Syyskuu katosi yhtäkkiä kuin huiskaus vaan. Ruska loistaa parhaimmillaan ja ainakin kuun alku näyttää syksyn parhaat puolet eli kirpeän raikkaan ilman ja mahtavat ruskan värit yhdistettynä auringonpaisteeseen. Sellaisina päivinä syksystä voisi jopa pitää.
1. viikko
Aloitimme maalla viimestelemällä loput syystyöt eli kuorimme ensi kevääksi tarvepuita valmiiksi. Kahdestaan emme tätä Herra Kirjoituksen kanssa tehneet, vaan meillä oli apumies töissä. Se taas tarkoitti erilaista kauppareissua kuin meille kahdelle eli ihan ei se nollaostaminen toteutunut, lisäksi lankesin ostamaan pitkään hakemani sukkapuikot, koska halusin molemmille sukille samanlaiset (nämä piti maksaa lahjakortilla, mutta olinkin höylännyt sen melkein tyhjiin eli ei onnistunut). Toisaalta saimme lahjoituksena purjoa, palsternakkaa ja mokkapaloja, osa pistettiin pakkaseen ja osalla herkuttelimme viikonloppuna. Sunnuntaina keskityimme kotihommiin ja rentoutumiseen, sillä maalla oli jo niin kylmä, ettei sinne voinut jäädä yöksi, eikä kahteen kertaan ajaminen houkutellit näillä bensanhinnoilla.
2. viikko
Sellainen aivan normaali viikko, 6 päivää töitä ja muutama tunti lisätöitä siihen kylkeen. "Normaaliin" eroa toki se, että kaksi noista työpäivistä oli koulutuspäiviä, joiden järjestämisessä olen ollut mukana ja olin siellä myös luennoimassa. Koulutukseen oli mahdollista osallistua myös etänä, mutta onneksi varsin moni oli kuitenkin tullut paikan päälle, joten ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen pääsi tapaamaan tuttuja ja kyselemään kuulumisia. Unohtamatta tietenkään oppimista ja hyvää ruokaa, joita molempia myös tuolta löytyi. Viikon ainoa vapaapäivä meni kotihommissa ja sukan kutimen parissa rentoutuen sekä äidin luona käyden. Roskaruokaakin tuli syötyä kahdesti, siis noiden koulutuspäivämässäilyjen lisäksi. Ennen lauantain iltavuoroa tehtiin taas kotihommia ja kudottiin sukkaa - jämälangoista tietysti.
3.viikko
Lomaviikko, jolla oli vain yksi työpäivä ja senkin saan lomapäivänä takaisin sitten myöhemmin. Pakko tunnustaa, että loma tuli kyllä tarpeeseen, vaikka ei se kovin paljon lomaa ole ollutkaan. On siivottu, on käyty verikokeissa, on soitettu monen monta asiapuhelua. Asiapuheluihin liittyvät mm. työtapaturman vakuutuskorvaukset, joista osaa edelleen odottelen, asuntomme melkein kohtalokkaaksi osoittautunut sähköongelma (josta erillinen kirjoitus) ja äidin asiat, mutta nyt näyttäisi siltä, että asiat alkavat järjestyä taas hetkeksi (tai ainakin luulen niin) vähän joka rintamalla. Palkkapäiväkin osui tähän viikkoon, mutta jotenkin se on kadottanut merkityksensä, sillä maksoin laskut sitä edeltävänä päivänä ja totesin, ettei ihan kaikki sentään mennyt ja uuttakin toivottavasti tulee.
Sukkia olen kutonut enemmän ja vähemmän. Vaaleanpunaiset spiraalit ja ruutusukat vein työkaverille ja niin niihin vaaleanpunaisiin hän kovasti ihastui, mitä olin tietysti värejä valitessani toivonutkin, mutta molemmat kuulemmat tulevat käyttöön.
4.viikko
Paluu töihin loman jälkeen ja ei voi kuin ihmetellä, että mihin ihmeeseen se lomaviikko taas katosi. Loman jälkeen palasin opiskelijaohjauksen pariin ja vaikka yleensä rakastan sitä osa työssäni, tuntui se tällä kertaa tavallista haastavammalta ja raskaammalta. Saattaa johtua sukupolvien välisestä kuilusta ja erilaisista asenteista työtä ja sen tekemistä kohtaan. Loppuviikolla lähdettiin suoraan yövuorojen jälkeen maalle ja napattiin vielä äitikin mukaan. Juotiin siellä sitten äidin synttärikahveita etukäteen ja katseltiin paikkoja kuntoon talven varalle.
5.viikko
Tehokkaasti töissä: 6 työpäivää, muutama lisätunti lisäksi ja yksi vapaa, jonka aikana juhlimme äidin vitosvuosisynttäreitä meillä. Se tiesi toki paljon siivoamista, kokkaamista ja leipomista, mutta kivaa oli silti tavata sukua pitkästä aikaa ja huomata, että äti oli tapaamisesta kovasti onnellinen ja että siitä riitti paljon muisteltavaa jälkikäteenkin. Minä olin tyytyväinen siihen, että tarjoomuksetkin onnistuivat suunnilleen ja maistuivatkin vieraille - enemmän olisivat toki voineet syödä, koska nyt joudumme herra Kirjoituksen kanssa uhrautumaan ja mutustamaan niitä vielä ensi viikolla.
6.viikko
Kokonainen yksi päivä, joka meni töissä ahkeroiden, mutta vaan sellaisen normipäivän verran. Illalla kudoin äidin sukat loppuun ja nautin aikatauluttomuudesta sekä tietenkin mietin tulevaa marraskuuta ja paria edessä olevaa vapaata. Siis lähinnä kaikkea sitä, mitä hoidettavia asioita edessä on.
Kuitit lasken sitten erikseen, vaikka tiedänkin jo etukäteen, että homma ei mennyt ihan putkeen - monestakin syystä. Muuten tuntuu siltä, että lokakuu vilahti ohitse kuin lentäen, alkoi ja sitten jo loppui eikä juuri matkallaan pysähtynyt.
