Elämyksellinen elokuu

Heinäkuu oli varsin kuriton, sillä halusin nauttia kesästä ja viettää mahdollisimman paljon aikaa lomailevan Herra Kirjoituksen kanssa. Tämä tarkoitti sitä, että en suosutunut tekemään juurikaan keikkatöitä ja muutenkin keskityttiin nauttimaan elämästä eli syötiin ulkona ja annettiin mennä.

Elokuussa pitää sitten taas kiristää talutushihnaa eli palata arkeen, katsoa vähän tarkemmin, mitä syödään ja ostetaan, sekä keskittyä nauttimaan elämän pienistä iloista. Ihan jo siitä, että aurinko paistaa, loppukesä tuoksuu, marjat kypsyvät ja on joku, jonka kanssa jakaa nuo hetket.

 

Elokuu on minulle muutenkin kuin toinen uusi vuosi, ehkä se johtuu kouluvuoden alkamisesta, mutta jotenkin miellän elokuun uudeksi aluksi. Tokikaan en aio tehdä mitään suuria suunnitelmia, vaan haen vakautta ja pysyvyyttä elämääni, ja niitä pieniä elämyksiä, joista voi nauttia. Hengitä syvään ja hymyile, on vielä kesä.

1.viikko

Elokuun ensimmäinen viikko oli vain viikonlopun mittainen ja se meni isolta osalta töissä. Meillä oli hyvä tiimi, joten kiireestä huolimatta oli kivaa ja tekemäni marjapiirkakka maistui. Tarkoitus oli käydä katsomassa äitiä lauantaina, mutta koska naapurin rouva oli käynyt  juuri samana päivänä, totesimme, että hän on todennäköisesti väsynyt, joten ei kannata mennä. Sunnuntaina juhlimme Juniorin (Herra Kirjoituksen siskonpoika) synttäreitä työpäiväni jälkeen. Kovasti hän oli kasvanut isoksi nuoreksi mieheksi ja on jo ihan selkeästi teini, mutta onneksi villasukat kelpaavat silti. Hänen uusin kiinnostuksen kohteensa on shakki, joten lahjatoiveena oli aiheeseen liittyvä kirja ja rahaa shakkikellon hankintaan.

2.viikko

Yövuoroviikko, johon sisältyy paljon muutakin puuhaa. Maanantaina kävimme Herra Kirjoituksen viimeisten lomapäivien kunniaksi syömässä ulkona. Tällä kertaa valitsimme paikallisen pizzerian, sillä olin päivällä jokusen tunnin harrastetöissä, ja pizzerian sijainti oli järkevä työpaikan ja kotimme kannalta. Tämä myös mahdollisti sen, että pääsimme kohtuullisessa ajassa lähtemään äitiä katsomaan. Tehdään tällä viikolla sitten kaksi käyntiä, kun viime viikolla ei käyty kertaakaan.

Tiistai oli Herra Kirjoituksen viimeinen lomapäivä, joten sen kunniaksi lisää elämyksiä eli thairuokaa lounaaksi. Koska kyseessä oli ensimmäisen yön jälkeinen "koomailupäivä", ei sitten paljon muuta tullutkaan tehtyä kuin syötyä ja nukuttua sekä tietenkin lenkkeiltyä. 

Jotta kaikki viikon hommat tulisivat hoidetuiksi, istuin taas maanantaiaamuna aamukahvipöydässä kynä kädessä ja listasin viikon töitä. Loppuviikosta täytyy sitten kirjoittaa listaa vähän pidemmän ajan hoidettavista.  

Kummipoikamme äiti sai päähänsä parin päivän varoitusajalla, että koska minä olen töissä, enkä voi ottaa kummipoikaamme viikonloppuvierailulle, Herra Kirjoitus voikin lähteä hänen kanssaan autonäyttelyyn. Juu, 3 tuntia ajoa sinne ja sama takaisin (tämä ei kummipoikamme äidin mielestä ole matka eikä mikään) sekä päivä vilkkaan käytöstavattoman kymppiveen kanssa, ei kuulosta lottovoitolta. Myönnän, että mua on pikkuhiljaa alkanut ärsyttää se, että kummipoikaa tuupataan meille aina, kun äitinsä pitäisi olla hänen kanssaan. Kyseessä on kuitenkin hänen lapsensa, jonka olisi voinut kasvattaa niin, että pärjää hänen kanssaan eikä niin, että pojan täytyy olla aina isän kanssa tai jonkun vieraan hoteissa, kun äiti ei osaa, pärjää tai halua (viimeisin on ihan omaa päätelmääni, mutta siltä tämä on tässä kesän mittaan alkanut vaikuttaa, kun  häntä ollaan koko ajan meillekin tuuppaamassa- mikä tietenkin vähentää omaehtoista halua viettää aikaa pojan kanssa.). 

Viikonloppu jälleen töissä, mutta ehdin silti käydä pitkällä pyörälenkillä ja kävellä töihin auringosta ja kesästä nauttien. Sunnuntaina kävimme molemmilla äideillä. Kerroin nyt sitten omalleni, että menemme maalle käymään ensi viikonloppuna, hän on nyt inttänyt sitä niin monta kertaa, että on aivan pakko. 

3.viikko

Suurien tunteiden viikko. Järjestimme naapurin rouvan kanssa äidin kuljetuksen maalla käymään, viimeistä kertaa. Tuntuu hurjalta, kun tietää, että toinen ei enää elävänä tule palaamaan näihin maisemiin, ellei ihmettä tapahdu. Äidin muisti on mennyt niin huonoksi, että ympäristön vaihdos todennäköisesti sekoittaa hänet pahemman kerran ja ensi vuodesta ei kukaan tiedä, onko häntä tai ketään meistä enää. Päivä ei ollut niin ihan onnistunut, kuin olisin toivonut. Äidin muisti takkuili, kaikki tutut paikat olivatkin pahasti vieraita, äiti kiukutteli ja sai minutkin hermostumaan. Kaiken huipuksi hän oli kehdannut sanoa hoitajille, että oli karmea päivä - kiitos, mulle sitten riitti, olkoonkin, että kyseessä on sairaus, uutta karmeaa päivää ei sitten todellakaan ole tulossa. Tiesin jo kierrokselle lähtiessäni, että tämä oli viimeinen kerta, mutta kaikki tuo vahvisti sitä. 

Illalla lähdimme vielä pika-aikataululla nauttimaan taiteiden yön tarjonnasta. Ohjelmassa oli Sinfoniettan konsertti, a cappella - kuoro Sunin esitys, filharmonisen kuoron Selim Palmgren-esitys, Oopperan kuoro esitti mininäytelmän kaupungintalon parvekkeella ja rannassa oli vielä tulishow eli monenlaista nähtävää riitti. Nuo esitykset olivat siitä kivoja, että ne kestivät 15-30 minuuttia, joten oli mahdollista valita monenlaista erilaista ohjelmaa iltaan. Askartelupajat ja punk-konsertti jäivät tällä kertaa käymättä. 

 

Sunnuntai menikin sitten lorviessa. Hartiat olivat niin jumissa, että teki mieli vaan itkeä. Pesin kuitenkin pyykkejä ja juoksin rappusia eestaas sekä tein pienen lenkin. Kävimme nopeasti auttamassa serkkuani yhden hyllyn kantamisessa ja haimme kaupasta lohtukarkkeja.

 

Viikolla tuhlasin hankkimalla silikonisia muffinssivuokia, kaksi uutta kakkuvuokaa (joista toista käytin heti leipoessani äiti-päivään kakkua) ja paistokasarin, lisäksi mikrokuiturättejä ja tiskiharjoja. Esitin siis parempaa kodin hengetärtä kuin olinkaan. Kaikki muut ovat kaunista mintunvihreää, mutta kasarin ostin tylsästi mustana ja harmittelin sitä jälkikäteen, olisin voinut piristää kokkaamista ostamalla vihreän kasarin. 

Palkkapäiväkin osuu tähän viikkoon eli parin viikon päästä voi tehdä kesän tilinpäätöstä ja katsoa, miten meni. Mietin kyllä, kumpi on järkevämpi hetki laskea kesän budjetti, elokuun viimeinen päivä vai syyskuun viides, jolloin vastike menee maksuun. Se on kuitenkin suurin yksittäinen menoerä ennen syyskuun tilipäivää. Taidan kuitenkin kallistua elokuun viimeisen päivän puolelle - syyskuun alusta alkaa syksy, joten sen menot olkoot erikseen. 

 

Vapaapäivät menivät jälleen kotihommissa: siivoamista, leipomista, kokkaamista sekä yksi kokous ja tietenkin saunavuoro. Käytin aika paljon aikaa äidin maalla käymisen valmisteluun ja olin toki pettynyt, kun se meni miten meni. 

 

4. viikko

Aamuvuoroa alkuun,vapaapäivä ja sitten yövuoro. Alkuviikko vain jotenkin suli käsistä, en edes oikein hahmota, mitä tein ja touhusin. Keskiviikkona kävi hieroja, torstaina saunoimme, perjantaina veimme poistuvia kirppistavaroita ja samalla kiersimme yhden paikallisen kirpputorin. Lopputuloksena mukaan tarttui yksi lautapeli. Lisäksi hankimme elämyksiä tivolissa. Ihan niin hullu en ollut, että olisin johonkin laitteeseen mennyt, mutta pelkästään kiertely ja katselu tarjosi elämyksiä. Vähän toisenlaisia elämyksiä tarjosi sitten lauantaipäivä, kokkasin ruoat seuraavalle viikolle ja kävimme äitiä katsomassa. Paluu vanhaan on jälleen tapahtunut, sain mukaani kaksi säkillistä pyykkiä, vaikka hoitajatkin pesevät sitä jatkuvasti. Äiti sotkee asioita entistä pahemmin ja jankuttaa niistä samoista jutuista jo sadannen tai kolmannen sadannen kerran. Tein myös jalkahoidon hänelle. Yön jälkeinen sunnuntai oli taas koomailupäivä, jonka työlistan yritin pitää kohtuullisen lyhyenä.

 

5. viikko

Paluu arkeen sillä viikko alkoi kolmella aamuvuorolla, harrastetöillä ja extratöillä. Huomaa, että kesälomakausi on lopullisesti ohi, sillä töissäkin on sen verran vilkaista, ettei tiedä, miten kaikki asiat taas hoitaisi. Torstain vapaapäivänä lähdin ajelemaan maalle, jossa hoidin pankkiasioita ja poimin omenoita. Lisäksi sain kuningasajatuksen ja kutsuin naapurin rouvan lounaalle. Täytyy myöntää, että oli kyllä hyvä idea, en ole pitkään aikaan syönyt niin herkullista uunilohta. Vaikka pengoinkin maalla erinnäisiä laatikoita ja siivoilin minimaalisesti paikkoja, hankin myös niitä elämyksiä eli istuin auringossa ja nautin, haistelin omenoiden ja kypsyvän viljan tuoksua, fiilistelin lämpöä kasvoillani. Kymmenen minuutin istuminen tuntui vastaavan monen tunnin rentoutusta. Illalla nautimme vielä kesäkauden viimeisestä saunavuorosta - oikein alkoholittoman Radlerin kera. Muutenkin vietimme hyggeiltaa kaiken kielletyn eli sipsien ja karkkien kera. Perjantain vapaapäivä meni sitten taas koti hommissa siivoilua, tiskailua, tarjousten tutkintaa, paikkausta ja parsimista. Lisäksi hankimme elämyksiä kiertelemällä paikallisessa patsaspuistossa, jossa emme olleet aikaisemmin käyneet. Tuulivoimala-asioissa saimme ikäviä uutisia, toisen tuulipuiston omistajan valitus on hyväksytty korkeimmassa hallinto-oikeudessa eli tuulipuistoa tuskin meidän maillemme rakennetaan. Meille se ikävä kyllä tarkoittaa sitä, että maanvuokrauksesta saatavaa helppoa tuloa ei sitten tulekaan - myönnän, että olin ennakolta "korvamerkinnyt" siitä saatavan rahan reissaamiseen. Viikonloppu meni töissä ja sunnuntaina kävimme katsomassa äitiä. Hänen kohdallaan tilanne alkaa olla se, että hoitajat suosittelevat hänelle ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Täytyy alkaa pommittaa noista asioista vastaavaa ja toivoa, että paikka olisi täällä, missä asumme. Se kun helpottaisi kulkemista huomattavasti. 

 

6.viikko

Loputon elokuu päättyy vihdoin, viimeinen viikko on yhden päivän mittainen. Ehkä sen saa tuntumaan loputtomalta se, että hienot suunnitelmani eivät aivan toteutuneet. Paljon ulkonasyömistä ja kasa kaupalla herkkuja. Toisaalta totean itselleni, että ne kuitenkin ovat elämyksiä nekin ja erilaisia nautintoja ja elämyksiä tässä kuussa on ollut tarkoitus hankkia. Olisin päässyt töihinkin, mutta päätin vielä antaa mahdollisuuden muille. Olen sen verran tyytyväinen itseeni, koska kesäkauden säästöt ovat viisinumeroiset, niin voin jälleen kerran rikkoa uudenvuoden lupaukseni. En tiedä, olenko rikkonut mitään muuta tekemääni uudenvuoden lupausta niin tuhkatiheään kuin tänä vuonna lupaamaani "yritän tarjoutua kaikkiin mahdollisiin työvuoroihin"- lupausta. Todella monta kertaa olen katsellut tarjolla olevia vuoroja ja todennut, ettei huvita ja jättänyt tarjoutumatta. Yritän loppuvuoden osalta parantaa tapani. 

 

Kuukauden roskalavalöytö:

Iso kassillinen sukkalankoja. Pari kokonaista kerää ja loput jämiä.

 

 

Pari pellavapyyhettä ja kasa kynttilämansetteja askarteluja varten.  

Kulut: 

Ruoka: 308,00€ 

Ravintolat: 162,00€ ( pizzat ja thairuokaa, kokouspäivän kebab, pehmikset, Burger Kingiä useamman kerran, lounasruokailu maalla)

Herkut: 82,58€ ( kaikkea mahdollista mussutettavaa on tullut ostettua, myös töihin, viimeisen kesäsaunan kunniaksi ostetut juomat laskin myös tähän ) 

Kulutustavarat: 18,25€ ( 3 litran saippuakannu, siteitä, 2 x hiilihappopatruuna, 2 tiskiharjaa, mikrokuiturättejä, leivinpaperia ) 

Kestotavarat: 33,87€ ( muffinsivuokia, paistokasari, 2x kakkuvuoka, lautapeli )

Muut: 32,32 € ( äidille wc-paperia ja pyykinpesuainetta sekä keksejä ja kaksi peittoa)

Kummipoikapäivä: 200€

Lääkkeet ja lääkärit: 16,94€

 

Tiivis tammikuu

Vuoden vaihtumisen myötä tein muutoksia kulukategorioihin. On helpompi pysyä selvillä kulutuksesta, kun erottaa kulutus- ja kestotavarat ja niihin menevät rahat. Kulutustavaroita ovat esimerkiksi wc-paperi, puhdistusaineet ja kosmetiikka. Kestotavaroita ovat esimerkiksi vaatteet, keittiötarvikkeet, elektroniikka eli muut kuin käytössä poistuvat tavarat. Tai siis poistuvathan kaikki tavarat aikanaan, mutta kestotavaroiden on tarkoitus kestää vähän kauemmin kuin kulutustavaroiden. Kohtaan muut sitten kirjataan ne tavarat, jotka eivät jää meille eli lahjat, tuliaiset, äidin hankinnat yms. siinä määrin kuin niistä on kassakuitti. Tietyt lahjaostokset jäävät kirjauksen ulkopuolelle samoin kuin perusmenot kuten vastike, vesi ja sähkö. Niihin en juuri voi vaikuttaa, joten ne eivät kiinnosta minua siinä määrin kuin muut ostokset, joilla voi paljonkin vaikuttaa menoihin ja kulutukseen. 

 

Olisihan se myös kiva, jos saisi kaikki mennen vuoden asiat jäämään sinne, mutta jostain syystä kilkutin kutimia niin intohimoisesti vuoden viimeisinä päivinä, että jäivät niin kosmetiikat kuin kuukausiraporttikin uuden vuoden puolelle.  

 

 1. viikko

Uusivuosi meni yötöissä. Harvinaisen rauhallisia työ-öitä kaikki kolme, loppuivat perjantai-aamuun ja sunnuntaina jatkan vielä yhden yön, sitten alkavatkin useamman päivän vapaat. Yhden uudenvuoden lupaukseni onnistuin rikkomaan jo heti tammikuun toinen ja kolmas päivä, nimittäin sen, että en hamsteroi. Kävimme ostamassa ruokaa, vaikka piti syödä kaapeista, mutta kun paninit maksoivat alta euron, valmis lasagne ja lihaisat makkarat samoin, niin olihan se vähän pakko ostaa. Samaan listaukseen meni myös 6 pulloa astianpesuainetta, jota ei ollut tarkoitus ostaa koko vuonna, mutta kun fairyä sai 1€ pullohintaan, niin oli "aivan pakko" hamsteroida, se on kuitenkin kuluvaa tavaraa. 

 

Äidillä kävimme perjantaina, hoidettiin jalat, siivottiin ja rupateltiin. Positiivista kyllä, ei käyty burgerilla, vaan ihan kotona nautittiin noita hamsteroituja eväitä. Lauantaina oli sitten taas pyykki- ja kotihommapäivä. Ruoaksi tarjolla oli uunijuureksia (nämä vanhoista varastoista), uuniperunoita (ostin potut tarjouksesta) ja noita halpamakkaroita. Lisäksi keitin 5 litran kattilan makkarasoppaa, jota syödään sitten koko ens viikko.  

 

2.viikko

Maanantaina aamulla pääsin yötöistä ja sitten olikin koko loppuviikko vapaata tai siis "vapaata". Maanantain ja tiistain vietimme leppoisaa kotilomailua Herra Kirjoituksen kanssa, mikä tarkoitti peruskotipuuhia ja niiden lisäksi sukkien kutomista, tallennettujen ohjelmien töllätystä ja vain oleilua. Herra Kirjoitus palasi loppuviikoksi töihin ja minun loppuviikon puuhakseni oli kaksi vaihtoehtoa joko veropaperit tai siivoaminen. Koska pakkanen paukkui jossain 10 ja 20 asteen välillä, päätin selättää veropaperit. Tylsää, turhauttavaa ja pakollista. Välillä huomasin tekeväni mitä vain muuta välttääkseni seuraavan askeleen, mutta loppujen lopuksi sain ne kuntoon perjantaina. Äärimmäiseksi ärstykseksi huomasi lauantaina, että lomakkeita ei pääsekään täyttämään sähköiseen palveluun ennen kuin ensi viikolla, harmittavasti asia jää siis vielä roikkumaan. 

 

Perjantain kauppareisun jälkeen tehtiin taas valmisteluja viikonlopun ja seuraavan viikon ruuiksi. Lauantaina taas käynti äideillä, molempien kohdalla kaikki sitä tylsää ja tavallista. Sunnuntaina kotihommia ja hyggeilyä. 

 

3.viikko

Paluu normaaliin työelämään kolmen viikon vähän erikoisempien työvuorojen jälkeen. Maanantai ja tiistai kuluivat perehdytyksen merkeissä siis niin että minä perehdytin vaihdelleen yhtä, kahta tai kolmea työntekijää yhtä aikaa. Keskiviikon vapaapäivä meni verolomakkeiden parissa, kun ne vihdoin pääsi täyttämään. Inspiraatio tähän 0, kun eivät olleet auki silloin kun olin ne henkisesti valmistautunut täyttämään. Illalla vuosittainen "pizzakokous" siis ammattiin liittyvä hallituksen kokous, johon on vakiintunut käytäntö vuosittaisesta pizzatarjoilusta hallitukselle. Torstaina oli "harrastuspäivä" eli puolen viikon tarjousjuoksu tilipäivän kunniaksi. Ruokahankintojen lisäksi ostin 5 tuubia hammastahnaa (euron kipale) ja 20 Kaivokieloa (20 myytiin 10 hinnalla). Ei siis vieläkään kaappien tyhjennystä kovin vakuuttavasti. 

 

Viikonloppu meni töissä. Sunnuntaina kävimme äidillä, siellä ei mitään uutta. Viikko yhdellä vapaapäivällä oli melko uuvuttava vai onko kyse vaan siitä, että ehdin jo tottua epänormaaleihin työaikoihin.

 

4.viikko

Jälleen töitä, maanantaina normipäivä, tiistaina pitkä työpäivä, jonka jälkeen olin niin kuitti, että sammuin nukkumaan hyvin pian sen jälkeen, kun pääsin töistä. Keskiviikon vapaapäivän käytin ihan tarkoituksella lorvimiseen. Kudoin sukkaa, kävin lenkillä, söin lounaan parhaassa seurassa eli itseni kanssa ja poikkesin materiaalipankissa. Mukaan tarttui collegekangasta, trikoota ja lankoja - kaikista vannomisistani huolimatta. Pitää taas varmaan julistaa omaehtoinen porttikielto sinne hetkeksi. 

 

Torstaina oli koulutuspäivä, jota olin mukana järjestämässä ja sen jälkeen niin sippi, että vain sammuin. Perjantaina iltatöitä. Viikonloppu oli vapaa tai siis "vapaa", kävimme lauantaina maalla tarkistamassa paikkoja ja äidillä. Sunnuntaina siivottiin, työstimme yhdessä Herra Kirjoituksen kanssa makuuhuoneen ja olohuoneen siivouksen. Kyllä vaan hommat hoituvat nopeammin, kun on kaksi tekemässä. 

 

5.viikko

Lomaviikko. Tuntuu hullulta, että silloin kun voisi nukkua puolille päiville, olenkin jo aikaisin aamusta hereillä. Toisaalta tekemistä on paljon, ja myönnän nauttivani suunnattomasti siitä, että saan jäädä rauhassa juomaan kahvia Herra Kirjoituksen lähtiessä töihin. Pidemmän kaavan aamukahvin ja sukankutomisen on tarkoitus antaa naapureilla vähän hiljaista aamuaikaa ennen kuin ryntään tekemään siivousta. Maanantaina siivosin keittiön, sain siihen kulumaan koko päivän, mutta pesin huuvan, siivosin lieden ja sen taustan, kuurasin kaikki kaapinovet ja suihkutin kukkaset. Tiistaina siivosin työhuoneen ja eteisen sekä istuin illan kokouksessa. Keskiviikkona oli vuorossa kylppäri. Torstaina keskityin sukan kutomiseen ja siististä kodista nauttimiseen. Perjantai oli sitten taas puuhakas päivä, vähän sukkaa, vähän ylläpitoimurointia, kokkausta ja illalla käynti äidillä. Lauantaina ystävät kyläilivät peli-illan merkeissä, hyvää seuraa, ruokaa ja mukavia hetikiä. 

 

 

Kuukauden kranssi(t)

Lankakeräkranssi, tuttu ja turvallinen

Kulut:

Ruoka: 359,82€ (perustarpeiden lisäksi mozzarella tikkuja ja chilicheese topseja päivälliseksi, ruokaa vieraille)

Ravintolat: 0€

Herkut: 68,67€ (kustannustehokkaasti; karkkipusseja 0,99€/kpl 6kpl, Herra Kirjoitukselle suklaata, 4 karkkipussia tarjouksesta, pullaa, sipsejä meille ja vieraille, irtokarkkeja meille ja vieraille, limua ja keksejä vieraille)

Kulutustavarat: 21,43€ (6 pulloa astianpesuainetta, sihi-patruuna, wc-paperia, partavaahtoa, 5 tuubia hammastahnaa )

Kestotavarat: 38,22€ (hiuspanta uuden vuoden teemalla, 2x viivotin, magneetteja, pakkaslamppu vinttikomeroon, 20 kaivokieloa, lankaa ja kankaita materiaalipankista)

Muut: 29,73€ (karkkeja äidille, suukkosanko anopille, laatikollinen käsipaperia äidille)

Lääkkeet ja lääkärit: 0€

Vuosi 2025, miten meni?

Asia riippuu toki ihan siitä, mistä kulmasta tuota katsoo. Kun näkökulmana on se, että hengissä on selvitty, niin sen suhteen hyvin on mennyt. Työpaikat ovat säilyneet molemmilla, iso asia sekin - ja onnekseni Herra Kirjoituksen muistisairausepäily ei osoittautunut todeksi. Sen sijaan hänellä diagnosoitiin uniapnea ja hän saa oman puhkun tammikuussa. Oireet selittyvät pitkälle uniapnealla ja muulla kuormituksella. Kaikista sairauksistani huolimatta minullakin on mennyt ihan hyvin, kun vähän troppeja vielä vaihdettiin ja lisättiin, niin menee ihan ok. Näiden suhteen voimme siis todeta, että tilanne voisi olla paljon huonomminkin. 

Koti on ja tavaraa on. Ensimmäinen on toki positiivinen asia, varsinkin, kun kyseessä on oma koti. Tavarat, elämäni kaksiteräinen miekka, sillä onhan se hyvä, että tarpeellisia tavaroita on. Se toinen puoli on sitten se, että niitä tavaroita on paljon, liikaakin ja lisää kuitenkin tekisi mieli. Vuosi 2025 oli tavaroiden suhteen turhan runsas eli niitä tuli hankittua lisää enemmän kuin tarpeeksi. Kuten aiemmin kirjoitin, niin nyt voisi olla sellainen tilanne, että vuonna 2026 pitäisi koettaa käyttää suihkugeelit, shampoot, dödöt, pesupulverit ja astianpesuaineet omista kaapeista eikä heti rynnätä vuoden ensimmäisten alennusmyyntien perään ostamaan lisää. Helppoa se ei ole, koska olen kehittänyt itselleni maanantai- ja torstaihuvin siitä, että selaan kauppojen tarjoukset läpi ja teen ostoslistan niiden mukaan. Erityinen heikkouteni ovat kaksi paikallista kauppaa, joiden tarjoukset tulee selattua vähän tarkemmalla silmällä ja vielä joskus poikettua katsomassakin, koska kummankaan ihan kaikkia tarjouksia ei ole mainoksissa. 

Suunnitelmissa ollutta laatikkoleikkiä ei todellakaan leikitty vuonna 2025. Jos ajatus oli, että saisin 6 asiaa tyhjennettyä tai siirrettyä, niin niistä toteutui ehkä kaksi. Tietyt asiat ovat edelleen paikallaan, eivätkä tasan ole edenneet mihinkään suuntaan. En edes yritä luvata, että homma etenisi tänä vuonna, miksi tämä vuosi olisi sen suhteen parempi kuin viime vuosikaan? Tai sitten yllätän sekä muut että itseni ja homma hoituukin vuoden mittaan kuin huomaamatta. 

En myöskään saanut aikaiseksi tehdä itselleni yhtään työlistalla ollutta laukkua. Se on kyllä suunnitelmissa 2026, mutta en aio ottaa siitäkään paineita, koska muita laukkuja on vielä käyttöön. Tilanne saattaisi olla eri ja laukun tekeminen kiinnostaa eri tavalla, jos ainoa käsveska olisi hajoamassa. Nahkalaukku, ruusulaukku ja karkkilaukku ovat kummitelleet työlistalla pitkään, viimeksi mainittu varmaan liki 10 vuotta., mutta ehkä ne siitä sitten jokus valmistuvat, kun todellinen tarve ilmenee. 

Enemmän toteutuneita asioita on sitten maalla. Pitkään harkittu metalliromujen hävitys ja nurkkien siivous toteutui kesällä, samoin jo pari vuotta kummitelleet kellarilaudat saivat kyytiä eli kyllä vuoteen 2025 onnistumisiakin mahtuu. 

Lankaa kului n. 4,5kg, mikä on vähemmän kuin viime vuonna, mutta paljon kuitenkin. Toki varmaan saman verran tuli lisää, mutta onpahan sitten loppuelämän varastot kunnossa. 

Jos vuoden 2025 haluaa kiteyttää yhteen virkkeeseen, niin ei huippuvuosi, mutta ei huonokaan. On asioita, jotka menivät hyvin ja tulivat hoidetuiksi, ja sitten on niitä asioita, joiden aika ei ollut vielä, koska todellista tarvetta niiden tekemiseen tai hoitamiseen ei ollut. Väitän näet, että kaikki välttämätön ja vähän enemmänkin on tullut hoidettua ja ne asiat, jotka ovat jääneet hoitamatta, eivät ole olleet niin välttämättömiä. 

Epäreilu elämä

Fiilis tällä hetkellä ”mahtava”. Jos olisin lapsi, heittäytyisin lattialle, hakkaisin sitä nyrkein ja potkin sekä huutaisin suoraa huutoa. Koska olen aikuinen, tyydyn kiroilemaan ja itkemään itsekseni. Myönnän eläneeni sitku- elämää ja ajatelleeni, niin pahalta kuin se kuulostaa, että kunhan ”pääsemme eroon” niin äidistä kuin anopista, meillä on jokunen vuosi, ehkä jopa vuosikymmen yhteistä hyvää aikaa ilman, että täytyy huolehtia jostain. Nyt tältä ajatukselta kiskaistiin matto pois jalkojen alta, ja kaaduin suoraan rähmälleni. Rakkaalla puolisollani epäillään muistisairautta. Olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota siihen, että hän unohtaa esimerkiksi sen, mihin kauppaan piti mennä seuraavaksi ja lähtee ajamaan ihan hassuun suuntaan. Viimeinen pisara oli se, että ruoat, jotka hänen piti laittaa jääkaappiin, jäivät yöksi keittiön pöydälle. Vaadin häntä varaamaan ajan työterveyshoitajalle, minkä hän tekikin. Kun sitten näin kirjaukset, joissa kerrottiin myös, että hän on töissä unohtanut tuttuja asioita, siis miten jotain tehdään, ja joutunut kysymään neuvoa työkavereilta, karvani nousivat pystyyn. Ilman virallista diagnoosiakin olen melko varma, mistä on kyse.  Ihan riittävän monta vastaavan tyylistä tapausta olen sivusta nähnyt.

Mielessäni huudan vain miksi, miksi, miksi? Miksi sillä kohtaa, kun minulla on käsissäni vielä edellinenkin pahenevasta muistisairaudesta kärsivä omainen, minulle lykätään vastuulleni toinen. Mitä pahaa olen tehnyt saadakseni tällaisen lottovoiton? Mihin katosivat ne kaikki ihanat yhteiset vuodet, jolloin matkustaisimme, nauttisimme elämästä ja viettäisimme ihanaa aikaa yhdessä.  En valitettavasti kykene näkemään niitä, näen ankeutuvan tulevaisuuteni yhä pahemmin dementoituvan puolisoni omaishoitajana – hampaat irvessä, koska olen luvannut rakastaa, kunnes kuolema erottaa.

Vaikka puolisoni ei vielä ole käynyt edes lääkärin vastaanotolla ja tutkimuksissa, olen jo käynnistänyt elämänvaiheen B. Olen miettinyt, missä vaiheessa asunto pitää vaihtaa. Miten muutto hoidetaan?

Toivon ja rukoilen puolisoni pärjäävän mahdollisimman pitkään työelämässä, koska se mahdollistaa vielä monia asioita, joista vähäisin ei ole työterveyshuollon kautta saatava apu. Ihan vielä en googlettanut muistisairaan omaisten tukitoimia, mutta se on vuorossa sitten kun dignoosi on varmistettu. 

Heleä heinäkuu

Koska jälleen kerran löysin itseni kauhistelemasta kesäkuun kuluja, totesin, että voisin ihan oikeasti yrittää tehdä asialle heinäkuussa jotain. Tai sitten jos vaan antaisi olla ja katsoisi, miten homma menee, kun osa kuusta on kuitenkin lomaa ja siitä ajasta iso osa vietetään maalla, jossa on vähemmän kiusauksia kuin kaupungissa. Mikäli yhtään tunnen itseäni myös sellainen asia kuin kielletty hedelmä on houkuttelevampi kuin sallittu asia; jos siis kiellän itseltäni ostamisen, tulee varmasti ostettua. 

1.viikko

Heinäkuu alkoi yövuorojen jälkeisillä vapaapäivillä. Kelit hellivät, joten pikaisten kotihommien jälkeen siirryin nauttimaan ulkoilmasta.  Raahasin kotiin myös Matsmartilta ostamani ruoka- ja vaatelaatikon ja tajusin unohtaneeni sen kesäkuun kirjanpidosta. Laatikon vaatteet ovat menossa äidille (tai siis hetkeksi varastoon ja sitten vasta hänelle, kun tarvetta on, sillä ostin hänelle alusvaatteita kivijalkakaupastakin). Mietin hetken, että unohdan koko laatikon vallan, mutta päätin nyt kuitenkin olla rehellinen ja lisätä ruokatavarat kesäkuun kuluhin. Ne näyttävät nyt sitten entistä hirveämmiltä, mutta ei voi mitään. 

 

Tiistai oli toisaan aivan upea päivä ja vietin useamman tunnin vain kävellen ja nauttien maisemista. Illalla onnistuin vielä houkuttelemaan Herra Kirjoituksen kanssani lenkille ja pehmikselle. Keskiviikkona päivä oli pilvinen ja kohtuullisen lämmin, mutta illasta tuli jälleen lämmin ja aurinkoinen, niinpä Herra Kirjoitus onnistui yllättämään minut ehdottamalla pehmistä ja lenkkiä - no mutta, tietenkin mentiin.

 

Torstai olikin sitten sellainen kaatosade ja kastumispäivä, etteivät sanat oikein riitä kuvamaan märkyyden ja ketutuksen määrää. Kävimme myös siivoamassa äidille.  Perjantaina vietimme peli-iltaa ystävien kanssa meillä. Viikonloppu meni töissä siis töissä töissä ja kotitöissä. 

 

2. viikko

Pari aamuvuoroa alkuun, monenlaista hoidettavaa niin töissä kuin kotona. Sovin meille maalle muutamaksi päiväksi apukäsien palkkaamisesta, kun serkkuni 14-vuotias poika oli jäänyt kesätöitä vaille. Työviikko loppui kolmeen yövuoroon, joista viimeinen päättyi lauantai-aamulla. Sen jälkeen suunnistimme maalle ja siellä alkoi perinteinen touhu ja tohina. Lauantaina poikkesimme matkalla naapurikaupungin kebabilassa syömässä kesäloman aloitus mätöt, sen jälkeen leikkasimme nurmikkoa koko loppupäivän. Se kun oli päässyt venähtämään pitkäksi kuukauden mittaisen poissaolomme aikana. Sunnuntaina siivosin, sillä paikat olivat vielä talven jäljiltä - ei ollut ihan tarkoitus tehdä koko päivän kestävää suursiivousta, mutta niin vaan sellaiseen päädyttiin. Herra Kirjoitus leikkasi edelleen koko sunnuntaipäivän nurmikkoa ja vieläkin jäi muutama viidakkokaistale odottamaan leikkuuta. 

3.viikko

Loma alkoi virallisesti ja helteessä mennään. 30 astetta ja päälle on aivan loistava lomakeli edellyttäen tietysti ettei työnä ole esimerkiksi marjapuskien perkaamista, oksien silppuamista tai vastaavaa. Tässä mukavassa hellekelissä kesätyöläisemme ahkeroi monien projektien kimpussa ja me tietysti siinä sivussa. Saimme edistettyä useita asioita, mutta ihan valmiiksi ei mitään. Uskon kuitenkin, että kaikki kesäprojektit valmistuvat ajallaan. Rankkojen päivien jälkeen sammuimme kyllä melko tehokkaasti, mutta nukkuminen oli varsin hankalaa, koska kuumuus hiipi sisällekin. 

 

Tiistaina päätimme työpäivän jälkeen yhdistää huvin ja hyödyn. Tarvitsimme seuraavan päivän töihin tarvikkeita, joita oli pakko hakea naapurikaupungista, joten samalla kävimme jälleen paikallisessa kebabilassa syömässä ja samalla poikkesimme paikallisessa kierrätyskeskuksessa tekemässä löytöjä. Jotenkaan ei yllätä, että löydöt olivat ovikranssipohjia ja rannekelloja, jotka esittelen erillisessä postauksessa.

 

Keskiviikko iltana palasimme kaupunkiin, koska olin lupautunut torstaiksi töihin. Edessä töitä ja kotitöitä, kuten pyykkiä ja pölyjä. Torstaina ja perjantaina oli vuorossa harrastetöitä. Torstaina illalla olimme kaiken muun lisäksi luvanneet käydä äidille siivoamassa  ja kastelemassa serkun kukat. 

Kesäloman alussa tajusin, että minulla on neljä isoa lomajuttua: kesätyöläinen, äidin käyttäminen maalla, nimiäiset ja kummipojan kyläily. Tällä viikolla sain onneksi hoidettua noista jo kaksi. Olin nimittäin luvannut lauantaina viedä äidin maalle ja kutsua naapurit kahville. En saisi valittaa, mutta en erityisemmin pidä siitä, miten jotkut kommentoivat, miten äitiä pitäisi useammin tuoda maalle. Niin varmaan pitäisi, mutta eivät nuo ihmiset tiedä, millainen show se kaikkineen on. Muutaman tunnin kyläilyä varten tarvitaan vähintään kahden päivän työ+ itse kyläilyaika. Ensinnäkin kaikki valmistelut siihen, että on kahvia, kahvileipää, ruokaa ja kaikki vaihtoehtoineen, koska "kolme vee" saattaa alkaa kiukutella kuin pienet lapset, että hänen on nälkä, eikä hän halua sitä tai tota. Siivous ennen ja jälkeen - tietenkin. Sekä itse kuskaaminen - pelkkä autoon saaminen kesti viimeksi kolme varttia eikä siinä ollut edes mukana pukemiseen yms. käytettyä aikaa. Ja tuo tietysti toisen kerran paluumatkalla. Kun normiviikolla mulla menee vähintään kolme iltaa äidin asioihin; siivous, pyykkäys ja pyykien silitys/viikkaus/korjaus, tällaisella viikolla mulla menee neljä tai viisi iltaa, koska normaalin lisäksi on hoidettava nuo valmistelut, sekä koko päivä vierailuun. Kun muutenkin itselle jää vähän aikaa, niin en todellakaan jaksa tuota rumbaa kovin usein.

 

Lauantaista onneksi selvittiin kunnialla ja äiti oli tyytyväinen. Hetken harkinnan jälkeen päädyimme siihen, että palaamme vielä yhdeksi yöksi kaupunkiin. Sain pestyä äidin vierailun aikana syntyneet pyykit, tiskattua tiskit ja rauhassa pakata eväät maalle mukaan. Äiti-reissulle lähdettäessä otin vain ne, mitä oli välttämätöntä ja jätin loput odottamaan.  Sunnuntaina sitten palattiin maalle jatkamaan loputonta työurakkaa. 

 

4.viikko

"Lomailua" maalla eli kokosimme rautaromuja, siivosimme nurkkia, leikkasimme nurmikkoa, perkasin marjapensaiden alustoja jne. Jouduimme pyytämään naapurin isännältä apua, kun emme saanee yhtä kylvökonetta irti pusikosta. Hänen avullaan homma onnistui ja saatiin kone metalliromukasaan. Lähtiessään hän vei mukanaan yhdet vältit, koska hänen omansa olivat rikki. Tähän tilanteeseen olen todella tyytyväinen, silla parempi, että tavarat päätyvät käyttöön kuin romuksi. Muutenkin tuossa romukasassa on todella paljon kauniita, vanhoja koneita ja muistoja, mutta koska kaikkea ei voi säilöä, on niiden aika mennä. Yhden yhden hevosen vältin säästin, sen voin sitten maalauttaa tai nostaa ruosteisena pihan koristeeksi. 

 

Paikallinen kesätapahtuma on maalla viikonloppuna, joten nurkat piti saada kuntoon siihen mennessä. Naapurin rouvalle naureskelin, että kylälle komiasti, vaikka kotona kontattais eli ne paikat kuntoon, mitkä näkyy ja nurkantakuset saivat jäädä, kun aika ei riittänyt. 

 

Torstaina kävimme jälleen siivoamassa äidille, ja toimme kaksi kassillista pyykkiä pestäväksi. Loputon rumba siis jatkuu. Torstain iltapala oli sitten jälleen kerran ruokailu Burger Kingissä, ei näillä keleillä juuri jaksa kokata. Perjantaina vietimme "vapaapäivää" eli valmistauduimme lauantain nimiäisjuhlaan ja teimme kotihommia. 

 

Lauantain nimiäiset menivät hyvin, tosin olisin toivonut "viralliselta" osuudelta jotain vähän enemmän kuin kummitodistusten jakoa ja nimen kertomista. Sunnuntaina sitten siivoiltiin jälkiä eli huollettiin juhlavaatteet taas kuntoon, laitettiin muutakin pyykkiä pois ja tehtiin muitakin kotihommia sekä valmistauduttiin seuraavaan päivään. 

 

5.viikko

Maanantaina viimeinen kesän isoista jutuista eli kummipoikapäivä, tai siis saimme kummipojan lisäksi mukaan myös hänen isosiskonsa. Oon p***a ihminen, kun oletin, että tuota asiaa olisi voinut kysyä, eikä vaan ilmoittaa, että he tulevat sitten molemmat. No isosisko on sen verran jo teini, että tämä on ehkä viimeinen kerta, kun hän tulee mukaan. Sen verran olen myös lisää p***a, että tein tuonne kuluihin ihan oman kategorian tälle päivälle, sillä haluan tietää, miten paljon yhteen päivään uppoaa rahaa (ja sitähän uppoaa, vaikka miten koittaisi suunnitella ja sniiduta, kun uimapaikoista ei esimerkiksi millään käynyt ilmainen, vaan piti päästä maksulliseen ehdottomasti). 

 

Tiistaina sitten taas tehtiin jälkihommia ja hoidettiin asioita maalle lähtöä varten. Poikkesimme myös viemässä äidille pyykit - asia, jota hän ei jäkikäteen muistanut lainkaan, kun seuraavan kerran tapasimme. Maalla jatkettiin samalla linjalla, pihan siivousta, pakasteen tyhjennystä, romujen keräämistä. Ei siis mitään uutta auringon alla siinä suhteessa. 

 

Hankinnat: Kotikirppikseltä 2 uutta Finlaysonin pyyhettä, 3 lakanaa yhteensä 5€.

 

Hätävaramekko nimiäisiin, 7€. Siinä meni ostolakko, mutta näihin helteisiin on pakko saada jotain kevyttä. 

Jos joku sanoo, että ulkonasyöminen on edullista, niin kissanvillat. Heinäkuun ruokalasku on hirveä, koska siinä on meidän omia ulkoruokintojamme yhteensä 12 annosta (keskimäärin 15€ annos) ja lisäksi kummipoikakategoriassa vielä 2x 4 hengen ruokailut. Lompakko ei kyllä kovin montaa tällaista kuukautta kestä. 
 

 

Menot:

Ruoka: 504,35€ (ruokaa vieraille, lounasruokailu ulkona kahdelle x 4, kesätyöläisen ruoat kolme päivää, "iltapala" Burger Kingissä x 2, )

Herkut: 56,01€ (pehmikset x 2 hellepäivien kunniaksi, karkkia ja pullaa, jädet, mehua, nachoja, radleria, irtokarkkeja tarjouksesta)

Tavarat: 43,75€ (3 litran saippua kannu, 3 pulloa wc-puhdistusainetta, ovikranssipohjia, 3x rannekello, wc-raikastimia, nenäliinoja, wc-paperia, toimistoklipsuja, mekko, lakanoita (3) ja pyyheitä (2))

Muut: 39,03€ (mehua ja keksejä äidille, tarjouilut maalla (osa), nimiäiskortti, karkkia äidille )

Lääkkeet ja lääkärit: 66,70€ (poliklinikkamaksu)

Kummipoikapäivä: 186,76€

Terhakas toukokuu

Poikkeavasti olen sekä henkisesti että aineellisesti valmistautunut siihen, että toukokuussa säästöbudjetti on tasoa 0. Siis ei säästöjä tässä kuussa, koska tähän kuuhun osuvat auton tankkaus, huolto ja katsastus sekä auton verot ja vakuutukset, yhdet merkittävät täyskymppisynttärit ja parit muutkin muistettavat synttärit, useampi peli-ilta, äitienpäivä ja lisäksi asiointia apteekissa kalliimpien lääkkeiden merkeissä - noin muutaman mainitakseni.

 

 1. viikko

Toukokuu alkoi sumuisen suttuisena, mutta klaaraantui iltaa kohti mitä upeimmaksi vappupäiväksi. Otimme minun autoni käyttöön ja kävimme katsomassa äitiä ja siivoamassa hänelle. Viikko jatkui samanlaisella tiukalla aikataululla: perjantaina extratöitä ja peli-ilta, lauantaina maalle, tosin vain käymään, koska kelit olivat surkeat, sunnuntaina juhlittiin serkun luona äitienpäiväetkoja. 

 

2. viikko

Yövuoroviikko. Maanantaina touhusin kotihommia ja katsastutin auton. Jee, jee, jee. Jälleen kerran kerrasta läpi. Autohuolto on varattu vasta torstaille, mutta siihen ei nyt sitten jäänyt juuri muuta tehtävää kuin öljynvaihto ja vaihdelaatikon minimalisen öljyvuodon tarkistus.  Jotenkin sain myös taas käännettyä ajatuksen "toukokuussa ei tarvitse säästää" muotoon, jossa kävin ostamassa jääkaapin täyteen, onneksi vain ruokaa eikä herkkuja. Yövuorojen välit menivät pääasiassa koomaillessa, paitsi viimeisessä välissä lupasin tehdä muutaman tunnin keikkahommia- ja siis ihan oma moka, olin kuvitellut, että tunnit sijoittuvat viimeisen yöuoron jälkeen. Viimeisen yövuoron jälkeen tehosuoritin: hoidin tieasiaa eteenpäin, kävin autonvaraosaliikkeessä kahdesti, ruokakaupassa (vaikka jääkaappi olikin melko täynnä), autohuollossa ja järjestin itselleni jopa päivystyksellisen hammaslääkärin. Olin nimittäin onnistunut hampaita harjatessani lohkaisemaan palan paikkaa ja hammasta irti ja sain ajan vartin varoitusajalle. 

Auto ei tullut lainkaan niin kalliiksi kuin olin ajatellut, sillä huoltomies väitti tekevänsä noita harrastuksekseen ja veloitti vain minimaalisen summan. Päätin siis kysyä myös maalaaustarjousta autossa oleviin muutamiin pieniin ruosteläiskiin.

 

Millainen äitienpäivä - en tiedä mitä pitäisi tehdä tai sanoa. Äidin vointi on selkeästi huonontunut, hänen sisäinen kolmevuotiaansa nousi todellakin äitienpäivänä esiin. Hän kiukutteli kaikesta, huusi ja mullitteli, halusi pois ja väitti, että tuoon paikkaan hän ei jää, hän haluaa pois, jotta hän kuolee ja pääsette hänestä eroon. Lopuksi hän heitti meidät ovesta ulos, ei siis konkreettisesti vaan huutamalla. Me lähdimme, mietin koko loppu illan teimmekö väärin, kun lähdimme, mutta tajusin myös, että ollessaan noin mahdottomalla päällä äitiä olisi ollut turha yrittää saada toimimaan järkevästi. Miten ihana äitienpäivä... Yritin olla ottamatta martyyrikruunua siitä, että minä teen niin ja niin pajon hänen hyväkseen ja tässä kiitos. Koetan keskittyä siihen, että sairaus vie pois sen ihmisen, joka hän on ollut  ja jäljelle jää vain jotain muuta, ikävä kyllä tässä kohtaa näyttää, että jäljelle jää se huonompi osa, mutta sille emme voi mitään. 

Onneksi päivään mahtui myös iloisia uutisia. Meloni näki päivänvalon (syntymäpäivä siis 11.5.), he saivat parhaan mahdollisen äitienpäivälahjan ja me muutkin pääsimme vähän mukaan onneen. Hän on pieni (no ei oikeasti strategisilta mitoiltaan niin pieni) suloinen tyttö. Nyt kaivetaan kaikki vaaleanpunaiset langat esiin ja tehdään vähän lisää kaikkea pientä. Lupasin itselleni, että kiiruhdan heti lankakauppaan ostamaan hahtuvaa, jotta saadaan hänelle toisetkin vaippahousut - ja tällä kertaa ne ovat neutraalit tai vaaleanpunaiset.

3.viikko

Vapaa maanantai, kärkyin töihin kutsua, mutta koska sitä ei tullut, päätin siirtyä kilometrin mittaisin kotityölistan hoitamiseen. Pesin makuuhuoneen, työhuoneen ja keittiön ikkunat, pyykkäsin monta koneellista pyykkiä, kävimme hankkimassa pimennysverhon työhuoneeseen, näyttämässä autoani maalarille, jonka pitäisi maalata sen muutamat ruosteläikät kuntoon, hoidin Dermosil tilauksia ja tiskasin. Noin muutaman puuhan mainitakseni. Äiti soitti ja kaikki vaikutti taas tällä kertaa olevan kunnossa, oikein hyvä niin. 

Tiistaina oli pitkä työpäivä, keskiviikon vapaapäivän käytin käsitöitä tekemällä ja kokkaamalla. Torstaina juhlittiin Ievuskaisen ja hänen äitinsä synttäreitä, perjantaina oli sitten taas siivouspäivä äidillä. Hänellä oli taas parempi päivä ja lääkäri oli suositellut lääkkeiden vähentämistä, katsotaan nyt miten se lähtee toimimaan. Lauantaina oli tarkoitus lähteä maalle, mutta Herra Kirjoitus kömpi petistä niin nuhaisena, yskäisenä ja kipeänä, että totesin heti, ettei maalle lähdöstä tule ainakaan lauantaina. Sen sijaan teimme shoppailukierroksen ja hankin sen pitkään pohtimamme uuden varsi-imurin. En suinkaan haaveilemaani Dysonia, vaan Lidlin version, joka maksoi viidenneksen Dysonin hinnasta. Ensimmäisellä testauksella todettiin, että ääni on pienempi, lisähärpäkkeet saa halutessaan helposti mukaan, koska niiden säilytystelakka on imurin putkessa. Lisäksi tähän on mahdollista hankkia varaosia, minkä koen aina positiivisena asiana. Akun kesto on nyt se jännytysmomentti, sillä Dysonin akku on edelleen iskussa, vaikka se on kohta 8 vuotta vanha. Harmittaa todellakin vietävästi, sillä se olisi muuten toimiva imuri, mutta moottoroitua suulaketta ei saa enää uutta ja nykyinen korjattu versio raapii lattiaa. 

Shoppailun lisäksi teimme siivousjuttuja. Ensi viikolla on taas suursiivouksen aika, mutta nyt on onneksi kaikki ikkunat pesty, sillä pesimme lauantaina olohuoneen ikkunan. Lisäksi siivosin kirjahyllyt, puhdistin kattokruunun ja pyyhin kukkasista pölyt. Siitä on sitten hyvä jatkaa koko huoneen suursiivous loppuun. 

 

Sunnuntaina pohdimme myös maalle menoa, mutta Herra Kirjoitus oli edelleen kipeänä, joten lopputulos oli se, että pysyimme kaupungissa. Se taas tarkoitti minun osaltani siivousprojektin edistämistä makuuhuoneen verran. Puhtaat petivaatteet, täkki pesuun, erivärinen päiväpeitto, verhot ja sisustustyynyt sekä päiväpeiton ja verhojen pyykkäys tuli hoidettua. Kannoin myös ulos useamman ruukun verran kasveja, jotka näyttävät olleet harsosääskien suurin lähtökohta kotonamme. Ne mokomat ilmeisesti päätyivät meille multapussista ja ehtivät kasvattaa lauman ennen kuin tajusin niiden vaativan hävitystä. Nyt yritän pitää tarkasti vahtia ja nitistää jokaisen lentävän yksilön.

4. viikko

Herra Kirjoitus jäi kotiin sairastamaan minun lähtiessäni töihin. Iltapuuhina oli olohuoneen siivous. Tiistain työpäivä oli sen verran vauhdikas, että valitsin siivousurakasta kevyen vaihtoehdon eli siivosin eteisen. Toki lisäpuuhina siivosin sitten keittiöstä huuvan ja jääkaappinurkan, niiden puhdistaminen kun vie aina runsaasti aikaa, joten helpottaa kovin, jos ne ovat poissa varsinaisesta siivouspäivästä. Keskiviikkona pihisin ja puhisin ja yskin kuin eräs lastenlaulussa mainittu veturi, menin töihin, koska en ollut niin kipeä.  Valitsin myös, että lähden Metsämielikävelylle, jonne olin ilmoittautunut. Kävely oli inspiroiva, mutta säidenhaltijalla oli selvästi jotain meitä vastaan, sillä puolet kävelystä meni kaatosateessa ja lopulta olin taas alusvaatteita myöten märkä. Torstai aamun fiilis oli kun eräästä toisesta laulusta: "kurkku kipeänä aamuun ankeaan..." Päätin, että selviän keittiöstä vaikka mikä olisi. Onneksi paljon siivousta helpottavia toimenpiteitä oli tehty jo valmiiksi, joten sain keittiön siivottua ja jopa uunin pestyä. Perjantaina ennen yövuoroa siivosin vielä työhuoneen ja kylppärin. Työhuoneessa suurin urakka on Herra Kirjoituksen työtuoli ja tietokone, molemmat keräävät pöyä ihan urakalla. Myönnetään, että perjantaina oli voittaja fiilis, kun sain homman hoidettua. Lauantaina oli siivouspäivä äidin luona ja pyykinpesua, sitten taas yöksi töihin. Herra Kirjoitus sai ruokavastuun, joten päädyimme Burger Kingiin. Vielä sunnuntaikin meni pyykkipäivän merkeissä, mutta nyt on sitten kaikki suursiivoukseen liittyvät pyykit pesty ja aika iso osa mankeloitu ja laitettu paikalleen. 

5. viikko

Maanantaina kolmannen yön jälkeen silmät painoivat tonnin, mutta päätin silti sinnitellä valveilla iltaan. Yritin keksiä itselleni kaikenlaista tekemistä, jotta uni ei pääsisi yllättämään. Kävin läpi pantalaatikon ja siivosin sen, pakkasin sinne jo käytetyt pannat ja jätin loput odottamaan käyttöä. Yhden rikkinäisen pistin roskiin ja toisen (Halloween-pannan) pistin kirppiskasaan. Tein pölyjen poiston eli pikasiivouksen kotona, sillä tavoin huusholli pysyy tiptop-kunnossa pidempään.  

Tiistaina kävin kaupoilla ja kokkailin valmiiksi keskiviikon vieraita varten. Illalla kävin vielä pesemässä pari mattoa. Keskiviikkona tein lisää kokkauksia ja kudoin sukkaa, hoidin kaiken sorttisia pikkuasioita ja nautin vapaista. Keskiviikkoiltana nautittiin pelaamisesta, hyvästä ruoasta ja herkuista torstain puolelle asti. Torstaina tiskattiin ja siivoiltiin peli-illan jälkiä, käytiin äidillä siivoamass, ja tein samalla hänelle jalkahoidon, sekä anopilla fiksaamassa ruohonleikkuri käyttökuntoon. Vaikka alkuviikon vapaapäivät menivät kevyemmin aikataulutettuina, olin hyvin tyytyväinen puolittaiseen minilomaan. "Nanolomailu" jatkui vielä perjantaisen kevyen työpäivän jälkeen leffailun merkeissä, kävimme katsomassa Mission Imposiblen todennäköisesti viimeisen osan. Ihan ok leffa, mutta mielestäni pitkästä leffasta olisi saanut puoli tuntia pois, kun olisi leikannut niitä venytettyjä mäiskimis-, räiskimis- ja selviytymiskohtauksia hiukan lyhyemmiksi. Niille kuulemma oli perusteensa, sankarin voimien korostaminen, mutta minä en silti nähnyt niitä noin. Lauantaina pestiin taas pyykkiä, laitettiin kämppää kuntoon ja lähdettiin maalle nurmikon leikkuuseen. 

Auton maalaus siirtyi kesäkuulle, mutta koska rahat sitä varten on jo siirretty käteiskassasta käyttövaroihin, niin jätetään se toukokuun menoksi. Tulevat sitten auton kulut kaikki samalle kuulle. Ja summa vaikuttaa aivan massiiviseltam, toki tuosta liki puolet on niitä maalauskuluja. 

 

Menot toukokuussa olivat aivan valtavan suuret kiitos auton ja muiden hankintojen. Yllätyin silti positiivisesti, että ihan kaikki mitä tuli ei kuitenkaan mennyt, vaikka siihen olin varautunut. Toki säästöt olivat merkittävästi pienempiä kuin muissa kuissa, mutta silti. Osansa tähän teki myös huhtikuun lomailu, ei extratöitä eikä lisiä. Voin kuitenkin tuulettaa, että tästäkin selvittiin.  

Menot: 

Ruoka: 466,54€ (sisältäen kahdet burgerateriat meille molemmille, hamstrattua kahvia, burger aterian minulle, ruokaa vieraille ja varastoon )

Herkut: 75,96€ (cokista Herra Kirjoitukselle, dipit ja kermaviilit peli-iltaan, hampparit meille molemmille, suklaata sairaalle, karkkeja meille ja vieraille)

Tavarat: 156,94 € (pimennysverho työhuoneeseen, verhovaijeri, wc-paperia, pyykinpesuainetta, lankaa, suihkugeeliä ja shampoota, varsi-imuri, akkulaturi, astianpesuainetta, sandaalit äidille, wc-raikastin ja mäntysuopaa)

Lääkkeet:  83,69€

Auto:  688,30€ (bensa, katsastus, verot, öljyt, varaosat, huolto, maalaus)

Muut: 235,10€ (onnittelukukkia, synttärilahjoja, synttärikortteja, kukkia)

Monivivahteinen maaliskuu

Helmikuun suuret suunnitelmat sulivat kuin lumi auringossa - mikä myös piti helmikuussa hyvin paikkansa. Koko kuukausi oli melkoista vuoristorataa, lunta, liukasta, vettä, kevättä, aurinkoa ja sitten taas pakkasta ja sumua. Elämässä tuntui olevan niin paljon kaikkea muuta, että esimerkiksi kotijumppaamiselle ei vaan jäänyt aikaa - tai sitten en vaan jaksanut järjestää sitä, mikä lienee se oikeampi totuus.

Koska onnistuminen palkitsee, otetaan maaliskuussa yksinkertaisemmat tavoitteet: 10 000 askelta päivässä ja äidille jalkahoito sekä "ruokaa kaapeista" eli syödään sitä, mitä jemmoista löytyy. 

1. viikko

Käytännössä siis viikonloppu. Melkoinen viikonloppu itse asiassa. Olimme sopineet kaverien kanssa peli-illasta lauantaiksi, mutta muutakin puuhaa oli enemmän kuin tarpeeksi. Pesin monta koneellista pyykkiä, juoksimme monessa kaupassa ja ehdin vielä tekemään ruokaa seuraavalle viikolle ennen iltaa.

 

Jotenkin taas onnistuin unohtamaan sen, että piti syödä vain valmiina kotona olevia ruokia. Onnistuin kuluttamaan yhden viikonlopun aikana 2/3 alkukuun budjetistani. Suorastaan tuntui, että rahat tilillä sulivat kuin lumi auringossa. 

 

Sunnuntaina kävimme maalla tarkistamassa paikkoja ja uusimassa vuokrasopimusta, koko päivä oli siis lähinnä istumista joko autossa tai kahvikupin ääressä.

 

2.viikko

Alkuun pari työpäivää, jotka sisälsivät perehdytystä ja palavereita. Keskiviikon vapaapäivä meni taas pääsääntöisesti kotihommissa ja perseilyssä - koska olin ollut ahkera, palkitsin itseni sipseillä, dipillä ja karkeilla. Torstain pitkän työpäivän jämähdin katsomaan töllötin tallenteita ja tajusin vasta yhdentoista maisssa, että huominen työpäivä alkaakin jo kello 7 - vähän jäi yö lyhyeksi. Perjantaina kävimme työpäivän siivoamassa äidillä ja viettämässä muutenkin aikaa hänen kanssaan. Lauantai meni pitkälle kotihommissa; pyykkiä, kauppaa, pokemonia ja illalla sain kukkahepulin. Kävin läpi meillä asuvat kukat ja jaoin ylikasvaneet useampaan osaan. Santuista jäi myös runsaasti lehtipistokkaita, jotka nekin istutin odottamaan uuteen kotiin pääsyä. 

 

Ikään kuin meillä ei olisi riittävästi kasveja muutenkin, ostin itselleni naisten päivän kunniaksi valkoisen santun. Nyt olen sitten saanut "kokoelmani" täyteen, sillä vaaleanpunaisesta ja valkoisesta santusta olen haaveillut jo pitkään. Sunnuntaina jatkettiin vapaapäivää kotihommien merkeissä. Sen lisäksi kudoin työkaverin tilaaman pipon- tupsu vielä puuttuu.

 

3.viikko

Sellainen mukavan kevyt viikko, töitä 7. päivänä ja vielä yks puolen päivän extra siihen lisäksi. Onneksi jääkaapissa on valmista ruokaa, jolla pääsee viikkoa pitkälle ja perjantaina on tilipäiväkin. Jotenkin olen ollut normaalia väsyneempi ja tuntuu, että jatkuva monessa roolissa työpaikalla oleminen väsyttää. Yritän tehdä omia hommiani, vastaan muiden kyselyihin, hoidan sitä, tätä ja tota eteenpäin ja tiedän kyllä saavani suhteellisen paljon aikaan ja silti enemmän pitäisi. Kävin hierojallakin, koska niskat ovat aivan jumissa, mutta sekään ei tällä kerralla auttanut.

 

Yövuorojen välissä käytiin jälleen äidillä. Siivottiin ja tehtiin urotyö ja sulatettiin jääkaapin pakastelokero. Sitä ei ainakaan koskaan sinä aikana, kun äiti tuolla on asunut eli liki 3 vuotta, ole kertaakaan sulatettu ja nyt päätin sitten repäistä. Samalla tuli sitten kerrottua äidille, että me lähdemme reissuun ja hänellä käy toinen siivooja parin viikon ajan. Reaktio oli odotetun kahtalainen, toisaalta me olemme lomamme ansainneet ja toisaalta, miten hänen käy, jos emme palaa. 

 

Väsyshoppailuakin tuli tehtyä; lauantaina grilliruokaa ja sunnuntaina paikallisesta halpakaupasta taas pesupulveria ja dödöjä sekä testiin vegaanista kaurasuklaata.  

4.viikko

Maanantaina aamulla pääsin yövuorosta, päivä meni kotihommissa, sillä nukkumaan en mennyt ennen kuin illalla eli vuorossa perinteistä kotihommailua; siivousta, tiskaamista, kutomista, kauppalistan tekoa ja kaupassa käyntiä.Yritin ostaa mahdollisimman vähän kaikkea muuta kuin pakollista, paitsi tietysti ne perinteiset koomailukarkit ja sipsit, jotka syötiin sitten illalla. Herra Kirjoitukselle ostettiin 14 paria lyhytvartisia sukkia. Tiistaina keskityin kokkaamaan loppuviikoksi ruokaa ja kutomaan serkulleni donitseja, hän kun oli jossain vaiheessa jakanut ko. ohjeen minulle. Torstaina käytiin työpäivän jälkeen taas äidin luona siivoamassa. Perjantai aamuna tein listaa asioista, jotka pitää hoitaa ennen reissua ja illaksi töihin, lauantaina pakolliset kauppatäydennykset ja taas illaksi töihin, sunnuntaina aamulla pyykinsilitiystä ja töissä jälleen iltavuoro.  

5.viikko

Viikko, jolloin maailma täytyy saada valmiiksi - ei sen enempää eikä vähempää. Tällä viikolla on kaiken muun hyvän lisäksi kaksi pitkää työpäivääkin, ja niiden lomassa melkoinen määrä hoidetavia asioita. Maanantaina kävin äidin luona siivoamassa ja tekemässä jalkahoidon sekä hakemassa pyykit, pesin ne ja yritin kokota tulevan viikon varalle jotain syötävääkin, jotta edes niiltä osin pääsisi helpommalla. Pistokkaita jaoin uuteen kotiin melkoisen kasan. 

 

Loppuviikon kaksi pitkää päivää pitivät huolen siitä, että ajattelemani sukat eivät valmistuneet ajoissa, mutta serkun mies saa ne sitten joskus. Perjantaina teimme vain puolikkaan työpäivän, mutta ehdin sitlti saada pitkään painaneet rästihommat valmiiksi - ja myönnän, olo on helpottunut. Kävimme katsomassa molempia äitejä (siivosimme minun äitini luona ja hän kiukutteli kuin kolme vuotias, mikään ei ollut hyvin - syynä ihan varmaan se, että me lähdemme matkalle) ja Herra Kirjoituksen äidille kerrottiin, että huomenna me lähdemme. Hän kun on kova jännittämään, niin ei pilata yöunia yhtään aikaisemmin kuin on pakko. Lisäksi matkalaukkujen pakkausta, lukuisia koneellisia pyykkiä, jääkaapin tyhjäksi syöntiä ja pussillinen lomanamuja, niistä koostui perjantain ilta. 

 

Lauantaina lisää pyykinpesua, siivousta, hieroja ja stressiä. Sekä sitten illalla vihdoin ja viimein reissuun lähtö. Muutama tunti junassa, hyvin mielenkiintoinen muutaman tunnin torkkuminen ruotsinlaivan hyttiä muistuttavassa kopperossa lentokentällä ja sitten vihdoin sunnuntai aamuna koneeseen ja reissuun.

Menot:

Ruoka: 179,75€ (hamstrattu paljon kahvia (ei uskalla jättä käyttämättä tarjouksia, jos kahvipaketin hinta alkaa lähennellä kymppiä) ja kanaa)

Herkut: 50,18€ (DrPepperiä Herra Kirjoitukselle, sipsejä, karkkia ja dippiä, munkkeja ja lisää karkkia, dippiä ja sipsejä, keksejä ja pullaa työkavereille, lomanamuja ja munkkeja meille)

Tavarat: 61,27€ (askarteluhelmiä, pyykinpesuainetta, klorillia, meikinpoistopyyhkeet matkaa varten, kukkaruukkuja, kukkamultaa, valkoinen santtu naisten päiväksi minulle itselle, lisää kukkaruukkuja, patapataa, universal stone ja lisää kukkamultaa, lisää pesupulveria, dödöjä, Herra Kirjoitukselle 14 paria sukkia reissua varten ja suodatinpapereita, suihkugeeliä)

Muut: 157,20€ (tuliaisia sekä keksejä äidille, surukukkia, vaihtokaasu hiilihapotuslaitteeseen, adressi, mehua, korppuja  ja wc-paperia äidille, reissutuliaiset, skumppakuulia kaverille)

 

Kuukauden menoista voisi törkeästi todeten sanoa, että kuoleminen tulee kalliiksi paitsi lähiomaisille myös muille. Toisaalta kuolema on niin iso mahti, ettei sen edessä myöskään senttejä voi laskea, muistaminen kun kuuluu alkeellisimpiin kohteliaisiin käytöstapoihin.

 

Kuukauden roskalavalöytö: kengät

Käyttämättömät Riekerin sandalit ja vähän käytetyt Salomonin talvilenkkarit