Heinäkuu oli varsin kuriton, sillä halusin nauttia kesästä ja viettää mahdollisimman paljon aikaa lomailevan Herra Kirjoituksen kanssa. Tämä tarkoitti sitä, että en suosutunut tekemään juurikaan keikkatöitä ja muutenkin keskityttiin nauttimaan elämästä eli syötiin ulkona ja annettiin mennä.
Elokuussa pitää sitten taas kiristää talutushihnaa eli palata arkeen, katsoa vähän tarkemmin, mitä syödään ja ostetaan, sekä keskittyä nauttimaan elämän pienistä iloista. Ihan jo siitä, että aurinko paistaa, loppukesä tuoksuu, marjat kypsyvät ja on joku, jonka kanssa jakaa nuo hetket.
Elokuu on minulle muutenkin kuin toinen uusi vuosi, ehkä se johtuu kouluvuoden alkamisesta, mutta jotenkin miellän elokuun uudeksi aluksi. Tokikaan en aio tehdä mitään suuria suunnitelmia, vaan haen vakautta ja pysyvyyttä elämääni, ja niitä pieniä elämyksiä, joista voi nauttia. Hengitä syvään ja hymyile, on vielä kesä.
1.viikko
Elokuun ensimmäinen viikko oli vain viikonlopun mittainen ja se meni isolta osalta töissä. Meillä oli hyvä tiimi, joten kiireestä huolimatta oli kivaa ja tekemäni marjapiirkakka maistui. Tarkoitus oli käydä katsomassa äitiä lauantaina, mutta koska naapurin rouva oli käynyt juuri samana päivänä, totesimme, että hän on todennäköisesti väsynyt, joten ei kannata mennä. Sunnuntaina juhlimme Juniorin (Herra Kirjoituksen siskonpoika) synttäreitä työpäiväni jälkeen. Kovasti hän oli kasvanut isoksi nuoreksi mieheksi ja on jo ihan selkeästi teini, mutta onneksi villasukat kelpaavat silti. Hänen uusin kiinnostuksen kohteensa on shakki, joten lahjatoiveena oli aiheeseen liittyvä kirja ja rahaa shakkikellon hankintaan.
2.viikko
Yövuoroviikko, johon sisältyy paljon muutakin puuhaa. Maanantaina kävimme Herra Kirjoituksen viimeisten lomapäivien kunniaksi syömässä ulkona. Tällä kertaa valitsimme paikallisen pizzerian, sillä olin päivällä jokusen tunnin harrastetöissä, ja pizzerian sijainti oli järkevä työpaikan ja kotimme kannalta. Tämä myös mahdollisti sen, että pääsimme kohtuullisessa ajassa lähtemään äitiä katsomaan. Tehdään tällä viikolla sitten kaksi käyntiä, kun viime viikolla ei käyty kertaakaan.
Tiistai oli Herra Kirjoituksen viimeinen lomapäivä, joten sen kunniaksi lisää elämyksiä eli thairuokaa lounaaksi. Koska kyseessä oli ensimmäisen yön jälkeinen "koomailupäivä", ei sitten paljon muuta tullutkaan tehtyä kuin syötyä ja nukuttua sekä tietenkin lenkkeiltyä.
Jotta kaikki viikon hommat tulisivat hoidetuiksi, istuin taas maanantaiaamuna aamukahvipöydässä kynä kädessä ja listasin viikon töitä. Loppuviikosta täytyy sitten kirjoittaa listaa vähän pidemmän ajan hoidettavista.
Kummipoikamme äiti sai päähänsä parin päivän varoitusajalla, että koska minä olen töissä, enkä voi ottaa kummipoikaamme viikonloppuvierailulle, Herra Kirjoitus voikin lähteä hänen kanssaan autonäyttelyyn. Juu, 3 tuntia ajoa sinne ja sama takaisin (tämä ei kummipoikamme äidin mielestä ole matka eikä mikään) sekä päivä vilkkaan käytöstavattoman kymppiveen kanssa, ei kuulosta lottovoitolta. Myönnän, että mua on pikkuhiljaa alkanut ärsyttää se, että kummipoikaa tuupataan meille aina, kun äitinsä pitäisi olla hänen kanssaan. Kyseessä on kuitenkin hänen lapsensa, jonka olisi voinut kasvattaa niin, että pärjää hänen kanssaan eikä niin, että pojan täytyy olla aina isän kanssa tai jonkun vieraan hoteissa, kun äiti ei osaa, pärjää tai halua (viimeisin on ihan omaa päätelmääni, mutta siltä tämä on tässä kesän mittaan alkanut vaikuttaa, kun häntä ollaan koko ajan meillekin tuuppaamassa- mikä tietenkin vähentää omaehtoista halua viettää aikaa pojan kanssa.).
Viikonloppu jälleen töissä, mutta ehdin silti käydä pitkällä pyörälenkillä ja kävellä töihin auringosta ja kesästä nauttien. Sunnuntaina kävimme molemmilla äideillä. Kerroin nyt sitten omalleni, että menemme maalle käymään ensi viikonloppuna, hän on nyt inttänyt sitä niin monta kertaa, että on aivan pakko.
