Kaverille kans, osa 3

Minulla on pitkään pyörinyt jemmassa kassillinen kalastajan lankoja. En tiedä, mitä kuvittelin niistä aikanaan tekeväni vai oliko haalimisen peruste vain se, että ilmaiseksi sai. Nyt kuitenkin kyllästyin katselmaan niitä pyörimässä nurkissa ja päätin antaa ne pois. 

 

Tutun tavan mukaan tarjosin niitä sukulaisille ensin ja serkkuni Sauma halusi punaisen kerän.Muut laitoin facebookin roskalavalle tyrkylle, mistä johtuen punaisen kerän päällä on ruksi. Alta 10 minuutin niille oli löytynyt uusi omistaja ja kasa jonottajia. 

 

Niinpä voin kirjata poistuneisiin lankoihin 2,1kg lankaa lisää.  

Sininen banaani 37

Vintistä mukaan nappaamastani jämälankapussista löytyi ohuen ohuita lankoja, puuvillaisia tai puuvillasekoitteita. Päätin kutoa niistä itselleni kesäsukat. Ei niin, että minulla olisi sukille tarvetta, vaan ihan siksi, että saisin langat käytettyä. Sukat kun voi vaikka antaa jollekin, epämääräisiä lankoja sen sijaan ei oikein. 

 

Ensimmäinen ajatus oli tehdä vaan ihan tavalliset putkisukat. Kudoinkin ensimmäisen lähes valmiiksi, kunnes tajusin, että se ei vaan toimi siinä mitassa, mitä ajattelin. Kantapää vie sen verran tilaa, että nilkkamittaisen sukan varsi jää takaa olemattoman lyhyeksi eli vastoin periaatteitani:purkuun. Mietin hetken, miten saisin sukan toimimaan ja päädyin muutaman vuoden takaiseen trendiin eli banaanisukkaan. Kovin ovat viluisennäköiset nämä banaanit, kun väritys on sinivalkoinen, mutta malli toimi kuten pitikin.

 

52 silmukkaa, koottuja ohuita lankoja 5-7 kerralla, jatkot aina sen mukaan, kun yksi keristä loppui. Kyllä näihinkin useampi kerä upposi, mutta vielä jäi lankaa upotettavaksi.

 

 

Painoa sukilla 73g. Lankaa käytetty vuoden alusta  2963g (+ kavereille 700g).

 

 

Entinen veska

Vuosien saatossa jemmoihin on kertynyt myös laukkuja, useampia kappaleita. Osa on tietenkin jäänyt hyvin vähäiselle käytölle, kun luottolaukut ovat palvelleet kerta toisensa jälkeen. Viime vuonna luottolaukkuni täyttäessä 25-vuotta yritin jättää sitä vähemmälle käytölle, koska sen ulkonäkö alkoi olla jo varsin räjähtänyt. Otin käyttöön ystävältäni saadun vaalean laukun, jossa oli sekä olkahihna että käsikahvat. Kaikin puolin kelpo laukku, paitsi että sen materiaali oli keinonahkaa. Koska laukkua oli marinoitu jo useampi vuosi kaapissa, materiaali ei oiken tykännyt siitä. Lopputuloksena laukku kesti käyttöä noin vuoden. 

 

Vuoden käytön jälkeen minua alkoi seurata vaalea vana, missä ikinä liikuinkin ja laukun pinta alkoi näyttää hirveältä. Myönnän, että hetken harkitisin, että elvytän laukun kuorimalla koko pinnan pois, mutta sitten totesin sen liian työlääksi ja hankalaksi.

 

 

Tarjosin laukkua purettavaksi roskalavalla - ajattelin näet, että joku keppariharrastaja olisi saanut siitä kivasti materiaalia, mutta turha toivo - tiedän, että valmiiksi irrotetut renkaat yms. varmaan kelpaisivat, mutta niitä en enää aio tarjota. Minä tein työn, minä pidän renkaat ja kannan ne vaikka metalliroskikseen. 

 

Ratkoin laukusta uusiokäyttöön ne osat, jotka olivat kunnossa eli pitkän olkahihnan, vuorin, vetoketjut, soljet ja renkaat.  

 

Uskotaan, että niidenkin kohdalla käy niin, että aika tavaran kaupitsee. Aika monta kertaa kun on käynyt niin, että joku vuosia kaapissa/laatikoissa jemmattu tavara onkin löytänyt paikkansa ja on vältytty ostamasta uutta kaupasta. 

Sama pari-eri pari 37

Serkkuni pyysi tosiaan yhden saapassukat, kun edelliset olivat kuluneet pohjista liki puhki. Paha tapani on, että tällaisissa tilanteissa toimitan yhden parin sijaan vähintään kahdet, jotta on myös vaihtosukat. Hain jemmoistani pussillisen ohuita lankoja tarkoituksena kutoa ne pois, jotta niistä pääsee eroon. Niistä syntyivät vähän hassut eri pari-sama pari sukat. Eivät nätit (kuten ei oikeastaan mikään allekirjoittaneen viime aikaisessa tuotannossa), mutta toivottavasti käyttökelpoiset. 

 

Painoa sukilla 78g. Lankaa käytetty vuoden alusta 2890g  (+ kavereille 700g). 

Hävettävä huhtikuu

Maaliskuu meni miten meni, herkkuja, laiskottelua, ravintolaruokailuja ja kaikkea muuta vähemmän fiksuja, vaikka päälle se kieltämättä teki hyvää. Huhtikuu alkoi niin hyisissä merkeissä ettei keväästä ole tietoakaan. 

1.viikko

Aprillipäivän aamupäivän vietin hihittelemällä loistaville aprillipiloille, joita oli naamakirjaan rakennettu. Ilta menikin sitten töissä. Sen verran kiireinen vuoro, että sorruin ehdottamaan Herra Kirjoitukselle sipsi-iltamia. No häntähän ei juuri tarvitse houkutella, joten taas mentiin. Kun Herra Kirjoituksen päästää kauppaan, niin ei hän koskaan osaa ostaa yhtä pussia, joten niitä riitti kiirastorstai illaksikin. Perjantai oli vapaapäivä, jonka vietimme kevyesti eli teimme vain pakolliset. Vähemmän pakollista oli se, että levittelin pari lankapussia pitkin työpöytää ja aloin koostaa niistä sukkia. Yhtä vähän tarpeellista olivat tarjousirtokarkit, joita kauppareissulta mukaan päätyi. Lauantaina kävimme pääsiäistorilla ja hakemassa uudet lasini - tietää taas hetken, miksi käy töissä - sekä äidillä. Vuorossa oli siivousta, jalkahoito ja seurustelua. Jälleen tuntui siltä, että hänen muistinsa oli pudonnut pykälän alaspäin, tällä kertaa mietteitä herättäneitä asioita olivat minun ikäni ja hänen oma toinen nimensä. Ei hyvältä näytä, ei todellakaan. 

Lauantai ja sunnuntai menivät yötöissä. 

 

2.viikko

Maanantai-aamuna pääsin valvomasta ja yritin sinnitellä valvoen iltaan asti. Tuskallista, mutta pelkäsin että en saa yöllä unta, jos menen aamulla nukkumaan. Ilta oli niin sateinen ja hyytävän kylmä, ettei tehnyt mieli lähteä lenkille. Olisin halunnut päivälliseksi täytetyn patongin ja suostuttelin Herra Kirjoituksen mukanani kauppaan - enhän minä yövuorojen hämärtämänä tajunnut, ettei niitä ollut toisena pääsiäispyhänä myynnissä, eikä sen puoleen ollut Makea moka - pussejakaan eli tyydyimme ostamaan kolmioleivät, jotka olivat huono korvike. 

 

Tiistaina olin aamulla kokouksessa ja sen jälkeen keskityin nauttimaan vapaapäivästä. Vietin oikein kunnolla lorviaikaa, enkä oikein osannut edes potea huonoa omaatuntoa. Keskiviikkona sitten alkoi taas "pitäis tehdä jotain"-minä huudella ja niinpä saatuani sukat valmiiksi kävin lenkillä ja sen jälkeen aloin pestä ikkunoita. Herra Kirjoitus avusti, niin saimme ikkunat pestyä ja siivoustakin aloitettua. Keskiviikosta kulutin suurimman osan siivoamalla ja etsimällä verhoja. Ehkä se on merkki siitä, että meillä saattaa olla liikaa tavaraa, sillä en millään löytänyt kesäpäiväpeittoon (yhteen niistä) kuuluvia verhoja sen paremmin vintistä kuin asunnostakaan. Illan kauppareissulla tuntui, että rahaa paloi kuin paperia nuotiossa, mutta lohduttelin itseäni sillä, että ensi viikon ruoat on ostetuna ja ensi viikolla on tilipäivä. Sitä paitsi kevään pesänrakennukseen saa käyttää muutaman kympin extraa - ne menevät esimerkiksi kukkaruukkuihin ja kukkamultiin.

 

Kadonneet verhot löytyivät lopulta torstaina, kun kaivauduin riittävän syvälle kaappiin, josta olin jo aiemmin niitä etsinyt. Ne sitten silittelin ikkunaan ja toin kevään makuuhuoneeseen. Turha sanoa, että siisti koti on vaan niin ihana. Perjantaina vietimme peli-iltaa työkaverien kanssa, aina yhtä hauskaa ja rentouttavaa. Lauantaina kävimme hankkimassa kukkamullat ja uuden ruukun ja istutin isot kukat. Anopinkielestä otin pois kolmanneksen, jotta se mahtuu paremmin ruukkuunsa ja traakkipuun siirsin kokonaan uuteen, isompaan ruukkuun. Traakista katkaisin myös pisimmän latvan, ja laitoin sen juurtumaan, sillä haluan mieluummin traakkipensaan kuin puun.

 

Äitiä kävimme katsomassa lauantaina. Sunnuntaina vietimme kokkaa ja kotoile päivää. Tosin eväistä valtaosa löytyi onneksi kaupasta valmiina ja vielä edullisin hinnoin, joten ensi viikolla ei toivottavasti tarvitse asua keittiössä. 

 

 3.viikko

Edellisen viikon makeat vapaat maksetaan sitten tällä viikolla, 6 päivää töitä, joista ensimmäinen pitkä. Onneksi oli eväitä ostettuna jemmaan, niin pääsi siinä suhteessa helpolla. Tiistain kauppareissulla täydennettiin lähinnä leipää ja maitoa sekä hedelmiä ja vihanneksia. Niillä selviääkin sitten taas hyvin eteenpäin. Tilipäivä osui keskiviikolle, silmälaseista aiheutuneen luottokorttilaskun  kuittaaminen teki tiliin melkoisen loven. Lisäksi tulossa on parit synttärit, joihin uppoaa taas kiitettävästi ylimääräistä. Huhtikuun säästöt jäävät siis minimaalisiksi. Maksaessani noita laskuja ynnäilin, mikä olisi järkevä säästötavoite, jotta pystyisin sen järkevästi saavuttamaan, koska sen toteutumatta jääminen aiheuttaa melkoisen stressin.Tulin siihen tulokseen, että jos kesäkuun alussa saldo on muutaman satasen enemmän kuin ennen huhtikuun tilipäivää, olen tyytyväinen. Käytännössä siis budjetoin liki koko huhtikuun ja toukokuun palkat näihin extramenoihin ja elämiseen. 

 

Torstaina olisi ollut mahdollisuus extra-ansioihin, mutta valitettavasti kollega oli tällä kertaa onnekkaampi. Perjantaina odotin toiveikkaana, että pääsisin töihin, mutta ei ollut tällä kertaa lisätöitä tarjolla. Kävimme siis illalla äidin luona siivoamassa - ja yhä pahemmalta näyttää, tällä kertaa hukassa olivat edesmenneen isäni kotipaikka ja nimikin hetkittäin. Viikonloppu meni töissä, onneksi jääkaappi oli täynnä valmista evästä, niin ei tarvinnut hirveästi siihen panostaa. Ihanan keväiset ilmat, lämmintä ja aurinkoista, onnistuin jopa houkuttelemaan Herra Kirjoituksen pitkähkölle lenkille kanssani työpäivän jälkeen. Ikävästi lenkille osui myös kauppa, josta mukaan päätyi herkkuja. 

 

4.viikko

Pari päivää harrastetöitä pitkästä aikaa, mikä tarkoitti tässä tilanteessa äänikirjan kuuntelua ja sukankutomista - ja myös töitä. Muut päivät menivätkin sitten ihan oikeissa töissä. Perjantaina pääsin ajoissa, ja kerrankin pääsin jopa lähtemään ajoissa, joten kävimme äidin luona. Jääkaappi oli ostettu alkuviikosta täyteen ruokaa, joten mitään massiivisia ostoksia ei onneksi tarvinnut tehdä - toki sunnuntaina piti käydä hyödyntämässä irtokarkkitarjous - emme vain näytä osaavan ohittaa niitä. Viikonloppu meni töissä ja sunnuntaina kokkasin alkavalle viikolle ruokaa valmiiksi, että on helposti evästä saatavilla, kun sitä tarvitaan. 

 

5.viikko

Jälleen toivoin maanantaille työpäivää, mutta huono karmani jatkuu, sillä tiistaiksi olisi sitten ollut töitä kahdessa paikassa. No, kotihommia ja sukankutomista sitten töiden sijaan. Maanantaina aamu oli hyytävän kylmä, joten auringonpaisteesta huolimatta ei tehnyt mieli lähteä ulos lenkille, niinpä kävin läpi tarjouksia, tein itselleni kasvohoidon ja jalkahoidon pitkästä aikaa. Tiistaina ja keskiviikkona töitä, keskiviikkona vähän harrastetöitäkin - onneksi. Kauppareissu meni enemmänkin herkkujen hamstraamiseen kuin kunnon ruoan ostamiseen. Samalla mietin sitä, että minulla on koko ajan fiilis, että laskuja tippuu postilaatikon täydeltä ja raha katoaa tililtä puh vaan ja tietenkin edesautan itse sitä tuhlaamalla kaikkeen turhaan. Yritän tolkuttaa itselleni, että tämä on ohimenevää, mutta sitten taas toisaalta mietin viime kesää ja sitä miten paljon silloin rahaa kului eli todellisuudessa tilanne ei helpota ennen elokuuta. Toivottavasti edes silloin. Viime kädessä asia ja vika on kuitenkin minun korvieni välissä, todellisuus ei ole niin paha kuin kirjoitukseni kuulostaa - ongelma on suurimmillaan siinä, että en saa säästöön niin paljon kuin haluaisin, vaan raha menee elämiseen. 

 

 

Huhtikuun oli tarkoitus korjata maaliskuun mässäysten tuloksia, mutta eihän siinä tietenkään niin käynyt, vaan samalla linjalla jatkettiin: karkkia ja sipsejä, lisää karkkeja ja sipsejä.  

 

Huhtikuun häpeähankinnat: 2 pulloa suihkugeelia Dermosililta. Toinen ilmainen, toinen tarjouksessa.

Kuukauden kranssi, sydämenmuotoinen oksakranssi

 

Kulut:

Ruoka: 232,79€ () 

Ravintolat: 35,30€ (Vappuaaton ateria Burger Kingissä)

Herkut: 112,55€ (pääsiäisen irtokarkit ja sipsit sekä kaikki muut herkut, peli-ilta herkut, vappuherkut ja vierasvarat, kesän colat)

Kulutustavarat:  14,57€ (wc-kukkia jemmaan (ihan pakko ostaa, jos tuoksun nimi on raikas sisu ja ne ovat tarjouksessa), nenäliinoja, sihi-kaasut, 3 hammastahnaa )

Kestotavarat: 34,89 € (orkidealle uusi ruukku, altakasteluruukku, kukkamultaa, kasari )

Muut:  3,99€ (äidille siivoustarvikkeita ja karkkeja )

Lääkkeet ja lääkärit: 85,46€

 

Punaiset työsukat 38

Lisää jämäkerien tuhoamista. Eläkkeellä oleva ystäväni jatkaa satunnaisesti keikkahommissa entisessä työpaikassaan. Työ on sellaista, että siinä ovat villasukat tarpeen. Kun hän kertoi eläköitymisestään, lopetin työsukkien kutomisen, mutta nyt uskon niille taas olevan tarvetta. Näihin yhdistin jämälankapussistani punaisen ja ruskean sävyjä, myös sen karmean Arnen ja Carloksen langanjämän, joka jossain vaiheessa pisti kutomiseni tauolle useiksi kuukausiksi, mutta josta lopulta sain kuin sainkin kudottua tälle samalle ystävälle sukat. 

 

Näissä sukissa sukkien varren ensimmäinen monivärinen raita on juuri tuota lankaa. Myönnän, se saa vieläkin kylmät väreet kulkemaan selkäpiissä, joten huokaisen helpotuksesta, kun sukat ovat valmiit ja lanka kaikkineen poissa meidän huushollista. 

 

Suunnitelmissa on siis ihan perussukka, jonka varteen upotan kaksi jämäkerää. Varren silmukkamäärä 56. Kantalapussa 16+16 silmukkaa, 30 kerrosta, kantalapun reunasta nostin 16 silmukkaa, kavennukset niin, että terään jäi joka puikolle 13 silmukkaa. Kärjessä sovellettu sädekavennus. Nopeasti laskien näissa on 6 samanlaista keränperää (osan puolitin, osa oli jo valmiiksi kahdella kerällä) ja 3 irtojämää, mistä johtuen sukkien kärjet näyttävät erilaisilta. 

 

Rumathan nuo ovat ku riihipiru, varsinkin kun suunnitelmat elivät matkalla ja teriin tarkoitetut  Nallen Kesäkukka-sarjan Krassin jämät jäivät vielä odottamaan seuraavaa käyttöä. Olin niin innoissani näiden valmistumisesta, että kuvakin oli pakko ottaa ennen kuin sain langat pääteltyä. 

 

Painoa 77g.  Lankaa käytetty vuoden alusta 2812g  (+ kavereille 700g).

Tiskirätti

Meillä on varmasti ihan tarpeeksi tiskirättejä, mutta niin vain kävi, että päädyin kutomaan vielä yhden. Tähän syynä olivat työpaikan saa ottaa - pöydän langat. Siellä ajelehti pitkään pussukka, jossa oli yksi tummanruskea villalanka kerä sekä kolme erilaista puuvillaista/puuvillasekoitetta olevaa langan jämää. Tarkoitus ei ollut, että ne päätyisivät minulle, mutta jouduin siivoamaan pöytää ja sitä hyömyä langat jotenkin eksyivät kassiini. Ruskean kudoin jo navettasukkiin ja jotenkin paksuin puuvillasekoite alkoi huudella, että siitä tulisi hyvä tiskirätti. Niinpä sitten heitin sen välitöiksi puikoilla - sellainen "yhden illan juttu". 

 

Silmukoita loin 50, mikä oli liikaa, 35 olisi ollut ideaali. Tuo iso silmukkamäärä teki sen, että rätistä tuli neliön sijaan suorakaide, mutta se on just kämmenenlevyinen eli riittää tarkoitukseensa. Niin tiukalle kudoin langat, että päättelykerrokseen jouduin nappaamaan jatkoa puuvillakerästä, jonka sain samasta paikasta. 

 

Pistän tämän samantien käyttöön, niin tulevat myös käyttöominaisuudet testattua. 

 

Painoa 30g.  Lankaa käytetty vuoden alusta 2735 g  (+ kavereille 700g)