tilalle. Uskotaan siis siihen edelleen. Elämä kulkee seitsemän vuoden sykleissä sanoi joku ja seitsemän vuotta tuolla tuli täyteen eli ehkä se sitten on aika yhden ympyrän sulkeutua.
Toisaalta tuo tarkoittaa myös lisääntyvää vapaa-aikaa, enemmän aikaa kodista huolehtimiseen (kyllä, edellisen kerran vastaavassa tilanteessa imuroin kaikki kirjamme (monta sataa) yksitellen, siivosin kaikki kaapit ja hyllyköt) ja itsestä huolehtimiseen sekä liikuntaan. Toki se tarkoittaa myös vähemmän rahaa huvituksiin - myönnän pääni käyneeen aika kiivasta pohdintaa tämän tienoilta, kunnes taas tajusin, että mullahan on edelleen varastoja vaikka millä mitalla - en mä oikeasti tarvitse mitään. Niin ja mikäli tarvitsen, niin mulla on sitten enemmän aikaa tehdä asioita itse ja korjata vanhoja. Kaivetaan esiin myös jälleen kerran se kortti, että eläähän muutkin yhden työn palkalla, joten miksi ihmeessä et pärjäisi, varsinkin kun teitä on vain kaksi ja kaksi palkkaa, eikä edes lainoja maksettavana. Uskon, että tällä on siis joku tarkoitus.
1. viikko
eli kokonaiset kolme päivää. Ihka ensimmäiseksi vapaapäivä ja peli-ilta, mikäs sen mukavampaa, vapaapäivä tosin meni siivotessa ja pyykkiä pestessä. Viikonloppu meni maalla perinteisissä merkeissä. Vähän pihahommia, vähän ompelua, kaksi käyntiä isän luona. Äidin silmien tiputtelua kaihileikkauksen jälkeen.
2. viikko
Hyvin tavanomainen viikko tämäkin, paitsi että tähänkin viikkoon kuului kokonainen vapaapäivä ilman mitään suunniteltua ohjelmaa, tosin osan siitä käytin yhden ylimääräisen työkeikan tekemiseen sekä osan kotitöiden tekemiseen. Siitä huolimatta ehdin kuitenkin käydä testaamassa pitkään haaveilemani Burger Kingin halloumihampurilaisen - ei niin suuri makuelämys kuin odotin, jatkossa tyydyn paistamaan halloumini itse. Lisäksi kävimme herra Kirjoituksen kanssa yhdessä syömässä Hesburgerissa ja kun vielä jälkkäriksi haettiin irtokarkkeja päästiin viikon roskaruokakiintiössä jo melkoisen korkealle. Toisaalta sitten viikonloppuna syötiin kiltisti kotiruokaa eli sitä, mitä kaapista löytyi. Normaaleiden töiden lisäksi pari nopeaa keikkaa ja muutama lisätyötunti. Olin pelännyt, että hamsteerausvarastostani ensimmäisenä loppuvat sukat ja alusvaattet, mutta sain naamakirjan kautta tällä viikolla kivan täydennyksen eli kasan sukkia, alushousuja, sukkahousuja ja trikoita, joten ainakaan ne eivät ihan heti lopu.
3. viikko
Lisätöitä - jee, maanantaina ja tiistaina yhteensä 12 tuntia. Marraskuulle kertyi kuitenkin yllättävästi lisätyötunteja ja positiivisella mielellä otin kaikki mahdolliset vastaan. Nautitaan tästä niin kauan kuin tätä vielä kestää. Jälleen odotettu palkkapäivä (jonka jälkeen, no entäs sitten fiilis. Koska ymmärtäisin lopettaa sen odottamisen? Lisäksi jäi tilinauha postilakon takia saamatta. Haluan sen edelleen paperisena, koska siitä on helpoin tarkistaa, että palkka on maksettu oikein. Kyllä, olen tässä asiassa nipo.) ja peli-ilta kavereiden luona. Puolen viikkoa eteenpäin lykätty WU-häppeninki alkoi ja päättyi osaltani alta 22 tunnissa, taisin ottaa hiukan liikaa urakka-asenteen tuohon suorittaessani 4 haastetasoa ja bonustason tuossa ajassa. Nollahävikkikuukausi valui roskiin yhden salaatin myötä ja täysin omaa saamattomuuttani - siirsin evässalaatin tekoa päivän, toisen, seuraavan ja sitten olikin puolet salaatista roskiskamaa. Harmittaa vietävästi ja yritän taas ottaa opikseni.Viikko kulminoitui siihen, että maalta hajosi pakastearkku, vietin viikonloppua yrittäen kamittaa marjoja tutuille, tunkien niitä omaan pakkaseeni ja koettaen epätoivoisesti saada pakastinta tyhjättyä. Yllättävän hyvin onnistuin, jäljelle jäi vain 30 litraa puolukoita, jotka säilyvät vähän huonomminkin säilyttäen.
4. viikko
Mustaa ja pimeää, niin ulkona kuin pään sisällä. Työvuoroissa on siirrytty nopeat syö hitaat linjaukseen ja menetin siis hitaana mahdollisuuteni saada tammikuulle edes hiukan parempia vuoroja. Kahlaan loskassa tai paukkupakkasessa joka ***tin aamu töihin, jos olisi ollut iltaa, yötä tai viikonloppua, olisi saanut edes joskus nukkua vähän pidempään, puhumattakaan niiden vaikutuksesta lompakkoon. Muuten olen ahkeroinut töissä ja yrittänyt koota lisätunteja mahdollisimman paljon, kun niitä vielä on saatavilla. Marraskuu iski jälleen... kaaduin työmatkalla, polvi mustelmilla ja molemmat kämmenet auki. Jälleen yksi syy lisää "rakastaa" tätä kuukautta. Viikonloppuna onnistuttiin välttämään roskaruokailu ja syömään pakastorfin seurauksena paistettua hirvipaistia.
5.viikko
Vielä extratöitä jokunen tunti, ihanaa kun niitä vielä on. Jääkaapin kaivelu tuotti edelleen tulosta ja vielä löytyi evästä alkuviikoksi. Yritän minimoida kaupassakäyntiä ja uudenvuoden lupaukseksi olen päättänyt ottaa sen pussikasan hävittämisen tuolta keittiön nurkasta - ja niitä ei siis kipata roskiin, vaan niillä eletään. On taas se hetki, jolloin hoen itselleni, että pahemminkin voisi olla, ei lisätöiden katoamin aiheuta katastrofia ja kyllä me ihan varmasti selvitään - säästötavoitteestani puuttuu vielä muutama tonni, mutta senhän oli tarkoituskin valmistua vasta ensi vuoden lopulla ja nyt yritän ahnehtia sitä valmiiksi jo tänä vuonna, mikä ei tietenkään onnistu ja saa miettimään tyhmiä. Mainitsinko jotain lisätöistä? No nythän niitä sitten ropsahti, yhtäkkiä reilun työpäivän verran lisää tälle viikolle, mutta ihanaa se vaan on. Buukkasimme kevääksi reissun aurinkoon, joten sen voimalla jaksaa taas vaikka mitä.
Myönnän, että tilasin kuun alussa yhden pienen Fiksuruoka-paketin, koska olin saanut sinne lahjakortin. Paketissa tuli esimerkiksi papuja, linssejä, ateriankorvikepatukoita ja jättitölkillinen päärynöitä. En vielä tiedä, mitä niistä teen, mutta eivätköhän nekin vielä paikkansa hae.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Wizards Unite. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Wizards Unite. Näytä kaikki tekstit
lauantai 30. marraskuuta 2019
perjantai 1. marraskuuta 2019
Voi pimeys
Monen monta vuotta olen hokenut sitä, miten inhoan pimeää, kylmää ja märkää. Tuo tunne vain tuntuu pahenevan vuosi vuodelta. Miten toivoisinkaan, että voisin vain kiskoa peittoa korville ja jäädä sinne peiton alle vaikka kolmeksi kuukaudeksi näin syys-talven aikaan. Tässä kohtaa voi todeta, että kyllä karhut ovat viisaita, näillä leveysasteilla kaikkien pitäisi voida nukkua talviunta.
Ihan kauhuissani mietin jo, että miten oikein koomailen läpi marraskuun ja joulukuun, kun nyt jo on talviunifiilis. Pari päivää sitten satanut loskaksi muuttunut ensilumi ei juuri lisännyt hereilläpysymisen halua. Tuntuu, ettei mikään huvita ja siihen, ettei pimeässä kukaan erota nurkissa pyöriviä villakoiria voi aina vedota.
Tässä kohtaa mieleeni juolahti kirkasvalolamppu, jonka Herra Kirjoitus minulle osti muutamia vuosia sitten. Koska keittiömme on jo muutenkin täynnä kaikea ei niin tarpeellista, raahaan senkin sinne, jos se vähän edes piristäisi ja toisi sitä kaivattua valoa tähän pimeyteen. Sen vierelle nostan D-vitamiinipurkin, jos vaikka sieltäkin löytyisi vahvistusta siihen uskoon, että kevät tulee jälleen.
Taidan olla itselleni armollinen ja päättää, että jos marraskuussa ei huvita suursiivota, vain imuroin ja pyyhin pölyt, jos ei huvita kokata, otan käyttöön valmisruokajemmat (pussikeitto ja näkkäri ovat ihan hyvä vaihtoehto, uskokaa pois, kyllä niillä ja kaurapuurolla kuukauden elää). Onneksi koomailuun liittyy myös se, ettei jaksa laittaa itseään sen vertaa, että kävisi ulkona syömässä kovin usein. Piristykseksi voidaan käyttää vihdoin ja viimein ne lahjakortit, jotia on säästetty hätätilanteita varten. Marraskuussa on onneksi vain 30 päivää, ja kun jokaiselle päivälle lupaa itselleen vaikka puoli tuntia piristävää peliaikaa, niin ehkä sillä selviää. Tuo kouluttava peli kun hyvä henkireikä, joten pitänee käyttää sitä jaksaa-jaksaa-vipuna: kun hoidat nämä asiat, saat vartin peliaikaa. Tuon kirjoitettuani tunnen itseni kyllä enemmän viisivuotiaaksi kuin aikuiseksi, mutta ihan se ja sama - kunhan sillä selvitään marraskuusta ilman että elämä ja koti ajautuvat jättikaaokseen, niin sillä mennään.
Ihan kauhuissani mietin jo, että miten oikein koomailen läpi marraskuun ja joulukuun, kun nyt jo on talviunifiilis. Pari päivää sitten satanut loskaksi muuttunut ensilumi ei juuri lisännyt hereilläpysymisen halua. Tuntuu, ettei mikään huvita ja siihen, ettei pimeässä kukaan erota nurkissa pyöriviä villakoiria voi aina vedota.
Tässä kohtaa mieleeni juolahti kirkasvalolamppu, jonka Herra Kirjoitus minulle osti muutamia vuosia sitten. Koska keittiömme on jo muutenkin täynnä kaikea ei niin tarpeellista, raahaan senkin sinne, jos se vähän edes piristäisi ja toisi sitä kaivattua valoa tähän pimeyteen. Sen vierelle nostan D-vitamiinipurkin, jos vaikka sieltäkin löytyisi vahvistusta siihen uskoon, että kevät tulee jälleen.
Taidan olla itselleni armollinen ja päättää, että jos marraskuussa ei huvita suursiivota, vain imuroin ja pyyhin pölyt, jos ei huvita kokata, otan käyttöön valmisruokajemmat (pussikeitto ja näkkäri ovat ihan hyvä vaihtoehto, uskokaa pois, kyllä niillä ja kaurapuurolla kuukauden elää). Onneksi koomailuun liittyy myös se, ettei jaksa laittaa itseään sen vertaa, että kävisi ulkona syömässä kovin usein. Piristykseksi voidaan käyttää vihdoin ja viimein ne lahjakortit, jotia on säästetty hätätilanteita varten. Marraskuussa on onneksi vain 30 päivää, ja kun jokaiselle päivälle lupaa itselleen vaikka puoli tuntia piristävää peliaikaa, niin ehkä sillä selviää. Tuo kouluttava peli kun hyvä henkireikä, joten pitänee käyttää sitä jaksaa-jaksaa-vipuna: kun hoidat nämä asiat, saat vartin peliaikaa. Tuon kirjoitettuani tunnen itseni kyllä enemmän viisivuotiaaksi kuin aikuiseksi, mutta ihan se ja sama - kunhan sillä selvitään marraskuusta ilman että elämä ja koti ajautuvat jättikaaokseen, niin sillä mennään.
torstai 31. lokakuuta 2019
Loistava lokakuu
Syyskuussa tuli mentyä riman alta monessa kohdassa, enemmän roskaruokaa ja herkkuja kuin aikoihin, ei kuluseurantaa, ei paljoa liikuntaa. Toisaalta paljon iloisia hetkiä yhdessä Herra Kirjoituksen, perheen ja ystävien kanssa. Olo on jokseenkin rentoutunut ja motivoitunut, haluan aloittaa jälleen uudella innolla ruokahävikin vähentämisen, roskaruoan välttämisen ja kuluseurannan. Koko maailmaa en pysty kerralla muuttamaan, mutta jos vähän kerrallaan omaa elämääni taas parempaan suuntaan.
Pelkään jo etukäteen sitä, että en jaksa ja viitsi, koska syksy ja pimeys painavat päälle. Toisaalta, jos minulla on tuuria, päivät ovat kuulaan kirpakoita ja kuivia ja silloin saa aikaan vaikka mitä.
1. viikko
Normaali viikko, muutama lisätunti töitä, vähän kaupassa käyntiä. Siivosin jääkaapin ja sain häpeäkohtauksen poistaessani puoliksi nesteytynyttä kurkkua. Tämän seurauksena päätin keskittyä - taas vaihteeksi - ruokahävikin minimoimiseen. Ostin ensimmäiset joululahjat kummipoikaa ajatellen, mikä on sallittua shoppailua. Paikkausta ja parsintaa, taas on ehjiä vaatteita, eikä tarvitse ostaa uusia. Hieroja tarjosi rentoutusta ja perjantaina rentoutusilta Herra Kirjoituksen kanssa Potterin merkeissä. Olen ylittänyt Wizards Unite tavoitteeni, olen tasolla 35. Ajatukseni pelin edetessä oli, että se taso täyttyisi ensi keväänä ja tämän vuoden loppuun mennessä saisin koluttua läpi tason 34. Viikonloppua vietimme maalla.
2. viikko
Aloitin ruokahävikin vähentämisen tekemällä kaali-porkkanapaistosta chilillä maustettuna, ruokakaupasta ostettiin suurimmalta osaltaan terveellistä (esim. salaattia evääksi), mutta valitettavasti myös lohtukarkkia. Työrintamalla yksi extratyöpäivä ja muutama lisätunti. Verotuspäätöskin tuli vihdosta viimein, palautukset maksetaan joulukuussa. Perjantaina jälleen Potter-ilta. Lauantaina kahvitreffit ystävän kanssa ennen työviikonloppua. Tavaroita tuli lisää yhden kenkäparin verran.
3.viikko
Laatuaikaa Herra Kirjoituksen kanssa ilman suuria suunnitelmia kun kerrankin saimme yhteistä vapaata järjestettyä. Toki viikkoon mahtui myös yksi lisätyöpäivä. Oli myös palkkapäivä ja sen aiheuttama "entä sitten-fiilis", suuri innostus on vaihtunut olkien kohautukseen, sillä olen onnistunut tekemään pihistelemisestä tavan, joten jos hirveän suuria yllättäviä menoja ei tule, niin säästöjä jää säännöllisesti. Sähkölaskumme on myös pienentynyt yllättävästi, nykyään se tulee maksuun vain joka toinen kuukausi. Toki säästö on vain muutamia euroja kuukaudessa, mutta kaikki säästö on plussaa.
4. viikko
Liiankin tavallista elämää viikolla ja sitten menoa ja meininkiä koko viikonloppu. Wizards unitea Fightin forces- eventin merkeissä tuli pelattua taas vähän liikaakin. Viikonloppuna ensiksi oli kauden ensimmäiset ja ainoat pikkujoulut, sitten tupaantuliaiset ja sunnuntaina hieroja. Uusia tavaroita yhdet kengät, jotka sain työkaverin äidiltä, no ne tulevat korvaamaan nuo glitterillä pilaamani popot, joita käytin pikkujouluissa.
5.viikko
Jälleen hyvin hyvin tavallinen viikko, töitä ja WU:ta halloween haasteen merkeissä. Äidin kaihileikkaus osa kaksi, onneksi kaikki näyttää menneen hyvin. Palkkapäivä, joka ei ollut palkkapäivä, työnantajalle kävi lipsahdus ja aika monen hengen palkat jäivät laittamatta maksuun ohjelmistovirheen takia. Tässä kohtaa voin vain kiittää onneani sen suhteen, että en ollut budjetoinut tuota rahaa mihinkään ja että elämä ei ole ihan kädestä suuhun, joten palkan siirtyminen parilla viikolla eteenpäin ei ole katastrofi. Uskoakseni valitettavasti niitäkin perheitä on, joissa tuo aiheutti ongelmia. Jälleen kerran voidaan todeta, että säästäminen on hyve ja puskurirahasto pitäisi olla kaikilla.
Noin yleisesti en ehkä sanoisi lokakuuta niin loistavaksi, ei ehkä niin paljon roskaruokaa kuin aikaisemmin, ruokahävikki nollassa, siis tuon jääkaapin siivousta seuranneen häpeäkohtauksen jälkeen. Kokonaisuutena ei sitten ihan nollille päästy. Ei ihan mahdottoman suurta kauppalaskua, mutta kuitenkin liikaa roskaruokaa ja liikaa herkkuja edelleen. Kuitit tosin kuun viimeisenä päivänä edelleen laskematta, mutta noin mutulla tällainen tuntuma. Vaaka makaa unohdettuna kaapin alla ja se näkyy vyötäröllä, koska en sitten tyhmänä unohdin sijoittaa parikymppiä kuntosalitarjoukseen enkä nyt malta maksaa siitä kolmea kymppiä kuussa (ilmainen sali aukeaa taas helmikuussa). Shoppailuna yksi peli ja pari pelin varaosaa, ilmaiseksi kahdet kengät, joista toiset lähtevät glitteröityinä roskiin. Melkoinen kasa käyttökelvottomaksi kulunutta vaatetta, osa minun, osa äidin ja isän, tuli silputtua naamanpuhdistuslapuiksi. Olen yllättynyt siitä, missä tahdissa tuo purkki tyhjenee ja toisaalta olen aika ylpeä tästä kankaiden hautausmaasta - vielä yksi käyttö ennen roskiinlaittoa.
Pelkään jo etukäteen sitä, että en jaksa ja viitsi, koska syksy ja pimeys painavat päälle. Toisaalta, jos minulla on tuuria, päivät ovat kuulaan kirpakoita ja kuivia ja silloin saa aikaan vaikka mitä.
1. viikko
Normaali viikko, muutama lisätunti töitä, vähän kaupassa käyntiä. Siivosin jääkaapin ja sain häpeäkohtauksen poistaessani puoliksi nesteytynyttä kurkkua. Tämän seurauksena päätin keskittyä - taas vaihteeksi - ruokahävikin minimoimiseen. Ostin ensimmäiset joululahjat kummipoikaa ajatellen, mikä on sallittua shoppailua. Paikkausta ja parsintaa, taas on ehjiä vaatteita, eikä tarvitse ostaa uusia. Hieroja tarjosi rentoutusta ja perjantaina rentoutusilta Herra Kirjoituksen kanssa Potterin merkeissä. Olen ylittänyt Wizards Unite tavoitteeni, olen tasolla 35. Ajatukseni pelin edetessä oli, että se taso täyttyisi ensi keväänä ja tämän vuoden loppuun mennessä saisin koluttua läpi tason 34. Viikonloppua vietimme maalla.
2. viikko
Aloitin ruokahävikin vähentämisen tekemällä kaali-porkkanapaistosta chilillä maustettuna, ruokakaupasta ostettiin suurimmalta osaltaan terveellistä (esim. salaattia evääksi), mutta valitettavasti myös lohtukarkkia. Työrintamalla yksi extratyöpäivä ja muutama lisätunti. Verotuspäätöskin tuli vihdosta viimein, palautukset maksetaan joulukuussa. Perjantaina jälleen Potter-ilta. Lauantaina kahvitreffit ystävän kanssa ennen työviikonloppua. Tavaroita tuli lisää yhden kenkäparin verran.
3.viikko
Laatuaikaa Herra Kirjoituksen kanssa ilman suuria suunnitelmia kun kerrankin saimme yhteistä vapaata järjestettyä. Toki viikkoon mahtui myös yksi lisätyöpäivä. Oli myös palkkapäivä ja sen aiheuttama "entä sitten-fiilis", suuri innostus on vaihtunut olkien kohautukseen, sillä olen onnistunut tekemään pihistelemisestä tavan, joten jos hirveän suuria yllättäviä menoja ei tule, niin säästöjä jää säännöllisesti. Sähkölaskumme on myös pienentynyt yllättävästi, nykyään se tulee maksuun vain joka toinen kuukausi. Toki säästö on vain muutamia euroja kuukaudessa, mutta kaikki säästö on plussaa.
4. viikko
Liiankin tavallista elämää viikolla ja sitten menoa ja meininkiä koko viikonloppu. Wizards unitea Fightin forces- eventin merkeissä tuli pelattua taas vähän liikaakin. Viikonloppuna ensiksi oli kauden ensimmäiset ja ainoat pikkujoulut, sitten tupaantuliaiset ja sunnuntaina hieroja. Uusia tavaroita yhdet kengät, jotka sain työkaverin äidiltä, no ne tulevat korvaamaan nuo glitterillä pilaamani popot, joita käytin pikkujouluissa.
5.viikko
Jälleen hyvin hyvin tavallinen viikko, töitä ja WU:ta halloween haasteen merkeissä. Äidin kaihileikkaus osa kaksi, onneksi kaikki näyttää menneen hyvin. Palkkapäivä, joka ei ollut palkkapäivä, työnantajalle kävi lipsahdus ja aika monen hengen palkat jäivät laittamatta maksuun ohjelmistovirheen takia. Tässä kohtaa voin vain kiittää onneani sen suhteen, että en ollut budjetoinut tuota rahaa mihinkään ja että elämä ei ole ihan kädestä suuhun, joten palkan siirtyminen parilla viikolla eteenpäin ei ole katastrofi. Uskoakseni valitettavasti niitäkin perheitä on, joissa tuo aiheutti ongelmia. Jälleen kerran voidaan todeta, että säästäminen on hyve ja puskurirahasto pitäisi olla kaikilla.
Noin yleisesti en ehkä sanoisi lokakuuta niin loistavaksi, ei ehkä niin paljon roskaruokaa kuin aikaisemmin, ruokahävikki nollassa, siis tuon jääkaapin siivousta seuranneen häpeäkohtauksen jälkeen. Kokonaisuutena ei sitten ihan nollille päästy. Ei ihan mahdottoman suurta kauppalaskua, mutta kuitenkin liikaa roskaruokaa ja liikaa herkkuja edelleen. Kuitit tosin kuun viimeisenä päivänä edelleen laskematta, mutta noin mutulla tällainen tuntuma. Vaaka makaa unohdettuna kaapin alla ja se näkyy vyötäröllä, koska en sitten tyhmänä unohdin sijoittaa parikymppiä kuntosalitarjoukseen enkä nyt malta maksaa siitä kolmea kymppiä kuussa (ilmainen sali aukeaa taas helmikuussa). Shoppailuna yksi peli ja pari pelin varaosaa, ilmaiseksi kahdet kengät, joista toiset lähtevät glitteröityinä roskiin. Melkoinen kasa käyttökelvottomaksi kulunutta vaatetta, osa minun, osa äidin ja isän, tuli silputtua naamanpuhdistuslapuiksi. Olen yllättynyt siitä, missä tahdissa tuo purkki tyhjenee ja toisaalta olen aika ylpeä tästä kankaiden hautausmaasta - vielä yksi käyttö ennen roskiinlaittoa.
tiistai 1. lokakuuta 2019
Sujuva syyskuu
Jos kerran ennakko-otsikoinnilla saadaan aikaan hyviä tuloksia, niin tehdään syyskuusta sitten jo ennakolta sutjakkaasti sujuva kuukausi.
Viikko 1 ja 2
Syyskuun ensimmäinen viikko oli ihan kokonainen yksi päivä, mutta sitäkin ihanampi. Nautittiin maalla auringosta, koottiin viimeisiä marjoja ja jopa käytiin isän kanssa ulkona. Toinen viikko olikin sitten normaali työviikko parilla ekstratyötunnilla. No ei mennyt ihan tavoitteiden mukaan, ehdin parissa päivässä rikkoa sekä en osta karkkia että roskaruoka ja kaupassa käynti kieltoja. Muutoin meni sitten paremmin, flunssa alkaa väistyä, aurinko paistaa sateen lomasta. Lenkille en kuitenkaan uskaltanut lähteä, sen verran tuli takapakkia lentsusta toipumiseen pelkästä työssä käynnistä. Viikonlopulla peli-ilta ystäväpariskunnan kanssa, ihanaa laatuaikaa.
Viikko 3
Ei mitään mainittavaa, töissä käyntiä ja velho jahtia. Jos olen rehellinen, niin voi todeta, että perseelleen meni tämä viikko sen suhteen, etten edelleenkään päässyt kunnon lenkille, koska köhä. Lisäksi roskaruokaa on syöty ja ruokahävikkiä aiheutettu eli hävetää todellakin.
Viikko 4
Kuten aikaisemmallakin viikolla töitä, velhojahtia ja herkkuperseilyä. Viikon kohokotina viikonloppu maalla ja peli-ilta kavereiden kanssa.
Viikko 5 ja 6
Töitä, töitä ja vähän enemmän töitä; viikolla 5 työtuntien määrä 62 ja kuun viimeiseen päiväänkin n. 9 tuntia töitä. Vähäisellä vapaa-ajalla edelleen juoksemista Wizards Unite-pelin pisteiden perässä. Viikonlopun yllärinä sukulaisten järjestämät yllätysjuhlat Herra Kirjoituksen kesällä täyttyneiden täysien vuosikymmenten kunniaksi.
Ei kuluseurantaa, ei kunnolla liikuntaa, liian paljon roskaruokaa, herkkuja, ruutuaikaa ja pelaamista. Positiivisena sentään se, että tili ei ole tyhjä, vaatteet sopivat vielä päälle ja pää on rentoutuneempi kuin aikoihin. Tavaroitakaan ei ole kertynyt, kuukauden aikana olen siivonnut pari kassillista tavaraa kirppikselle ja kierrättänyt erinnäisiä tavaroita muuten meiltä eteenpäin.
Olen myös onnistunut kasaamaan innostusta niihin asioihin, joita en ole tehnyt parin viimeisen kuukauden aikana eli blogiin ja käsitöihin sekä kotiin. Jos lokakuun työt pysyvät nyt sovituissa, niin minulla on ruhtinaallisesti vapaa-aikaa muuhunkin kuin pelaamiseen.
Viikko 1 ja 2
Syyskuun ensimmäinen viikko oli ihan kokonainen yksi päivä, mutta sitäkin ihanampi. Nautittiin maalla auringosta, koottiin viimeisiä marjoja ja jopa käytiin isän kanssa ulkona. Toinen viikko olikin sitten normaali työviikko parilla ekstratyötunnilla. No ei mennyt ihan tavoitteiden mukaan, ehdin parissa päivässä rikkoa sekä en osta karkkia että roskaruoka ja kaupassa käynti kieltoja. Muutoin meni sitten paremmin, flunssa alkaa väistyä, aurinko paistaa sateen lomasta. Lenkille en kuitenkaan uskaltanut lähteä, sen verran tuli takapakkia lentsusta toipumiseen pelkästä työssä käynnistä. Viikonlopulla peli-ilta ystäväpariskunnan kanssa, ihanaa laatuaikaa.
Viikko 3
Ei mitään mainittavaa, töissä käyntiä ja velho jahtia. Jos olen rehellinen, niin voi todeta, että perseelleen meni tämä viikko sen suhteen, etten edelleenkään päässyt kunnon lenkille, koska köhä. Lisäksi roskaruokaa on syöty ja ruokahävikkiä aiheutettu eli hävetää todellakin.
Viikko 4
Kuten aikaisemmallakin viikolla töitä, velhojahtia ja herkkuperseilyä. Viikon kohokotina viikonloppu maalla ja peli-ilta kavereiden kanssa.
Viikko 5 ja 6
Töitä, töitä ja vähän enemmän töitä; viikolla 5 työtuntien määrä 62 ja kuun viimeiseen päiväänkin n. 9 tuntia töitä. Vähäisellä vapaa-ajalla edelleen juoksemista Wizards Unite-pelin pisteiden perässä. Viikonlopun yllärinä sukulaisten järjestämät yllätysjuhlat Herra Kirjoituksen kesällä täyttyneiden täysien vuosikymmenten kunniaksi.
Ei kuluseurantaa, ei kunnolla liikuntaa, liian paljon roskaruokaa, herkkuja, ruutuaikaa ja pelaamista. Positiivisena sentään se, että tili ei ole tyhjä, vaatteet sopivat vielä päälle ja pää on rentoutuneempi kuin aikoihin. Tavaroitakaan ei ole kertynyt, kuukauden aikana olen siivonnut pari kassillista tavaraa kirppikselle ja kierrättänyt erinnäisiä tavaroita muuten meiltä eteenpäin.
Olen myös onnistunut kasaamaan innostusta niihin asioihin, joita en ole tehnyt parin viimeisen kuukauden aikana eli blogiin ja käsitöihin sekä kotiin. Jos lokakuun työt pysyvät nyt sovituissa, niin minulla on ruhtinaallisesti vapaa-aikaa muuhunkin kuin pelaamiseen.
torstai 12. syyskuuta 2019
Level 32
Tunnustan, olen jokseenkin täydellisesti hurahtanut Wizard uniteen ja viime aikoina käyttänyt suuren osan vapaa-ajastani siihen. Turhaa, niin turhaa, toisaalta äärimmäisen rentouttavaa ja toisaalta myös turhauttavaa, kun niitä himottuja juttuja ei vaan löydy.
Positiivista pelissä on toki se, että siinä tulee pakostakin käveltyä ainakin jonkin verrran. Myönnetään, että sen jälkeen, kun myös Herra Kirjoitus koukuttui tuohon, olemme "saalistaneet" myös autolla eli etsineet uusia hyviä paikkoja, joista löytyy enemmän koottavia tavaroita kuin kotoa. Herra Kirjoitus on tasolla 16, mutta hän onkin aloittanut vasta viikko sitten eli hän pelaa huomattavasti enemmän tosissaan kuin minä silloin alussa. No toisaalta hän on myös onnistunut vältttämään kaikki ne sudenkuopat, mitä minä tyhmyyksissäni ja osaamattomuuksissani kahlasin läpi eli eteneminen on ollut senkin vuoksi nopeampaa. Varsin räjähtävän alun pisteiden keräämiseen hän sai siinä vaiheessa, että teki rekisteröitymisensä Day of the Dragonsin aikaan ja minä kokosin hänelle 10 000 pisteen arvosta lohikäärmeitä samalla kun kokosin niitä itsellenikin.
Myönnetään, että pelaamisesta on tullut jonkinlainen kilpajuoksu, minä yritän pysyä edellä ja Herra Kirjoitus tulee perässä, minkä ehtii. Tällä hetkellä siis olen tasolla 32 ja saavuttanut sen, mitä alun perin ajattelin. Ensi haaveeni kun oli ylipäänsä päästä tasolle 20 ja sitten tasolle 30 ennen lumen tuloa. Vielä en uskalla toivoa, että olisin tasolla 35 ennen vuoden vaihdetta, koska tarkoitukseni on pikemminkin vähentää kuin lisätä pelaamista. Muuta ruutuaikaa tuo on kyllä vähentänyt, ei juuri tule oltua naamakirjassa eikä edes blogissa, kun pitää jahdata itse soittavaa harppua tai Fenix-lintu Fawkesia.
Positiivista pelissä on toki se, että siinä tulee pakostakin käveltyä ainakin jonkin verrran. Myönnetään, että sen jälkeen, kun myös Herra Kirjoitus koukuttui tuohon, olemme "saalistaneet" myös autolla eli etsineet uusia hyviä paikkoja, joista löytyy enemmän koottavia tavaroita kuin kotoa. Herra Kirjoitus on tasolla 16, mutta hän onkin aloittanut vasta viikko sitten eli hän pelaa huomattavasti enemmän tosissaan kuin minä silloin alussa. No toisaalta hän on myös onnistunut vältttämään kaikki ne sudenkuopat, mitä minä tyhmyyksissäni ja osaamattomuuksissani kahlasin läpi eli eteneminen on ollut senkin vuoksi nopeampaa. Varsin räjähtävän alun pisteiden keräämiseen hän sai siinä vaiheessa, että teki rekisteröitymisensä Day of the Dragonsin aikaan ja minä kokosin hänelle 10 000 pisteen arvosta lohikäärmeitä samalla kun kokosin niitä itsellenikin.
Myönnetään, että pelaamisesta on tullut jonkinlainen kilpajuoksu, minä yritän pysyä edellä ja Herra Kirjoitus tulee perässä, minkä ehtii. Tällä hetkellä siis olen tasolla 32 ja saavuttanut sen, mitä alun perin ajattelin. Ensi haaveeni kun oli ylipäänsä päästä tasolle 20 ja sitten tasolle 30 ennen lumen tuloa. Vielä en uskalla toivoa, että olisin tasolla 35 ennen vuoden vaihdetta, koska tarkoitukseni on pikemminkin vähentää kuin lisätä pelaamista. Muuta ruutuaikaa tuo on kyllä vähentänyt, ei juuri tule oltua naamakirjassa eikä edes blogissa, kun pitää jahdata itse soittavaa harppua tai Fenix-lintu Fawkesia.
sunnuntai 7. heinäkuuta 2019
9 ja 3/4 latausta
Niinhän sitä vanhakin tarttuu satimeen, menin ja lataisin Wizars Uniten eli Harry Potter-aiheisen puhelinpelin. Nyt olen sitten käyttänyt vapaa-aikani 11 viikon (josta tuli 12 viikon mittainen) kesähullutukseen ja tähän peliin, jossa on kyllä se hyvä puoli, että tulee väkisinkin liikuttua. Yhtenäkin päivänä kävellä tapsuttelin yli 12 kilometriä erilaisia velhomaailman aarteita etsimässä.
Asian kääntöpuoli on tietenkin se, että sitten ei tule istuttua koneella, eikä blogiakaan tule päivitettyä ihan vaan siksi, että kovin moni blogin aihepiiriin kuuluva asia ei etene, kun karaa ulkona puhelin kourassa velhojahdissa. Tiedän itseni, sillä kohtaa kun syksyn sateet alkavat, minä en enää velhoja etsi, koska olen niin mukavuudenhaluinen. Ehkäpä sitten silloin hypätään pois laiutrilta 9 3/4 ja jatketaan blogin parissa.
Asian kääntöpuoli on tietenkin se, että sitten ei tule istuttua koneella, eikä blogiakaan tule päivitettyä ihan vaan siksi, että kovin moni blogin aihepiiriin kuuluva asia ei etene, kun karaa ulkona puhelin kourassa velhojahdissa. Tiedän itseni, sillä kohtaa kun syksyn sateet alkavat, minä en enää velhoja etsi, koska olen niin mukavuudenhaluinen. Ehkäpä sitten silloin hypätään pois laiutrilta 9 3/4 ja jatketaan blogin parissa.
maanantai 1. heinäkuuta 2019
Kekseliäs kesäkuu
Kesäkuun tavoitteet olivat hyvin pitkälle ne samat, mitä tässä on koko alkuvuoden pyöritelty: osta mahdollisimman vähän mitään, pidä ruokahävikki nollassa, tyhjennä kotia. Koska kesäkuulle on luvassa vain kolme ylimääräistä työpäivää, voidaan listalle lisätä myös tavoitteet lue yksi rästikirja ja nauti kesästä.
Ensimmäinen viikko
Kesäkuun ensimmäinen viikko piti oikeastaan sisällään vain kaksi päivää, joista ensimmäisen iltana vierailimme ystävien luona ja jälkimmäisen päivän vietimme puutarhahommissa maalla. Ensimmäisenä päivänä käytiin kaupassa oikein kunnolla ja ostettiin elintarvikkeita sen verran, että pitäisi jokunen päivä selvitä.
Saapuneet tavarat: lahjaksi saatu peli + kaksi muuta ilmaista lautapeliä yht. 3 tavaraa
Toinen viikko
Toinen viikko toi mukanaan ensimmäiset ylimääräiset työpäivät ja alkoi 14 tunnin työrupeamalla. Tiistaina kävimme sitten kaupassa, koska en vain osannut olla hyödyntämättä Citymarketin euron päivien hedelmä- ja vihannestarjousta. Lankesimme ostamaan vielä yhden lautapelin - kun kerran halvalla sai ja meillä ei vielä sitä ollut. Ei tosin ole lainkaan varmaa, jääkö se meille. Muutoin viikko kului rennoissa tunnelmissa osin töissä ja osin vapailla auringosta nauttien. Perjantaina toinen kesäkuun extroista. Lauantaina Herra Kirjoitus kävi täyttämässä jääkaappiamme isoilla täydennysostoksilla, kun maito, leipä ja leivänpääliset olivat lopussa. Lisäksi helleherkuksi jäätelöä, mehuvettä ja makuvettä.Viikon parhaasta yllätyksestä vastasivat verottaja ja vakuutusyhtiö; jälkimmäinen lähettämällä mukavan pienen korjauslaskun ja ensin mainittu palauttamalla maksamani ylimääräiset autoverot.
Saapuneet tavarat: lautapeli + ovikranssi (ilmainen)
Kolmas viikko
Kolmaskin viikko alkoi lisätöillä ja peräti vielä kahdella päivällä - siis yksi enemmän kuin oli tiedossa. Kivaa, tällaisista ylläreistä pidän. Keskellä viikkoa kävimme kesäteatterissa, kun saimme kutsun. Loppuviikolla nautimme kesälomareissusta Tallinnaan. Parasta seuraa, hyvää ruokaa, ihania maisemia ja paljon portaita. Askelmittari näytti ensimmäisen päivän tulokseksi yli 30000 askelta eli 22 km kävelyä, portaita se ei jostain syystä tunnistanut ja lakkasin laskemasta niitä siinä 1500 kohdalla. Ihanaa kuitenkin oli ja se on pääasia.
Saapuneet tavarat: 2 kpl jääkaappimagneetteja tuliaisiksi itselle
Neljäs viikko
Neljäs viikko toi mukanaan kesähullutuksen ja heinäkuulle yhden ylimääräisen työpäivän. Töissä pysyn paremmin poissa pahanteosta ja netistä, joten olen ihan tyytyväinen. Suoritn pitkään lykkäämäni asioidenhoitokierroksen ja olin lopputulokseen tyytyväinen. Vaikka siihen menikin koko vapaapäivä, sain selvyyttä moneen itseäni askarrutteneeseen asiaan ja nyt olen varsin hyvin selvillä täsmällisestä taloudellisesta tilanteestani ja voin rakentaa seuraavien vuosien säästötavoitteeni. Kulutimme taas jäljellä olevia vanhenevia leffalippuja ja kävimme katsomassa Men In Black III:n. Juhannus meni perinteiseen tapaan töiden merkeissä, suunniteltuja ja vähän ylimääräisiäkin. Yksi päivä maalla ihanassa auringonpaisteessa.
Ei lisää tavaroita
Viides viikko
Kesäkuun viimeinen viikko, jolloin juhannuksen helle vaihui viileisiin keleihin ja sateeseen. Hampaat tuli saneerattua lopulliseen kuntoon, joten siitä riemusta olen taas vapaa pariksi vuodeksi. Leffassakin tuli jälleen käytyä, tällä kertaa katsomislistalla oli niinkin kulturelli elokuva kuin Lemmikkien salainen elämä 2, sunnuntaina käytettiin viimeiset hankitut leffaliput ja kävimme katsomassa Yesterdayn. Herra Kirjoitus jäi puolesta viikosta lomalle ja minun vapaani/yövuoroni osuivat samaan kohtaan, joten vietimme yhteistä laatuaikaa paitsi elokuvissa myös roskaruokailemassa.
Kesähullutuksesta olemme uskomattomasti pitäneet kiinni, vaikka olin varma, että se kaatuu jo kolmantena päivänä. Hyvä me! En olisi ikinä uskonut, että selviämme.
Päätin, että lasken kesälomareissun kuitit surutta erikseen normaalista kulutuslaskelmasta. Olen näet edelleen sitä mieltä, että aina ei voi vaan laskea ja pihistää, joskus pitää nauttiakin asioista kunnolla. Niin kauan kuin nautiskelu tapahtuu olemassa olevalla rahalla eikä velaksi se on ihan ok.Yhden viikonlopun aikana (matkat ja laivasyömiset poislaskien) saimme kulutettua saman verran kuin kuukausessa keskimäärin eli 230€. Muun kuukauden kauppaostokset olivat yhteensä 447,2€ (ja epäilen, etteivät kaikki kuitit ole edes tallessa), joista ruokaan 235,14, herkkuihin 103,26€ ja muihin ostoksiin 98,80€. Ovat nämäkin näköjään normaalia suuremmat, mutta niinhän menot kesällä tuppaavat olemaan. Valitettavasti joudun myös tunnustamaan ruokahävikkiä; pari omenaa, yksi kokonainen kurkku ja ihan kokonainen salaatti pilaantuivat käyttökelvottomiksi ja tämä vaan siksi, että oli mukavampi syödä jotain muuta.
Ensimmäinen viikko
Kesäkuun ensimmäinen viikko piti oikeastaan sisällään vain kaksi päivää, joista ensimmäisen iltana vierailimme ystävien luona ja jälkimmäisen päivän vietimme puutarhahommissa maalla. Ensimmäisenä päivänä käytiin kaupassa oikein kunnolla ja ostettiin elintarvikkeita sen verran, että pitäisi jokunen päivä selvitä.
Saapuneet tavarat: lahjaksi saatu peli + kaksi muuta ilmaista lautapeliä yht. 3 tavaraa
Toinen viikko
Toinen viikko toi mukanaan ensimmäiset ylimääräiset työpäivät ja alkoi 14 tunnin työrupeamalla. Tiistaina kävimme sitten kaupassa, koska en vain osannut olla hyödyntämättä Citymarketin euron päivien hedelmä- ja vihannestarjousta. Lankesimme ostamaan vielä yhden lautapelin - kun kerran halvalla sai ja meillä ei vielä sitä ollut. Ei tosin ole lainkaan varmaa, jääkö se meille. Muutoin viikko kului rennoissa tunnelmissa osin töissä ja osin vapailla auringosta nauttien. Perjantaina toinen kesäkuun extroista. Lauantaina Herra Kirjoitus kävi täyttämässä jääkaappiamme isoilla täydennysostoksilla, kun maito, leipä ja leivänpääliset olivat lopussa. Lisäksi helleherkuksi jäätelöä, mehuvettä ja makuvettä.Viikon parhaasta yllätyksestä vastasivat verottaja ja vakuutusyhtiö; jälkimmäinen lähettämällä mukavan pienen korjauslaskun ja ensin mainittu palauttamalla maksamani ylimääräiset autoverot.
Saapuneet tavarat: lautapeli + ovikranssi (ilmainen)
Kolmas viikko
Kolmaskin viikko alkoi lisätöillä ja peräti vielä kahdella päivällä - siis yksi enemmän kuin oli tiedossa. Kivaa, tällaisista ylläreistä pidän. Keskellä viikkoa kävimme kesäteatterissa, kun saimme kutsun. Loppuviikolla nautimme kesälomareissusta Tallinnaan. Parasta seuraa, hyvää ruokaa, ihania maisemia ja paljon portaita. Askelmittari näytti ensimmäisen päivän tulokseksi yli 30000 askelta eli 22 km kävelyä, portaita se ei jostain syystä tunnistanut ja lakkasin laskemasta niitä siinä 1500 kohdalla. Ihanaa kuitenkin oli ja se on pääasia.
Saapuneet tavarat: 2 kpl jääkaappimagneetteja tuliaisiksi itselle
Neljäs viikko
Neljäs viikko toi mukanaan kesähullutuksen ja heinäkuulle yhden ylimääräisen työpäivän. Töissä pysyn paremmin poissa pahanteosta ja netistä, joten olen ihan tyytyväinen. Suoritn pitkään lykkäämäni asioidenhoitokierroksen ja olin lopputulokseen tyytyväinen. Vaikka siihen menikin koko vapaapäivä, sain selvyyttä moneen itseäni askarrutteneeseen asiaan ja nyt olen varsin hyvin selvillä täsmällisestä taloudellisesta tilanteestani ja voin rakentaa seuraavien vuosien säästötavoitteeni. Kulutimme taas jäljellä olevia vanhenevia leffalippuja ja kävimme katsomassa Men In Black III:n. Juhannus meni perinteiseen tapaan töiden merkeissä, suunniteltuja ja vähän ylimääräisiäkin. Yksi päivä maalla ihanassa auringonpaisteessa.
Ei lisää tavaroita
Viides viikko
Kesäkuun viimeinen viikko, jolloin juhannuksen helle vaihui viileisiin keleihin ja sateeseen. Hampaat tuli saneerattua lopulliseen kuntoon, joten siitä riemusta olen taas vapaa pariksi vuodeksi. Leffassakin tuli jälleen käytyä, tällä kertaa katsomislistalla oli niinkin kulturelli elokuva kuin Lemmikkien salainen elämä 2, sunnuntaina käytettiin viimeiset hankitut leffaliput ja kävimme katsomassa Yesterdayn. Herra Kirjoitus jäi puolesta viikosta lomalle ja minun vapaani/yövuoroni osuivat samaan kohtaan, joten vietimme yhteistä laatuaikaa paitsi elokuvissa myös roskaruokailemassa.
Kesähullutuksesta olemme uskomattomasti pitäneet kiinni, vaikka olin varma, että se kaatuu jo kolmantena päivänä. Hyvä me! En olisi ikinä uskonut, että selviämme.
Päätin, että lasken kesälomareissun kuitit surutta erikseen normaalista kulutuslaskelmasta. Olen näet edelleen sitä mieltä, että aina ei voi vaan laskea ja pihistää, joskus pitää nauttiakin asioista kunnolla. Niin kauan kuin nautiskelu tapahtuu olemassa olevalla rahalla eikä velaksi se on ihan ok.Yhden viikonlopun aikana (matkat ja laivasyömiset poislaskien) saimme kulutettua saman verran kuin kuukausessa keskimäärin eli 230€. Muun kuukauden kauppaostokset olivat yhteensä 447,2€ (ja epäilen, etteivät kaikki kuitit ole edes tallessa), joista ruokaan 235,14, herkkuihin 103,26€ ja muihin ostoksiin 98,80€. Ovat nämäkin näköjään normaalia suuremmat, mutta niinhän menot kesällä tuppaavat olemaan. Valitettavasti joudun myös tunnustamaan ruokahävikkiä; pari omenaa, yksi kokonainen kurkku ja ihan kokonainen salaatti pilaantuivat käyttökelvottomiksi ja tämä vaan siksi, että oli mukavampi syödä jotain muuta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