3.viikko
Suurien tunteiden viikko. Järjestimme naapurin rouvan kanssa äidin kuljetuksen maalla käymään, viimeistä kertaa. Tuntuu hurjalta, kun tietää, että toinen ei enää elävänä tule palaamaan näihin maisemiin, ellei ihmettä tapahdu. Äidin muisti on mennyt niin huonoksi, että ympäristön vaihdos todennäköisesti sekoittaa hänet pahemman kerran ja ensi vuodesta ei kukaan tiedä, onko häntä tai ketään meistä enää. Päivä ei ollut niin ihan onnistunut, kuin olisin toivonut. Äidin muisti takkuili, kaikki tutut paikat olivatkin pahasti vieraita, äiti kiukutteli ja sai minutkin hermostumaan. Kaiken huipuksi hän oli kehdannut sanoa hoitajille, että oli karmea päivä - kiitos, mulle sitten riitti, olkoonkin, että kyseessä on sairaus, uutta karmeaa päivää ei sitten todellakaan ole tulossa. Tiesin jo kierrokselle lähtiessäni, että tämä oli viimeinen kerta, mutta kaikki tuo vahvisti sitä.
Illalla lähdimme vielä pika-aikataululla nauttimaan taiteiden yön tarjonnasta. Ohjelmassa oli Sinfoniettan konsertti, a cappella - kuoro Sunin esitys, filharmonisen kuoron Selim Palmgren-esitys, Oopperan kuoro esitti mininäytelmän kaupungintalon parvekkeella ja rannassa oli vielä tulishow eli monenlaista nähtävää riitti. Nuo esitykset olivat siitä kivoja, että ne kestivät 15-30 minuuttia, joten oli mahdollista valita monenlaista erilaista ohjelmaa iltaan. Askartelupajat ja punk-konsertti jäivät tällä kertaa käymättä.
Sunnuntai menikin sitten lorviessa. Hartiat olivat niin jumissa, että teki mieli vaan itkeä. Pesin kuitenkin pyykkejä ja juoksin rappusia eestaas sekä tein pienen lenkin. Kävimme nopeasti auttamassa serkkuani yhden hyllyn kantamisessa ja haimme kaupasta lohtukarkkeja.
Viikolla tuhlasin hankkimalla silikonisia miffinssivuokia, kaksi uutta kakkuvuokaa (joista toista käytin heti leipoessani äiti-päivään kakkua) ja paistokasarin, lisäksi mikrokuiturättejä ja tiskiharjoja. Esitin siis parempaa kodin hengetärtä kuin olinkaan. Kaikki muut ovat kaunista mintunvihreää, mutta kasarin ostin tylsästi mustana ja harmittelin sitä jälkikäteen, olisin voinut piristää kokkaamista ostamalla vihreän kasarin.
Palkkapäiväkin osuu tähän viikkoon eli parin viikon päästä voi tehdä kesän tilinpäätöstä ja katsoa, miten meni. Mietin kyllä, kumpi on järkevämpi hetki laskea kesän budjetti, elokuun viimeinen päivä vai syyskuun viides, jolloin vastike menee maksuun. Se on kuitenkin suurin yksittäinen menoerä ennen syyskuun tilipäivää. Taidan kuitenkin kallistua elokuun viimeisen päivän puolelle - syyskuun alusta alkaa syksy, joten sen menot olkoot erikseen.
Vapaapäivät menivät jälleen kotihommissa: siivoamista, leipomista, kokkaamista sekä yksi kokous ja tietenkin saunavuoro. Käytin aika paljon aikaa äidin maalla käymisen valmisteluun ja olin toki pettynyt, kun se meni miten meni.
4. viikko
Aamuvuoroa alkuun,vapaapäivä ja sitten yövuoro. Alkuviikko vain jotenkin suli käsistä, en edes oikein hahmota, mitä tein ja touhusin. Keskiviikkona kävi hieroja, torstaina saunoimme, perjantaina veimme poistuvia kirppistavaroita ja samalla kiersimme yhden paikallisen kirpputorin. Lopputuloksena mukaan tarttui yksi lautapeli. Lisäksi hankimme elämyksiä tivolissa. Ihan niin hullu en ollut, että olisin johonkin laitteeseen mennyt, mutta pelkästään kiertely ja katselu tarjosi elämyksiä. Vähän toisenlaisia elämyksiä tarjosi sitten lauantaipäivä, kokkasin ruoat seuraavalle viikolle ja kävimme äitiä katsomassa. Paluu vanhaan on jälleen tapahtunut, sain mukaani kaksi säkillistä pyykkiä, vaikka hoitajatkin pesevät sitä jatkuvasti. Äiti sotkee asioita entistä pahemmin ja jankuttaa niistä samoista jutuista jo sadannen tai kolmannen sadannen kerran. Tein myös jalkahoidon hänelle. Yön jälkeinen sunnuntai oli taas koomailupäivä, jonka työlistan yritin pitää kohtuullisen lyhyenä.
