Toiveikas toukokuu

Koska maaliskuu ja huhtikuu ovat menneet jokseenkin sumuisissa tunnelmissa, uskon toukokuun ja kevään olevan kirkkaan ja ihanan.

Päätin, että toukokuusta tulee roskien kuukausi. Lajittelen toki kaiken roskan  kuten ennenkin olen tehnyt, mutta pistän surutta roskiin asioita, joita normaalisti olisin jemmannut myöhempään käyttöön kuten skumppapullon korkin tai tyhjentyneen puuterirasian (vaikka näenkin kummassakin nukkekotiaskartelupotentiaalia). Nyt vaan en jemmaa mitään - piste. Yritän muutenkin pistää kiertoon kaikkea sellaista, mitä en tarvitse/käytä. Ehkä kannattaisi siivota myös vaatekaapista niitä pahimpia lumppuja pois siis nimenomaan roskiin (taikka siis ensiksi rätiksi ja sitten roskiin). Tästä kaikesta huomaa, että on jälleen kevät, tahtoo kaikkea uutta ja jos ei uutta, niin ainakin vanhoista eroon. 

1.viikko
Toukokuun ensimmäinen viikko oli yhtä kuin vappuviikonloppu. Vietimme sen kaupungissa herra Kirjoituksen kanssa. Kaunista ja aurinkoista, mutta ikävän tuulista ja kylmää. Runsain määrin pelaamista ja ruokailu thaimaalaisessa. Ei roskaruokaa eikä karkkiostoksia. Silppusin osan vanhasta vihreästä pussilakanasta naamanputsauslapuiksi. Se ei ole siinä käytössä parhaimmillaan, mutta on sen verran huonossa kunnossa, että juuri muutakaan siitä ei enää saa. Voin silti nostaa hattua sen kestolle, se kun on 1960-luvun tuotantoa ja sitä on käytetty pussilakanana tuosta saakka viime vuoteen asti. Viime vuonna ompelin siitä kaksi koiran virikepeittoa ja jäljelle jääneestä osasta olen ottanut palasia räteiksi sitä mukaa, kun olen tarvinnut. 

2. viikko
Jälleen paluu arkeen ja töihin, niin vakkari kuin lisähommiinkin. Kelit ovat vielä tylsästi kylmiä, lupailevatpa jopa takatalvea. Ikäväkseni huomaan työvaatteiden kiristävän eli parin kuukauden masistelu- ja mässykuuri on tehnyt tehtävänsä. Aloitan siis jälleen kerran siitä, että en osta herkkuja, sillä on aluksi helpompi olla ostamatta niitä kuin kieltäytyä kokonaan. 

 

4. viikko

Tuttua kaavaa: töitä, töitä ja vähän HPWU:ta. Näillä "hyvillä" eväillä päästiin loppu viikkoon, kunnes torstaina illalla joku pudotti kaktuspallon allekirjoittaneen kurkkuun. Kipuilin kurkkukipua muutaman tunnin ja tajusin, että on ihan pakko käydä testissä, joten puikkoa nokkaan ja odottamaan tuloksia. Odotellessa kuume kipusi liki 39:ä, putosi kertaalleen alas ja nousi taas. Onneksi vastaukset tulivat pikana, koska takana oli työpäivä ja edessä toinen. Koronatesti oli oletetusti negatiivinen, mutta kuumetta oli vielä aamulla sen verran, että töihin en lähtenyt, enkä viikonloppuna maalle. Reilun vuorokauden vuoteessa vietetyn ajan ja kolmen kuumepiikin jälkeen alkoi elämä jälleen voittaa.

 

5. viikko

Olen asunut töissä ja käynyt kotona nukkumassa tai siltä ainakin tuntuu. Työtunteja on kertynyt ylimääräisiä niin harrastetyöpaikassa kuin oikeissa töissäkin. Kun lisätään tähän vielä HPWU eventti, joka ei ollut helpoimmasta päästä (itse asiassa hetken jo luulin, että tästä tulee ensimmäinen eventti, joka jää kesken), niin kiirusta on pitänyt ja kotona on tosiaan käyty vain kääntymässä. Positiivista kuitenkin, että grillillä ei ole käyty, eikä karkkia mussutettu joka ehtoo.  Viikonloppua vietetään taas maalla ja viikon ainoan vapaaillan eli perjantain käytän kotihommiin. Perjantaina palkitsimme itsemme pizzalla ja irtokarkkipussilla, ikävästi vaan nuo eivät maistuneet lainkaan niin hyviltä kuin odotin. Pitänee siis vaihtaa ruokavaliota.Viikonloppu maalla keväthommien merkeissä, nurmikon leikkuuta ja kukkasien istuttamista.

6.viikko

Eli toukokuun viimeinen päivä. Jälleen pitkä työpäivä ja uusi HPWU eventti ja kumpikin tylsistytti tai ehkä on oikeamin sanoa, että ensimmäinen ylikuormitti ja jälkimmäinen oli sitä samaa ku aina. Kesähessujen saapuminen ja aina vaan lisääntyvät sairaslomat alkavat näkyä meillä töissä itse kunkin jaksamisen vähenemisenä.

Dermosil-tilaukset ovat aiheuttaneet kiusauksen: tilata jotain myös itselle. Pitkän harkinnan jälkeen pistin yhteen tilaukseen itselleni 4 kpl dödöjä, koska vanhat oli kaikki loppuun käytetty, ja yhden minikasvoputsarin. Tässä tuli allekirjoittaneen nuukailun raja vastaan, olisin saanut kaupasta dödön paljon halvelmmalla, mutta kun sen teho ei tunnu riittävän, niin halusin oikeasti tehokkaan dödön. Monesta muusta asiasta olen nuukailun ja ostolakkoilun nimissä valmis luopumaan, mutta haista en halua - en ainakaan hielle ja lialle. 

Toukokuu ei ollut mitenkään aurinkoinen ja ihana, muutamia loistavia päiviä lukuunottamatta, vaan sateinen ja kylmä. Osin varmaan tästä johtuen myös mielialat ovat olleet masis-voittoisia: turhautumista omaan paisumiseen, 2 viikkoa kestävään vuotoon/tiputteluun ja siihen, että aina kun haluaisi ulos, sataa. Minulle on turha sanoa, että se on pukeutumiskysymys. Ei se ole, siinä tilanteessa kun kevätmyrsky hakkaa ikkunoita sisälle, ei ole sellaisia vaatteita, joiden kanssa suostuisin lähtemään pihalle pakollista enempää.

 

Poistetut tavarat: 1 urheilukassi, 1 pipo, 1 lasienkeli, 1 tuikukippo, 3 kpl amppelikannakkeita, käsikotelo puhelimelle, kahdet kengät (joskus tuunaamani valkoiset saappaat ja mustat rusettitennarit), 6 kpl kristallisia konjakkilaseja, 1 kristallinen viinilasi kera kukkasen alkujen,

Saapuneet tavarat: 1 virkattu kori, jonka puran ja uudelleen virkkaan (tästä löytyy oma juttunsa eli tehty jo), kaksi laukkua, kukkasen alkuja ja kosmetiikkaa

Yksinkertaista valkoista

Koska en ollut varma, miten pitkälle luonnonvalkoinen jämälanka riittää, tein siitä kärjestä aloitetut sukat. Sukkien koko 42.

Normaalilla kärjestä aloitetun sukan ohjeella mentiin. Loin siis kuusi silmukkaa, nostin toisesta reunasta viisi, jaoin neljälle puikolle ja nostin joka puikolle yhden lisää kunnes silmukoita oli seitsemän. Sen jälkeen jatkoin nostoja joka toinen kerros siihen asti, että silmukoita oli sopiva määrä, tässä tapauksessa 11.

Kantalappuun kudoin 24 kerrosta, kantapohjaan 6+6 ja kantalapun reunasta nostin 14 silmukkaa.

Kantalapun jälkeen kudoin jalkaterän päälle pari lyhennettyä kerrosta ensin kuusi silmukkaa, sitten seitsemän molemmilla puikoilla.

Varteen jätin 12 silmukkaa puikolle.

Koska ensimmäinen valkoinen jämäkerä loppui kesken, jatkoin toisella lähes samansävyisellä langalla resoria niin pitkälle kuin sitä riitti.

Langat olivat paksuja, joten sukista tuli vähän jäykät, mutta kuvatodisteiden perusteella kelpaavat silti käyttöön. Painoa sukilla 170g.

Uusi virkattu kori

Löysin naamakirjan ilmaisryhmästä mustan virkatun sisustuskorin, joka oli omaan tarkoitukseeni hiukan liian pieni. Päätin siis tehdä koriin pieniä muutoksia, jotta saisin korin kokoa kasvatettua. Varastoissani olivat jo jonkin aikaa pyörineet loppunkäytetyt leggarit, joiden materiaali on kuin paksua sukkahousua. Osan niistä käytin Herra Kirjoituksen työtuolin korjaamiseen, osasta ompelen sukat ja loput leikkasin kuteeksi. 

Tuosta leggarikuteesta virkkasin uuden korin pohjan, koska halusin jättää mahdollisimman suuren osan matonkuteesta näkyviin. Alkuperäinen kori oli virkattu tiiviisti kiinteillä silmukoilla, minä käytin puolipylväitä, jotta korista tulisi isompi, koska virkkaus on harvempi. Korin pohjalle laitoin vielä mustaa paperia, koska sellainen sopivan paksu sattui tulemaan vastaan voileipäkeksipaketissa.

Ei ehkä kesän kaunein kukka, mutta ajaa varmasti asiansa kylppärissä.

Hirveä huhtikuu

Maaliskuun oltua taas jälleen kerran yksi niistä kuukausista, jolloin elämä iskee nassuun ja lujaa, toivon huhtikuusta kaikin tavoin parempaa kuukautta.

 

1.viikko

Huhtikuu alkoi pääsiäisellä ja tynkäviikolla. Hävisin kilpajuoksun pääsiäisvuoroista ja jouduin olemaan vapaalla. Ensiksi vähän harmitti, mutta jälkeen päin todettuna useampi vapaapäivä putkeen oli oikein hyvä asia. Osan niistä vietimme kaupungissa, osan maalla. Karkkeja, herkkuja, mässytystä ja Potteria pääsiäisen teemana. 

2. viikko

Vaihtelevissa tunnelmissa. Positiivinen yllätys olivat mahdolliset uudet työkuviot, jälleen kerran on syytä uskoa, että kun joku ovi sulkeutuu, avaa elämä uuden. Jääkaapin tyhjäksi syöntiä ja sniiduilua. Ensimmäinen porukka-Dermosil-tilaukseni. 

Appiukon hautajaiset vetivät tunnelman nolliin, vaikka tilaisuus oli kaunis, ja karmea jäinen tihkulumisadekin muuttui auringoksi tilaisuuden kestäessä. Silti nuo ovat sellaisia tilanteita, joita toivoisi voivansa välttää. Digitaalitekniikka onneksi mahdollisti myös kaukaisempien sukulaisten osallistumisen matkustamatta, paikalletuleminen kun olisi koronatilanteen takia ollut mahdotonta. 

Selkeästi huomaa, että kevät on taas tuonut mukanaan pesänrakenusvietin: katselen asunnon likaisia ikkunoita inhoten, vaihdoin olohuoneeseen verhot ja pohdin, mitä tavaraa voisin hävittää meiltä. Toisaalta mieli tekee vaatekaappiin jotain uutta ja ihanaa, vaikka se tursuaa täytenä. Hyvin ristiriitainen fiilis siis.

3.viikko

Yövuoroviikko, jonka kruununa tuli märkää rättiä päin naamaa: minulla on kohdussa jotain ylimääräistä. Se ei osoita omaehtoisia liikkumisen merkkejä, en siis ole raskaana. Kyseessä saattaa olla jotain polyypin tyypistä vaaratonta tai sitten jotain muuta. Gynekologi ei pystynyt sanomaan asiaa varmaksi, joten sain lähetteen ja odottelen aikaa jatkoselvitykseen. Ensimmäinen ilta meni kauhun vallassa, osin itkiessä, osin siinä, että vakuuttelimme Herra Kirjoituksen kanssa toisillemme, että se ei voi olla mitään pahaa. Asia oli pakko käydä kertomassa myös pomolle, joka otti uutisen vastaan osin kauhistuneena ja osin helpottuneena. Hän oli varautunut siihen, että tulen irtisanomaan itseni ja vaihdan työpaikkaa, mihin olisi ollut nyt hyvä mahdollisuus. Hän kuitenkin haluaa pitää minut sairaanakin ja uskoo positiivisesti, että kyse on vain jostain vaarattomasta. Myönnetään, että itsekäs puoleni nautti siitä, miten näin hänen helpottuvan, vaikka kyse ei ollutkaan mukavista uutisista, olisi ollut aika ikävä huomata pettymystä ilmassa, kun en ymmärräkään lähteä. 

Työkuviot ottivat positiivisen askeleen, minulla on nyt uusi harrastustyöpaikka, jossa voin toistaiseksi tehdä niin paljon hommia kuin haluan ja jaksan. Tässä kohtaa on erittäin hyvä, että on jotain muuta ajateltavaa kuin se ylimääräinen klomppi tuolla jossain, niinpä aloitan uudessa paikassa ensi viikolla.

4.viikko

Lomaa päätoimesta ja 4 työpäivää muualla. Selkeästi täytän elämääni touhuamisella ja kohelluksella, jotta ei tarvitsisi ajatella. Olen laatinut itselleni kaksinkertaisen to do - listan, ensin yleisen seuraaviksi kahdeksi viikoksi ja sitten vielä päiväkohtaisen tarkemman listan hoidettavista asioita. Olen siis loman jälkeen ylen onnellinen, kun pääsen töihin lepäämään. Tosin sitten on rästityölista setvitty perinpohjin ja kämpä taas kerran puleerattu kuntoon.

Sain soiton jatkotutkimuksista ja ensimmäisen mahdollisen ajan tuonne polille. Nämä naisten vaivat kun ovat sellaisia, että ne eivät välttämättä mene niin kuin muut hoidot. Tietyt asiat voidaan tehdä vain tietyssä kierron vaiheessa ja jos annettu päivä ei osu siihen, on pakko muuttaa aikataulua. Tämä nyt annettu päivä olisi toukokuun alkupuolelle eli vähintäänkin pari viikkoa vielä odotusta. 

 

Viikon aikana ehdin töiden lisäksi pestä ikkunat, vaihtaa kukkiin mullat ja suihkuttaa ne sekä tietenkin puleerata kämpän muutenkin kuntoon. Siisti koti, parempi mieli.  

 

Facen roskalava ryhmä tarjoili ratkaisun kevät vaatekaapin ongelmiin, sain 3 paria housuja, kahdet siistimmät mustat ja yhdet farkut. Olivat lahkeiden lyhentämistä lukuunottamatta sopivat. 

5.viikko

Lisää lomailua eli lisätöitä ja pari vapaapäivää. Vapaista yhden käytin asioiden hoitoon eli katsastutin autovanhukseni, joka on jälleen leimassa vuoden verran. Kävimme katsomassa äitiä ja hain vielä viimeisiä allekirjoituksia paperieihin, jotta saan asiat siihen malliin, että ne voi hoitaa verkossa. Onneksi asia tuli sillä yhdellä nimmarilla käsiteltyä loppuun ja jatkossa asiat voi hoitaa verkossa.

Keskiviikkona nautimme Herra Kirjoituksen kanssa yhteisestä vapaa-ajasta.

Lääkäriaika aikaistui viikolla, koska se toukokuun alun aika ei olisi sopinut kiertoon. Niinpä tämän viikon torstai oli "tuomiopäivä". Tuomiopäivän uutiset olivat koko kuukauden positiivisimmat: tehtyään ultraäänen ja tähystettyään kohdun lääkäri sanoi, ettei näe siellä mitään ylimääräistä, mitä hän voisi ottaa pois, otti kuitenkin limakalvonäytteet, joiden tuloksia sitten odotellaan pari viikkoa. Samalla hän laittoi kierukan. Asia, mistä en ole aivan varma, oliko se järkevä juttu. Ainakin asennuksen jälkeiset kivut ovat tosiasia, mutta niitä nyt on vaan pakko kestää se pari kuukautta, jotta näkee loppuvatko ne ja onko tuosta härpäkkeestä mitään apua.

Kuukauden poistot: kassillinen askartelutarvikkeita, 10 kpl huiveja, takki ja housut kiertoon samaisen roskalavaryhmän kautta. Työkavereille annoin viherkasveja, joiden mukana katosi myös 4 kukkaruukkua ja 1 lautanen. Lisäksi kannoin kaksi kasvia roskiin. Kahvipusseja, kuplamuoveja yms. en laske, vaikka niitäkin olen useamman kassin kierrättänyt eteenpäin.

Jos olen oikein laskenut, niin tavaroita on poistunut 27. Tammikuu -4, helmikuu -8, maaliskuun tilastot puuttuvat, huhtikuu - 17 ja kosmetiikkaa maaliskuun loppuun mennessä 25 näytettä ja 44 purtiloa. Yhteensä siis 98 juttua. Poistot jatkuvat toukokuussa.

Lisää lonkeroa

Lupasin kutoa lonkerosukat myös koossa 47 ja 43

Koossa 47 mentiin seuraavilla notuuleilla, jotka laitan itselleni talteen. Alkuun 68 silmukkaa, joilla kudottu 2o2n joustinta 15 kerrosta. Sitten lisätty 81 silmukkaan eli 13 silmukkaa. Näillä kudottu tavallisesti 2 turkoosia, 1 vakoista raitaa 15 kerrosta, jonka jälkeen aloitettu kuvion neulominen. Kuvion jälkeen 15 kerrosta normaalisti ja sitten kantapää 20+20 kantapään sivuilta nostettu 18+ , terässä 19+19+20+20.

Koko 43 aloitettiin 60 silmukall joustinneuleessa, sileässä neuleessa 75 silmukkaa, joilla 10 kerrosta ennen kuviota. Kuvion jälkeen 15 kerrosta ennen kantapäätä. Kantapää 19+19.

Sain loistavaksi vinkiksi kuvan, että noitahan noitahan voi kutoa myös muissa väreissä (en muuten tiennyt, että lonkeroa no noin monessa maussa/värissä). Vinkkaaja olisi varmaan valmis antamaan kodin noille vihreille ja oransseillekin tietäisin käyttäjän, mutta palssn asiaan sitten jos inspiraatio moiseen iskee. Maailmassa on vain niin paljon kaikkia kivoja sukkamalleja, joita pitäisi vielä ehtiä kokeilla, että ehkä en jaksa jumittaa yhdessä mallissa loputtomiin.