Navettasukat jämälangoista

Kaivelin lankaloodasta, joka siis tarkemmin on rahi, johon mahtuu kasa lankoja, esiin muutaman jämäkerän ja kudoin niistä navettasukat joululahjaksi. Puolitin kerät, jotta sukista tulisi edes suunnilleen samanlaiset.

Aloitus turkoosilla 60 silmukalla ja perinteisellä 2o 2n -resorilla. Jatkoin niin kauan kuin turkoosia lankaa riitti, sen jälkeen vaihdoin tummansiniseen, jonka myös kudoin varteen kokonaan. 

Kantapäähän otin 16+16 silmukkaa ja vaihdoin langaksi hirvisukista jääneen ruskean. Kantapään korkeus 2x 16 kerrosta  siis vahvistettuna kudoin. Nostin kantalapun reunasta 18 silmukkaa, mutta kudoin jo nostokerrokselle kaksi kavennusta, toinen normaaliin paikkaan ja toinen puikon vaihtumiskohtaan reiän välttämiseksi. Muutoin kavennukset normaalisti joka toinen kerros kunnes puikolla 15 silmukkaa - koska ruskea lanka on ohuempaa kuin varsi, jätin normaalista poiketen silmukkamäärän samaksi kuin varressa. 

 

 

 

Painoa sukilla 152g, lankaa käytetty vuoden alusta  3482g

Ruusukorit

Pitkin syksyä olen ahkeroinut "ruusutehtaalla" sekä pyöritellen erilaisia ruusuja että kastellen niitä steariiniin. Osa on tarkoitus antaa joululahjoiksi, sillä annan mielelläni jotain sellaista, joka tulee käytettyä ja katoaa pois sen sijaan, että antaisin mitään, mikä jää nurkkiin. 

Osa oli tarkoitus antaa arpajaisvoitoiksi ammattiryhmämme paikalliselle yhdistykselle. Jo kesällä löysin sopivat korit ja nyt ne sitten täyttelin eri värisillä ja mallisilla ruusuilla. Tai no yhteen tuli kyllä "hylsykukkia" ruusujen sijaan, sillä sillä tavoin pieneen koriin sai mahtumaan enemmän materiaalia. 

Pakkasin korit kaikessa yksinkertaisuudessaan vain sellofaaniin, enkä laittanut kaikkiin edes rusetteja. Näen, että näissä pääasiassa ovat ruusut, eivätkä suinkaan koristehärpäkkeet. Tiedän, että moni on asiasta eri mieltä, mutta tällä kertaa minulla on tekijänoikeudet näihin ja sen (eli minimalistisimman mahdollisen) mukaan mennään. 

 

Omasta mielestäni olen noihin kovin tyytyväinen, muut olkoot mitä mieltä tahansa.

Näytteitä

Eipä taaskaan tarvitse ihmetellä, miksi tuntuu, että kosmetiikkanäytteiden määrä varastoissani ei pienene, vaikka miten niitä käyttäisin. Huomasin sen jälleen, kun purin Dermosil-tilauksia paketeista. Ihan vaan parit niitä oli taas pakettiin kasautunut.

 

Tokikaan kaikki eivät näistä jää minulle itselleni, mutta enemmän kuin yhden tai kaksi olen kyllä ajatellut  jättää ihan omaan käyttöön, nuo kun ovat kaikki sellaisia tarpeellisia luottotuotteita. 

No, eipä tarvitse sitten ensi vuonna ostaa kosmetiikkaa, vaan keskittyä näytteiden käyttämiseen.

Hirvisukat, melkein valmiit

Lisää hirviaiheita tälle syksylle. Tämä idea on tosin odottanut toteutustaan jo pari vuotta lähinnä siksi, että olen etsinyt sopivaa taustalankaa. Halusin sen olevan liukuvärjättyä ja sellaista omista varastoistani ei löytynyt. Syyskuussa sitten maltoin ostaa kaksi kerää Novitan kajastusta, joista näitä hirvisukkia lähdin kutomaan. 

Aloitus 64 silmukalla, 18 kerrosta 2o 2n resoria. Sen jälkeen saman verran sileää neulosta, jonka jälkeen aloitin hirvikuvion mustalla langalla. Itse asiassa kokeilin tässä parissa kahta eri tekniikkaa. Toisen sukan kuvion neuloin kokonaan ja toiseen silmukoin sarvikuvion ja neuloin lopun hirven. Jos tekisin toisen parin, niin todennäköisesti neuloisin sarvet ja vartalon ja silmukoisin jalat. 

Hirvikuvio on pinteresistä, leveys 44 silmukkaa eli olisi ehkä toiminut paremmin ohuemmalla langalla, jolloin hirvi ei olisi kiertynyt sukan sivuun. Olin ajatellut tehdä kaksi erilaista hirveä, mutta makutuomarina toiminut Herra Kirjoitus suositteli ehdottomasti samanlaisia kuviota molempiin. 

Molemmat kuviot ovat Pinterestistä ja ensimmäistä siis käytin kutomissani sukissa.

Kuvion jälkeen 5 kerrosta oikeaa ja sen jälkeen 2o 2n resoria 10 kerrosta. Vanhvistettuun kantalappuun 28 kerrosta. Kantapohjaan 8+8 kerrosta, kantalapun sivusta nostin 16 silmukkaa ja kavennukset joka toinen kerros kunnes puikoilla 15 silmukkaa. 

 

 

Marraskuun pimeydessä kuvat ovat kamalia ja vielä kamalampia niistä tulee, kun ei edes vaivaudu asettelemaan sukkia kuvaukseen kunnolla. 

 

Ja muutenkin on ehkä vähän kyseenalaista pistää julkaisuun puolivalmiit sukat, koska noista puuttuvat vielä puut, mutta koska marraskuu ja musta lanka, päädyin tähän ratkaisuun ja esittelen täysin valmiit sukat myöhemmin.

 

Painoa sukilla 150g. Lankaa käytetty vuoden alusta 3332g. 

Hiiden hirvi

Tänä vuonna päätin olla ajoissa ja hankkia jokavuotisen Kalevala korun joulukoristeen jo nyt. Osansa oli toki myös sillä, että viime vuonna tätä varten hankkimani lahjakortti (joka jäi käyttämättä, koska olin liian myöhään liikkeellä enkä saanut joulukoristetta tästä myymälästä) oli vanhenemassa. 

 

Vuoden 2023 joulukoriste on loisteliasta sarvikruunua kantava Hiidenhirvi. Muinaisen uskomuksen mukaan nuori neito saattoi ottaa hirven muodon ja kantaa ylväästi kruunuaan.  Otettuaan hirven muodon neito saattoi kiusoitella ylpeää takaa-ajajaansa. Lopulta osat vaihtuivat, ja metsästäjästä itsestään tuli saalis.

 

Nykyään nämä koristeet toimitetaan oikein kunnollisessa rasiassa pahvikotelon sijaan.

 

 

Kokoelmani täydentyi siis tänä vuonna Hiiden hirvellä. Tämä on taas vähän uusi ja erilainen malli näissä joiulukoristeissa. Sopii kyllä yhteen viimevuotisen Kalevan karhun kanssa ja myös niiden aikaisempien eläinaiheisten koristeiden kanssa, mutta tuossa välissä on muutama, jotka vaikuttavat olevan ihan muusta maailmasta. Vaikka niitä (Tampereen lintua ja Suomussalmen Hevosta sekä Kalevan karhua)  ja Hiiden hirveä yhdistää toki se, että ne perustuvat aiemmin Kalevala korulla myynnissä olleisiin koruihin. Alkuperäisen Hiiden hirven on suunnitellut Kaisaleena Mäkelä.

 

Hirvi on varsin kookas, reilusti isompi kuin aikaisemmat pyöreät eläinkoristeet ja viimevuotinen Karhu.

Pakko sanoa, että minusta tämä on kaunis. Nyt vain täytyy keksiä paikka, mihin ripustaa nämä, niitä kun alkaa olla niin paljon, että edelliset paikat alkavat käydä pieniksi.

Ensimmäinen kynnysmatto

Tässä kohtaa hymyilen leveästi ja taputan itseäni selkään. Yksi "ikuisuusprojektiksi" nimeämistäni asioista on vihdoin ja viimein saatettu loppuun. Muutama päivä sitten esittelin hidasta edistymistä virkkaamieni mattojen suhteen. Nyt sitten edistystä on tapahtunut vähän enemmänkin, toinen matoista on vihdoinkin valmis. 

 

Onhan tuo reuna hiukan muhkurainen, mutta veikkaisin, että kyllä se siitä tasoittuu, kun matto hetken saa olla lattiassa.

Matto olisi ehkä voinut olla vielä yhden raidan leveämpi, mutta koska en tehnyt sitä kotona, enkä niin ollen päässyt sovittamaan, niin tuossa se nyt on. Väri on tosiaan livenäkin enemmän pinkki kuin oranssiintaittava kuten tuossa isossa matossa, mutta väri ero ei livenä kuitenkaan ole noin merkittävä kuin kuvissa näyttää. 

Olen jälleen saanut toteuttaa yhden hulluista ajatuksistani, matto virkattuna vanhoista lakanoista nolla budjetilla.

Hidasta edistymistä

Aloitin syksyllä mattoprojektin, joka muuttui edetessään yhdestä kahdeksi ja samalla ikuisuusprojektiksi. Tavoitteena toki oli saada matot valmiiksi vasta jouluun tai ehkä vuoden vaihteeseen mennessä. Useampi viikko meni taas niin, että potkin kassia olohuoneen nurkassa edestakaisin enkä tehnyt projektille mitään.

 

Tässä vaiheessa "matot" olivat kun olin ne tauolle pistänyt.

 

 

Yhden ranteita kuormittavan päivän jälkeen sain ne tähän vaiheeseen. Autuaasti olin ehtinyt unohtaa, miten raskasta käsille tuo virkkaaminen paksulla kuteella on.

 

Onneksi kuvat sentään todistavat jonkinlaisesta edistymisestä. Seuravaksi pitää suorittaa mittauksia siitä, miten paljon noista vielä puuttuu. Isommasta varmaankin noin puolet ja pienemmästä enemmän. Toisaalta se varmaankin etenee jatkossa nopeammin, sillä nyt sitä on virkattu pätkistä, joita syntyi kun jouduin purkamaan tuota isompaa pariinkin kertaan (eli kyllä, jos näin ei olisi käynyt, olisivat matot olleet jo aikaa sitten valmiita. Purkaminen oli kuitenkin pakollista, en vain kyennyt katsomaan lattiassa kiertävää ja kupruilevaa kasaa, joka ei edes etäisesti muistuttanut mattoa) ja osa vanhoista lakanoista leikatuista kuteista katkeili pätkiksi. Nyt kuitenkin kaikki pätkät on virkattu tuohon ja seuraavaksi mattoa täydennetään niillä kuteilla, mitä isommasta jää. Isompi täytyy siis saada valmiiksi ensin ja sen jälkeen tuo pienempi valmistunee hujauksessa - tai sitten ei. Toivottavasti kuitenkin siihen vuoden vaihteeseen mennessä.