5. viikko
Paluu arkeen sillä viikko alkoi kolmella aamuvuorolla, harrastetöillä ja extratöillä. Huomaa, että kesälomakausi on lopullisesti ohi, sillä töissäkin on sen verran vilkaista, ettei tiedä, miten kaikki asiat taas hoitaisi. Torstain vapaapäivänä lähdin ajelemaan maalle, jossa hoidin pankkiasioita ja poimin omenoita. Lisäksi sain kuningasajatuksen ja kutsuin naapurin rouvan lounaalle. Täytyy myöntää, että oli kyllä hyvä idea, en ole pitkään aikaan syönyt niin herkullista uunilohta. Vaikka pengoinkin maalla erinnäisiä laatikoita ja siivoilin minimaalisesti paikkoja, hankin myös niitä elämyksiä eli istuin auringossa ja nautin, haistelin omenoiden ja kypsyvän viljan tuoksua, fiilistelin lämpöä kasvoillani. Kymmenen minuutin istuminen tuntui vastaavan monen tunnin rentoutusta. Illalla nautimme vielä kesäkauden viimeisestä saunavuorosta - oikein alkoholittoman Radlerin kera. Muutenkin vietimme hyggeiltaa kaiken kielletyn eli sipsien ja karkkien kera. Perjantain vapaapäivä meni sitten taas koti hommissa siivoilua, tiskailua, tarjousten tutkintaa, paikkausta ja parsimista. Lisäksi hankimme elämyksiä kiertelemällä paikallisessa patsaspuistossa, jossa emme olleet aikaisemmin käyneet. Tuulivoimala-asioissa saimme ikäviä uutisia, toisen tuulipuiston omistajan valitus on hyväksytty korkeimmassa hallinto-oikeudessa eli tuulipuistoa tuskin meidän maillemme rakennetaan. Meille se ikävä kyllä tarkoittaa sitä, että maanvuokrauksesta saatavaa helppoa tuloa ei sitten tulekaan - myönnän, että olin ennakolta "korvamerkinnyt" siitä saatavan rahan reissaamiseen. Viikonloppu meni töissä ja sunnuntaina kävimme katsomassa äitiä. Hänen kohdallaan tilanne alkaa olla se, että hoitajat suosittelevat hänelle ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Täytyy alkaa pommittaa noista asioista vastaavaa ja toivoa, että paikka olisi täällä, missä asumme. Se kun helpottaisi kulkemista huomattavasti.
6.viikko
Loputon elokuu päättyy vihdoin, viimeinen viikko on yhden päivän mittainen. Ehkä sen saa tuntumaan loputtomalta se, että hienot suunnitelmani eivät aivan toteutuneet. Paljon ulkonasyömistä ja kasa kaupalla herkkuja. Toisaalta totean itselleni, että ne kuitenkin ovat elämyksiä nekin ja erilaisia nautintoja ja elämyksiä tässä kuussa on ollut tarkoitus hankkia. Olisin päässyt töihinkin, mutta päätin vielä antaa mahdollisuuden muille. Olen sen verran tyytyväinen itseeni, koska kesäkauden säästöt ovat viisinumeroiset, niin voin jälleen kerran rikkoa uudenvuoden lupaukseni. En tiedä, olenko rikkonut mitään muuta lupasta niin tuhkatiheään kuin tänä vuonna lupaamaani "yritän tarjoutua kaikkiin mahdollisiin yövuoroihin"- lupausta. Todella monta kertaa olen katsellut tarjolla olevia vuoroja ja todennut, ettei huvita ja jättänyt tarjoutumatta. Yritän loppuvuoden osalta parantaa tapani.
Kuukauden roskalavalöytö:
Iso kassillinen sukkalankoja. Pari kokonaista kerää ja loput jämiä.
Pari pellavapyyhettä ja kasa kynttilämansetteja askarteluja varten.
Kulut:
Ruoka: 308,00€
Ravintolat: 162,00€ ( pizzat ja thairuokaa, kokouspäivän kebab, pehmikset, Burger Kingiä useamman kerran, lounasruokailu maalla)
Herkut: 82,58€ ( kaikkea mahdollista mussutettavaa on tullut ostettua, myös töihin, viimeisen kesäsaunan kunniaksi ostetut juomat laskin myös tähän )
Kulutustavarat: 18,25€ ( 3 litran saippuakannu, siteitä, 2 x hiilihappopatruuna, 2 tiskiharjaa, mikrokuiturättejä, leivinpaperia )
Kestotavarat: 33,87€
( muffinsivuokia, paistokasari, 2x kakkuvuoka, lautapeli )
Muut: 32,32 €
( äidille wc-paperia ja pyykinpesuainetta sekä keksejä ja kaksi peittoa)
Kummipoikapäivä: 200€
Lääkkeet ja lääkärit: 16,94€
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti