Late Lammas-sukat ovat yksi niistä ""samispareista", mitä olen heille tehnyt. Kälyn sukille riitti parsiminen ja Pojan (kyllä, vältän tietoisesti kutsumastä häntä oikealla nimellä, joten hän saa olla tästä eteenpäin "Poika" tai "Herra Kirjoituksen siskonpoika") sukkien suurentaminen oli todella helppoa: purin kärjen, kudoin mustalla lisää mitaa ja päättelin. Eroa ei huomaa.
Siniset sukat suurensin kutomalla kärkeen lisää, purin siis kärkikavennuksen ja jatkoin sileää neuletta ensin purtulla langalla ja sitten lisäyksellä. Käytin, miten yllättävää, sateenkaari-sukkien kärjen purkulangat tähän, koska ne olivat samaa lankaa, jota ei muuten ollut lisää.
Kettusukat, ne pienemmät, kokivat suurimman muutoksen, sillä ne olivat rikki valkoisen ja punaisen rajalta. Tällöin oli helpointa purkaa valkoinen kärki pois ja jatkaa lisää pituutta punaisella. Samaa punaista lankaa ei tietenkään enää ollut jäljellä, koska olin aikanaan käyttänyt joka pätkän näihin sukkiin. Korvia en jaksanut siirtää, joten kirjoin silmät eri kohtaan. Myönnän, etteivät sukat näytä enää niin paljon ketuilta kuin ennen (muistuttavat terrieriä), mutta se tuskin käyttöä haittaa. Isommat ketut vain parsin.
Nyt pysyvät jalat lämpiminä taas hetken.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti