Aloitin syksyllä mattoprojektin, joka muuttui edetessään yhdestä kahdeksi ja samalla ikuisuusprojektiksi. Tavoitteena toki oli saada matot valmiiksi vasta jouluun tai ehkä vuoden vaihteeseen mennessä. Useampi viikko meni taas niin, että potkin kassia olohuoneen nurkassa edestakaisin enkä tehnyt projektille mitään.
Tässä vaiheessa "matot" olivat kun olin ne tauolle pistänyt.
Yhden ranteita kuormittavan päivän jälkeen sain ne tähän vaiheeseen. Autuaasti olin ehtinyt unohtaa, miten raskasta käsille tuo virkkaaminen paksulla kuteella on.
Onneksi kuvat sentään todistavat jonkinlaisesta edistymisestä. Seuravaksi pitää suorittaa mittauksia siitä, miten paljon noista vielä puuttuu. Isommasta varmaankin noin puolet ja pienemmästä enemmän. Toisaalta se varmaankin etenee jatkossa nopeammin, sillä nyt sitä on virkattu pätkistä, joita syntyi kun jouduin purkamaan tuota isompaa pariinkin kertaan (eli kyllä, jos näin ei olisi käynyt, olisivat matot olleet jo aikaa sitten valmiita. Purkaminen oli kuitenkin pakollista, en vain kyennyt katsomaan lattiassa kiertävää ja kupruilevaa kasaa, joka ei edes etäisesti muistuttanut mattoa) ja osa vanhoista lakanoista leikatuista kuteista katkeili pätkiksi. Nyt kuitenkin kaikki pätkät on virkattu tuohon ja seuraavaksi mattoa täydennetään niillä kuteilla, mitä isommasta jää. Isompi täytyy siis saada valmiiksi ensin ja sen jälkeen tuo pienempi valmistunee hujauksessa - tai sitten ei. Toivottavasti kuitenkin siihen vuoden vaihteeseen mennessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti