Alan pikkuhiljaa tuntea itseni ja oman lyhytjännitteisyyteni ja kokemuksesta tiedän, että itselle annetut lupaukset on helppo rikkoa ja tavoitteista jänistää, joten mitä sitä sitten turhaan moisia tekemään.
Laitetaan siis koko vuodelle vain yksi tavoite: vuosi, jonka aikana ostetaan mahdollisimman vähän. Ei siis mitään täydellistä ostolakkoa, koska se onnistuu ehkä kuukauden kerrallaan, yleensä ei sitäkään, mutta mahdollisimman vähän maksullisia hankintoja itselle ja meille kotiin. Ilmaista tavaraa saa ottaa vastaan järkevissä rajoissa, mutta kaikkea ilmaista ei saa haalia. Esimerkiksi tuunausmateriaali, josta ei heti ole tekemässä mitään on ehdotomasti kielletty, koska sitä jemmattua matskua löytyy omistakin kaapeista enemmän kuin tarpeeksi. Myöskin perheensisäinen ostokerjääminen on kielletty, en voi siis pyytää Herra Kirjoitusta ostamaan minulle tiettyä tavaraa, vain koska haluan sen. Herra Kirjoitusta ostolakko ei koske hänen omien tavaroidensa osalta.
Sen verran olen kuitenkin mukavuudenhaluinen, etten aio pyykinpesuaineen loppuessa alkaa raastamaan saippuaa, vaan vessapaperi, astianpesuaine, pyykinpesuaine noin esimerkiksi lasketaan välttämättömyyksiksi ja niitä saa ostaa, mikäli tuotteet loppuvat.
Tämä saattaa mennä jo yli kykenemiseni, mutta pistetään jatkoksi vielä se, että yhtä saapuvaa tavaraa kohti pitää sitten myös poistua vähintään yksi. Ja seuraavaksi mietin, voiko ko. sääntöä venyttää kosmetiikalla, onko tyhjentynyt kosmetiikkatötsä yhtä kuin poistunut tavara. Toisaalta vaatekaappini on kyllä elvytetty niin pitkälle, että sieltäkin varmaan tulee pakollisia poistoja (tai paremminkin eteenpäin siirtoja räteiksi ja puhdistuslapuiksi). Eli jos tavaramäärä ei mahdottomasti vähene, niin ei sen tuolla toiminnalla pitäisi kasvaakaan. Oikein hyvällä tuurilla kotoamme löytyy vielä jotain maidoksi ja kahviksi tai jopa rahaksi vaihdettavaa tavaraa - siis ongelma ei niinkään ole tavara, jota kyllä riittää, vaan niiden vaihtuminen.
Josko vielä toiseksi tavoitteeksi ottaisi kosmetiikkanäytteiden varaston loppuun käyttämisen, toki sekin tukee tuota mahdollisimman vähäistä ostamista, kun kaikki tulee loppuunkäytetyksi. Sen verran kuitenkin rajoitetta, että yksi loppuunkäytetty kosmetiikkanäyte ei sitten vastaa yhtä sisääntulevaa tavaraa.
tiistai 1. tammikuuta 2019
maanantai 31. joulukuuta 2018
Kosmetiikkapoistot 4/4 vuosi 18
Tähän mennessä vuoden alusta on poistunut/tyhjentynyt 112 törppöä.
Tyhjentyneissä on jälleen kerran sitä tavallista eli kaksi hammastahnaa, meikinpoistoaine, käsisaippua, partavaahto, suihkugeeli, dödö, puuteri ja 5 minihuulipunaa. Näistä huulipunista neljä on Oriflamea numerot 20, 27 ja 2x 29 sekä Yves Rocherin Hibiscus, mikä on yksi suosikeistani kautta aikojen.
Edelleenkin perustarvikkeita tyhjentynyt: Milk and honey käsirasvaa, toinen pullo ruusuista suihkugeeliä (yksi maalta, toinen kaupungista), hiusväri ja kynsilakanpoistoaine. Viisi minihuulipunaa (Yves Rocherin Marron glace, Petale, Brun Savane ja Rose Levant sekä Oriflamen numero 45) ja kulmakynä.
Jälleen yksi dödöpurkki mallia Dermosil, seuraavan merkkasin ruksilla, jotta varmasti tiedän kyseessä olevan eri purkin, Dermosilin tuotteita on myös rasvoittuville hiuksille tarkoitettu väriäsuojaava shampoo, minihuulipunat ovat Yves Rocherin Brun Savane ja Avonin 27, lisäksi vielä Herbinan peitepuikko, joka kului loppuun kolarinjälkeistä mustaa silmää peitellessä.
Yhteensä 28, vuoden alusta 140. Täsmälleen siis sama määrä kuin viime vuonnakin. Ensi vuonna yritän edelleen vähentää hankintoja ja saada pulloja tyhjentymään kaapeista. Ensinnä kuitenkin käytetään pois näytteet.
Tyhjentyneissä on jälleen kerran sitä tavallista eli kaksi hammastahnaa, meikinpoistoaine, käsisaippua, partavaahto, suihkugeeli, dödö, puuteri ja 5 minihuulipunaa. Näistä huulipunista neljä on Oriflamea numerot 20, 27 ja 2x 29 sekä Yves Rocherin Hibiscus, mikä on yksi suosikeistani kautta aikojen.
Edelleenkin perustarvikkeita tyhjentynyt: Milk and honey käsirasvaa, toinen pullo ruusuista suihkugeeliä (yksi maalta, toinen kaupungista), hiusväri ja kynsilakanpoistoaine. Viisi minihuulipunaa (Yves Rocherin Marron glace, Petale, Brun Savane ja Rose Levant sekä Oriflamen numero 45) ja kulmakynä.
Jälleen yksi dödöpurkki mallia Dermosil, seuraavan merkkasin ruksilla, jotta varmasti tiedän kyseessä olevan eri purkin, Dermosilin tuotteita on myös rasvoittuville hiuksille tarkoitettu väriäsuojaava shampoo, minihuulipunat ovat Yves Rocherin Brun Savane ja Avonin 27, lisäksi vielä Herbinan peitepuikko, joka kului loppuun kolarinjälkeistä mustaa silmää peitellessä.
Yhteensä 28, vuoden alusta 140. Täsmälleen siis sama määrä kuin viime vuonnakin. Ensi vuonna yritän edelleen vähentää hankintoja ja saada pulloja tyhjentymään kaapeista. Ensinnä kuitenkin käytetään pois näytteet.
sunnuntai 30. joulukuuta 2018
Elvytys lopetettu
Lupasin viime vuonna pitää 13kk ajan kirjaa meiltä poistuneista tekstiileistä Jennin Arkijärki-blogin innoittamana. Alku olikin lupaavan räväkkä, marraskuussa kiertoon 4150g vaatteita. Sitten hiljeni, enkä ole sen kummemmin enää aiheesta kirjoittanut.
Syy hiljenemiseen oli yksinkertaisesti se, että tekstiiliä poistui ihan uskomattoman vähän. Minä elvytin aika epätoivoisesti vaatteitamme ja muita tekstiilejä, mikä oli taas joku piiloreaktio siihen, ettei meiltä mitään tekstiilijätettä tule. Onhan se toki hyvä, että vaatteet tulee käytettyä loppuun, mutta sekin raja tulee jossain kohtaa vastaan. Meidän huushollissamme lakipiste saavutettiin kesällä ja sitten alkoi paukkua.
Joulukuun summa oli 955g, josta roskiin 25g. Nämä siis olivat vanhoja rätteinä käytettyjä vaatteita tai ompelujätettä. Loput 930g kaupattiin eteenpin uusille käyttäjille.
Tammikuussa seurantaa ei tehty, kun lomailtiin. Mitään ei siis kuitenkaan mennyt poistoon.
Helmikuussa ompelin ja paikkasin paljon, ompelujätettä meni roskiin 100g.
Maaliskuussa jälleen loppuun käytetyn puuvillaisen yöpuvun jämät eli siis rättejä roskiin 100g.
Huhtikuussa saman kaavan mukaan edelleen vanhojen vaatteiden rätteinä käytettyjä jämiä ja ompelujätettä roskiin yhteensä 150g.
Toukokuussa jälleen rättikäyttöä, vanha sukka 10g ja loppuun käytetty rätti 20g, yhteensä siis 30g roskiin.
Kesäkuussa jälleen yhdet puuvillahousut räteiksi 70g, yhdet työhousut kangaskierrätykseen 630g, purkujätettä toisista housuista 80g roskiin ja loput palat 260g kierrätykseen. Vanhat rintsikat roskiin 60g, vanhat yöhousut räteiksi 90g (tässä kohtaa voisi kysyä, että mistä näitä piisaa, mutta näissä on osa jo aiemmin käytöstä poistettuja rättiloodassa odottaneita) sekä punaiset kankaiset kengät puhkikäveltyinä roskiin 270g. Kaikkiaan 1460g tekstiilejä poistoon.
Heinäkuussa silppusin vanhat collarini puhdistuslapuiksi, pikku hiljaa roskiin 350g tekstiiliä.
Elokuussa paikkasin, parsin ja korjasin edelleen. Lopputuloksena 150g tekstiiliä lapuiksi, kasa uusia kestoja ja 150g leikkausjätettä roskiin. Myönnän, että olen yllättynyt siitä, miten paljon noita lappuja menee, sillä alunperin aivan täyteen ängetyssä purkissa oli jo reilu kolo. Kaikkiaan siis poistoon 300g.
Syyskuu meni nollilla, ei yhtään tekstiiliä roskiin. Sen sijaan kannoin n. 1000g vaatteita kirppikselle ja lahjoitin toisen saman verran farkkumateriaalia tuunattavaksi. Yhteensä siis 2000g tekstiilejä pois.
Lokakuussa heitin pari vanhaa rättiä loppuun palvelleina roskiin ja vaihdoin yhden 150g painaneen huovan maitoon. Poistoja yhteensä 170g.
Marraskuussa silppusin puhdistuslappu purkkiin 250g tekstiilejä ja lisäksi leikkasin kylpyhuoneen mattoon 700 grammaa. Tosin tätä viimeistä määrää en laske poistoihin, sillä se jatkaa edelleen elämäänsä meillä käytössä ja lasketaan poistoksi vasta sitten kun päätyy roskikseen. Sen lisäksi annoin kassillisen vanhoja vaatteita ja kankaita askartelumateriaaliksi, sillä oli painoa n. 3kg Kaikkiaan poistoja marraskuussa 3250 g.
Ensimmäisten 12kk aikana tavalla tai toisella poistoon meni 12865g tekstiilejä. Eli ihan hirveä määrä.
13 kuukausi eli joulukuu oli sitten taas hiljaisempi, sukista ja alushousuista poistoon yhteensä n. 150g tekstiiliä.
Kaikkiaan siis kolmentoista kuukaiden ajalta poistoja n. 13 kiloa. Tylsä tunnustaa, mutta se on täsmälleen keskivertosuomalaisen määrä. No, meillä tuossa määrässä oli kyllä kahden ihmisen vaate- ja kotitalouspoistot.
Tässä kohtaa, kun puhutaan roskiin menemisestä, se tarkoittaa energiajätettä eli poltoon menevää tavaraa. Se on mielestäni oikea osoite noille, sillä meiltä loppuunkäytettynä lähtevä tekstiili on todellakin loppuun käytettyä. Periaatteessa noista voisi vielä 100% puuvillan viedä jonnekin kierrätykseen, jotta se päätyisi uusiokäyttöön, mutta tässä kohtaa en näe loppuunkäytettyjen rättien pesemistä ja kokoomavarastointia järkevänä, se riittää, että kuivatan ne ennen roskiinlaittoa.
Ensi vuonna uudelleen - seurantaan sekä sisääntuleva tekstiili (tavoitteena 0g) ja poistuva tekstiili. Yritän edelleen panostaa tekstiilien korjaukseen ja huoltoon, jotta pysyisivät mahdollisimman pitkään käyttökuntoisina.
Syy hiljenemiseen oli yksinkertaisesti se, että tekstiiliä poistui ihan uskomattoman vähän. Minä elvytin aika epätoivoisesti vaatteitamme ja muita tekstiilejä, mikä oli taas joku piiloreaktio siihen, ettei meiltä mitään tekstiilijätettä tule. Onhan se toki hyvä, että vaatteet tulee käytettyä loppuun, mutta sekin raja tulee jossain kohtaa vastaan. Meidän huushollissamme lakipiste saavutettiin kesällä ja sitten alkoi paukkua.
Joulukuun summa oli 955g, josta roskiin 25g. Nämä siis olivat vanhoja rätteinä käytettyjä vaatteita tai ompelujätettä. Loput 930g kaupattiin eteenpin uusille käyttäjille.
Tammikuussa seurantaa ei tehty, kun lomailtiin. Mitään ei siis kuitenkaan mennyt poistoon.
Helmikuussa ompelin ja paikkasin paljon, ompelujätettä meni roskiin 100g.
Maaliskuussa jälleen loppuun käytetyn puuvillaisen yöpuvun jämät eli siis rättejä roskiin 100g.
Huhtikuussa saman kaavan mukaan edelleen vanhojen vaatteiden rätteinä käytettyjä jämiä ja ompelujätettä roskiin yhteensä 150g.
Toukokuussa jälleen rättikäyttöä, vanha sukka 10g ja loppuun käytetty rätti 20g, yhteensä siis 30g roskiin.
Kesäkuussa jälleen yhdet puuvillahousut räteiksi 70g, yhdet työhousut kangaskierrätykseen 630g, purkujätettä toisista housuista 80g roskiin ja loput palat 260g kierrätykseen. Vanhat rintsikat roskiin 60g, vanhat yöhousut räteiksi 90g (tässä kohtaa voisi kysyä, että mistä näitä piisaa, mutta näissä on osa jo aiemmin käytöstä poistettuja rättiloodassa odottaneita) sekä punaiset kankaiset kengät puhkikäveltyinä roskiin 270g. Kaikkiaan 1460g tekstiilejä poistoon.
Heinäkuussa silppusin vanhat collarini puhdistuslapuiksi, pikku hiljaa roskiin 350g tekstiiliä.
Elokuussa paikkasin, parsin ja korjasin edelleen. Lopputuloksena 150g tekstiiliä lapuiksi, kasa uusia kestoja ja 150g leikkausjätettä roskiin. Myönnän, että olen yllättynyt siitä, miten paljon noita lappuja menee, sillä alunperin aivan täyteen ängetyssä purkissa oli jo reilu kolo. Kaikkiaan siis poistoon 300g.
Syyskuu meni nollilla, ei yhtään tekstiiliä roskiin. Sen sijaan kannoin n. 1000g vaatteita kirppikselle ja lahjoitin toisen saman verran farkkumateriaalia tuunattavaksi. Yhteensä siis 2000g tekstiilejä pois.
Lokakuussa heitin pari vanhaa rättiä loppuun palvelleina roskiin ja vaihdoin yhden 150g painaneen huovan maitoon. Poistoja yhteensä 170g.
Marraskuussa silppusin puhdistuslappu purkkiin 250g tekstiilejä ja lisäksi leikkasin kylpyhuoneen mattoon 700 grammaa. Tosin tätä viimeistä määrää en laske poistoihin, sillä se jatkaa edelleen elämäänsä meillä käytössä ja lasketaan poistoksi vasta sitten kun päätyy roskikseen. Sen lisäksi annoin kassillisen vanhoja vaatteita ja kankaita askartelumateriaaliksi, sillä oli painoa n. 3kg Kaikkiaan poistoja marraskuussa 3250 g.
Ensimmäisten 12kk aikana tavalla tai toisella poistoon meni 12865g tekstiilejä. Eli ihan hirveä määrä.
13 kuukausi eli joulukuu oli sitten taas hiljaisempi, sukista ja alushousuista poistoon yhteensä n. 150g tekstiiliä.
Kaikkiaan siis kolmentoista kuukaiden ajalta poistoja n. 13 kiloa. Tylsä tunnustaa, mutta se on täsmälleen keskivertosuomalaisen määrä. No, meillä tuossa määrässä oli kyllä kahden ihmisen vaate- ja kotitalouspoistot.
Tässä kohtaa, kun puhutaan roskiin menemisestä, se tarkoittaa energiajätettä eli poltoon menevää tavaraa. Se on mielestäni oikea osoite noille, sillä meiltä loppuunkäytettynä lähtevä tekstiili on todellakin loppuun käytettyä. Periaatteessa noista voisi vielä 100% puuvillan viedä jonnekin kierrätykseen, jotta se päätyisi uusiokäyttöön, mutta tässä kohtaa en näe loppuunkäytettyjen rättien pesemistä ja kokoomavarastointia järkevänä, se riittää, että kuivatan ne ennen roskiinlaittoa.
Ensi vuonna uudelleen - seurantaan sekä sisääntuleva tekstiili (tavoitteena 0g) ja poistuva tekstiili. Yritän edelleen panostaa tekstiilien korjaukseen ja huoltoon, jotta pysyisivät mahdollisimman pitkään käyttökuntoisina.
lauantai 29. joulukuuta 2018
Miten vuosi 2018 meni?
Vuosi 2018, miten meni noin niin kuin omasta mielestä? Vuoteen liittyy paljon ihania asioita, mutta myös surullisia, paljon hyviä hetkiä ja joitakin, jotka mielelläni vaihtaisin pois. Viimeksi mainittuihin kuuluu tietysti marraskuun viimeinen päivä, jolloin jouduin auton yliajamaksi - ne vammat muistuttelevat itsestään edelleen ja mitä todennäköisemmin tulevat muistuttamaan vielä kuukausien ajan. Niitä ihania hetkiä taas oli alkuvuodessa enemmän kuin paljon, sainhan kuukauden nauttia lämmöstä, auringosta, lomailusta ja parhaasta seurasta, niiden voimalla jaksaa taivaltaa edelleen - yllättävän paljon sitä ihminen saa voimaa muistoista. Vanhempieni elämässä tapahtuneet isot muutokset ovat jättäneet synkän varjon loppuvuoden ylle ja se huoli vaivaa edelleen - eikä katoa mihinkään tulevanakaan vuonna. Elämä kun kulkee vääjäämätöntä latuaan, vaikka miten koettaisi pysäyttää ajan kulumisen ja kietoa toiset pumpuliin.
Kun kävin läpi vuoden 2018 tavoitteita, niin osan olen saanut tehtyä, mutta en kaikkia.
Ikkunat olen pessyt kahteenkin kertaan - ja jälleen keväällä ne odottavat uutta pesua. Kenkäkaapin kävin läpi ja siivosin, samoin kosmetiikkakaapin. Lankavarastoa olen pemmastanut kerran kokonaan ja toisen kerran vähän pienimuotoisemmin - molemmilla kerroilla tein saman päätelmän: lankoja on paljon. No, ei se ole estänyt minua ostamasta lisää.
Peli-iltoja on ollut ainakin se 1/2kk eli kuusi vuodessa. Vapaapäiviäkin olen pitänyt, joinakin kuukausina enemmän toisina vähhemmän, mutta ainakin sen päivän kuukaudessa.
Tunnelukot ovat vaativampi asia kuin tajusinkaan, olen aloittanut niiden läpikäymistä, mutta joutunut jättämään välillä kesken ja palannut jälleen niiden pariin. Jatkan asiaa vuonna 2019.
Kasviksia olen koettanut syödä, mutta karkkeja en ole onnistunut välttämään, enkä pussidiettiä aloittamaan. Näihinkin palataan tänä vuonna.
Poistuvia ja saapuvia tekstiilejä olen seurannut. Poistoja kertyi tosiaan kaikkineen se 13 kiloa. Saapuneita on oikeastaan vain yksien kevyttoppahousujen (hinta 3€), shortsien (lahja kälyltä) ja kuoritakin (lahja harrastetyöpaikalta) verran. Näin siis minun osaltani. Herra Kirjoituksen saapuneista en ole tarkkaa listaa pitänyt, mutta niitä on enemmän (ainakin 3 t-paitaa, 2 kerrastoa, farkut), toisaalta hänellä on lähtökohtaisesti vähemmän vaatteita kuin minulla ja kerrastoja poistui loppuvuodesta monta. Omalta osaltani olen vaatebudjetistani erittäin ylpeä, jospa pärjäisin samalla tai vaikka saisin aikaiseksi pyöreän nollan vuodelle 2019.
Kenkiä olen hankkinut useammat; oranssit feikkikroksit matkalta hajonneiden tilalle (3€), taivaansiniset Tamarikset (hintaan 4€) ja elokuussa saamistani ilmaisista saappaista kahdet jäivät meille odottamaan tuunausta ja käyttöä. Vastaavasti poistuneissa on kahdet puhkikävellyt kangaskengät (Teneriffalta hankitut punaiset tossut ja kolme vuotta sitten ostetut vaaleanpunaiset tennarit), kahdet mustat korkkarit lahjoitin tuunausmateriaaliksi ja yhdet tuunasin itse sekä lahjoitin ne tuunattuina eteenpäin. Kenkiä on siis periaatteessa kaksi paria vähemmän, vaikka uusia on tullut lisää. Tämän hetken käyttökenkäni alkavat olla siinä kunnossa, että myös tämä vuosi tuo puhkikäveltyjä kenkiä poistoon.
Vuoden vaate- ja kenkäbudjetti kokonaiset 10€.
Kosmetiikkaa olen ostanut, vaikka suurin osa ostoista tapahtui lahjakortteja ja bonuspisteitä hyödyntäen, tuli käytettyä myös jonkin verran rahaa. Ihan tarkkaa määrää en osaa sanoa, mutta maksimissaan n. 25€ lienee lähellä totuutta.
Lankoihin käytettyä rahamäärää en edes laske, siitä ei tule kuin paha mieli, vaikka toisaalta langat ovat tuoneet paljon iloa paitsi minun myös sukkien saajien elämään.
Heinäkuussa sain jonkinlaisen talous-ahdistus-paniikin sen suhteen, että vuoden tuloni pienenevät radikaalisti. Näin jälkikäteen tekisi mieleni naureskella tuolle, sillä ihan hyvinhän tässä on kuitenkin pärjätty. Myönnetään, että vuosittaiset tuloni olivat reilusti pienemmät kuin edellisenä vuonna ja arvioni 200€ kuussa vähemmän käteen oli alakanttiin arvioitu. Silti on jäänyt rahaa säästöön ja tuhlattavaksi kaikkeen tarpeettomaan - eikä sitä tarpeellisen ostamistakaan ole tarvinnut rajoittaa rahan puutteen takia. Nyt vain sitten mielenkiinnolla odotan, miten verottaja suhtautuu tuohon tulojen laskuun, mielestäni kun olen aiemmin ollut korkeamman progression piirissä, joten jospa nyt putoaisin sinne alempaan lokeroon. Tiedostan sen, että monelle tuollainen tulopudotus voisi olla kohtalokas, ainakin niissä tilanteissa, joissa budjetti on jo muutenkin tiukka. Saan siis olla onnellinen, että tuolla ei ollut omaan elämääni mitään suurempaa vaikutusta. Positiivisella puolellahan tuo tarkoitti enemmän vapaa-aikaa ja onnekseni iso osa siitä osui aivan loistavaan kesään - kerrankin näin, että runsaampi vapaa-aika ja mahtavat ilmat kohtasivat.
Bujo-seurantaa menoista, ostoksettomista päivistä ja ruokahävikistä tein useimpina kuukausina, mutta myös monta kuukautta jätin välistä, kun ei vaan huvittanut. Bujon aion kuitenkin pitää entistä tarkemmin mukana vuonna 2019.
Lyhyesti summattuna vuosi 2018 oli varsin hyvä vuosi, paljon aurinkoa ja positiivista ja nämä asiat haluan päälimmäiseksi jättää mieleeni ja unohtaa mahdolliset ei niin hyvin sujuneet asiat.
Kun kävin läpi vuoden 2018 tavoitteita, niin osan olen saanut tehtyä, mutta en kaikkia.
Ikkunat olen pessyt kahteenkin kertaan - ja jälleen keväällä ne odottavat uutta pesua. Kenkäkaapin kävin läpi ja siivosin, samoin kosmetiikkakaapin. Lankavarastoa olen pemmastanut kerran kokonaan ja toisen kerran vähän pienimuotoisemmin - molemmilla kerroilla tein saman päätelmän: lankoja on paljon. No, ei se ole estänyt minua ostamasta lisää.
Peli-iltoja on ollut ainakin se 1/2kk eli kuusi vuodessa. Vapaapäiviäkin olen pitänyt, joinakin kuukausina enemmän toisina vähhemmän, mutta ainakin sen päivän kuukaudessa.
Tunnelukot ovat vaativampi asia kuin tajusinkaan, olen aloittanut niiden läpikäymistä, mutta joutunut jättämään välillä kesken ja palannut jälleen niiden pariin. Jatkan asiaa vuonna 2019.
Kasviksia olen koettanut syödä, mutta karkkeja en ole onnistunut välttämään, enkä pussidiettiä aloittamaan. Näihinkin palataan tänä vuonna.
Poistuvia ja saapuvia tekstiilejä olen seurannut. Poistoja kertyi tosiaan kaikkineen se 13 kiloa. Saapuneita on oikeastaan vain yksien kevyttoppahousujen (hinta 3€), shortsien (lahja kälyltä) ja kuoritakin (lahja harrastetyöpaikalta) verran. Näin siis minun osaltani. Herra Kirjoituksen saapuneista en ole tarkkaa listaa pitänyt, mutta niitä on enemmän (ainakin 3 t-paitaa, 2 kerrastoa, farkut), toisaalta hänellä on lähtökohtaisesti vähemmän vaatteita kuin minulla ja kerrastoja poistui loppuvuodesta monta. Omalta osaltani olen vaatebudjetistani erittäin ylpeä, jospa pärjäisin samalla tai vaikka saisin aikaiseksi pyöreän nollan vuodelle 2019.
Kenkiä olen hankkinut useammat; oranssit feikkikroksit matkalta hajonneiden tilalle (3€), taivaansiniset Tamarikset (hintaan 4€) ja elokuussa saamistani ilmaisista saappaista kahdet jäivät meille odottamaan tuunausta ja käyttöä. Vastaavasti poistuneissa on kahdet puhkikävellyt kangaskengät (Teneriffalta hankitut punaiset tossut ja kolme vuotta sitten ostetut vaaleanpunaiset tennarit), kahdet mustat korkkarit lahjoitin tuunausmateriaaliksi ja yhdet tuunasin itse sekä lahjoitin ne tuunattuina eteenpäin. Kenkiä on siis periaatteessa kaksi paria vähemmän, vaikka uusia on tullut lisää. Tämän hetken käyttökenkäni alkavat olla siinä kunnossa, että myös tämä vuosi tuo puhkikäveltyjä kenkiä poistoon.
Vuoden vaate- ja kenkäbudjetti kokonaiset 10€.
Kosmetiikkaa olen ostanut, vaikka suurin osa ostoista tapahtui lahjakortteja ja bonuspisteitä hyödyntäen, tuli käytettyä myös jonkin verran rahaa. Ihan tarkkaa määrää en osaa sanoa, mutta maksimissaan n. 25€ lienee lähellä totuutta.
Lankoihin käytettyä rahamäärää en edes laske, siitä ei tule kuin paha mieli, vaikka toisaalta langat ovat tuoneet paljon iloa paitsi minun myös sukkien saajien elämään.
Heinäkuussa sain jonkinlaisen talous-ahdistus-paniikin sen suhteen, että vuoden tuloni pienenevät radikaalisti. Näin jälkikäteen tekisi mieleni naureskella tuolle, sillä ihan hyvinhän tässä on kuitenkin pärjätty. Myönnetään, että vuosittaiset tuloni olivat reilusti pienemmät kuin edellisenä vuonna ja arvioni 200€ kuussa vähemmän käteen oli alakanttiin arvioitu. Silti on jäänyt rahaa säästöön ja tuhlattavaksi kaikkeen tarpeettomaan - eikä sitä tarpeellisen ostamistakaan ole tarvinnut rajoittaa rahan puutteen takia. Nyt vain sitten mielenkiinnolla odotan, miten verottaja suhtautuu tuohon tulojen laskuun, mielestäni kun olen aiemmin ollut korkeamman progression piirissä, joten jospa nyt putoaisin sinne alempaan lokeroon. Tiedostan sen, että monelle tuollainen tulopudotus voisi olla kohtalokas, ainakin niissä tilanteissa, joissa budjetti on jo muutenkin tiukka. Saan siis olla onnellinen, että tuolla ei ollut omaan elämääni mitään suurempaa vaikutusta. Positiivisella puolellahan tuo tarkoitti enemmän vapaa-aikaa ja onnekseni iso osa siitä osui aivan loistavaan kesään - kerrankin näin, että runsaampi vapaa-aika ja mahtavat ilmat kohtasivat.
Bujo-seurantaa menoista, ostoksettomista päivistä ja ruokahävikistä tein useimpina kuukausina, mutta myös monta kuukautta jätin välistä, kun ei vaan huvittanut. Bujon aion kuitenkin pitää entistä tarkemmin mukana vuonna 2019.
Lyhyesti summattuna vuosi 2018 oli varsin hyvä vuosi, paljon aurinkoa ja positiivista ja nämä asiat haluan päälimmäiseksi jättää mieleeni ja unohtaa mahdolliset ei niin hyvin sujuneet asiat.
keskiviikko 26. joulukuuta 2018
Projekti 8/10
Nyt on sitten käytetty Tapaninpäivä tehokkaasti eli nukuttu pitkään, rentouduttu, nauttittu burritoja perinteisen jouluruoan sijaan ja hoidettu perheen pyykkihuoltoa. Samalla, kun otin esiin ompelukoneen pyykkien korjaamista varten, päätin toteuttaa listalta sen kahdeksannen projektin eli ommella Bandun timanteille uuden pussin.
Materiaalina pala vanhaa tyynyliinaa ja edellisestä timanttipussista jäänyt nyöri. Aikaa meni 10 minuuttia suunnitteluineen ja toteuttamisineen. Ei se tekeminen vaan se aloittaminen.
Materiaalina pala vanhaa tyynyliinaa ja edellisestä timanttipussista jäänyt nyöri. Aikaa meni 10 minuuttia suunnitteluineen ja toteuttamisineen. Ei se tekeminen vaan se aloittaminen.
tiistai 25. joulukuuta 2018
Lahjattoman joulun lahjat
En sitten saanut ihmisiä uskomaan, että jouluna ei osteta lahjoja meille. Tai no osan kanssa onnistuin paremmin, osan kanssa huonommin, mutta se toki on todettava, että kaikesta huolimatta lahjat olivat tänä vuonna ihania ja käytännöllisiä.
Kummipoikamme vanhemmat esimerkiksi kunnioittivat toivetta ja joulukortin lisäksi kuoresta paljastui kummipojan ja isosiskonsa piirroksia ja askarteluita, jotka aina lämmittävät mieltä, sekä laatikollinen rubiinisuklaata, mikä oli kyllä aivan ylimääräistä, mutta ehkä näin jouluna sallittua.
Kuvassa oikealla on iso sydän pipari, joka itse asiassa on rasia.
Muutoinkin joulupaketeistamme paljastui kaikkea käytännöllistä, mikä on mielestäni mahtavaa. Saimme siis kahvia, suklaata, glögiä ja pipareita. Rakas kummitätini oli kutonut minulle valmiiksi liivin, jota en itse osannut jatkaa (sain sen lankakauppojen mukana puolivalmiina, ja sitä oli kutonut oikeakätinen kutoja, enkä osannut itse jatkaa sitä valmiiksi, vaikka koko olikin minulle sopiva). Herra Kirjoitus sai sukkia ja kerraston, me yhdessä kirjan ja minä posliinipurkin, jossa lukee "Onnenmurusia". Vaikka en yleensä lämpiä sisutusrihkamalle, tässä on jotain ihanaa, siitä tulee hyvä mieli, kun sitä katsoo - ehdottomasti jatkoon ja esille. Lisäksi saimme ravintolalahjakortin, joka mielestäni oli aivan liian suuri lahja meille. Rahalahjojakin kertyi muutama, ne puuttuvat kuvista tarkoituksella.
Kuvista puuttuu yksi lahja, joka otettiin käyttöön jo jouluaamuna. Nimittäin teleskooppivartinen jääkrapa/lumiharja. Nyt yltää lyhyempikin krapaamaan auton ikkunat - normiharjalla meikäläiseltä on jäänyt lasin keskikolmannes lumiseksi, kun ei vaan yllä korkean auton vielä korkeampaan ikkunaan.
Onnetarkin toivottavasti on meille suosiollinen, sillä saimme myös muutaman Ässä-arvan, pidän sormet ja varpaat pystyssä voiton maksimoimiseksi.
Suurin rikkuri oli rakas puolisoni, joka hankki minulle jouluksi uuden puhelimen. Nimellisesti ko. paketti oli naamioitu tulevan syntymäpäivän syntymäpäivälahjaksi. No pidetään sitten kiinni siitä, että kyseessä oli syntymäpäivälahja - silloin ei sitten saa mitään pakettia tulla. Puhelimen väri on lumoava turkoosi, viralliselta nimeltään Phantom Green ja olen vähän pahoillani siitä, etten voi ottaa puhelinta käyttöön ihan vielä. Näin siksi, että olen melkoinen rähmäkäpälä ja pelkään rikkovani puhelimen ilman suojakoteloa, joka on vasta tilattu ja matkalla tänne Kiinasta. Kun se saapuu, voi puhelimen ottaa käyttöön ja minun ei tarvitse jatkuvasti pelätä sen rikkumista.
Kummipoikamme vanhemmat esimerkiksi kunnioittivat toivetta ja joulukortin lisäksi kuoresta paljastui kummipojan ja isosiskonsa piirroksia ja askarteluita, jotka aina lämmittävät mieltä, sekä laatikollinen rubiinisuklaata, mikä oli kyllä aivan ylimääräistä, mutta ehkä näin jouluna sallittua.
Kuvassa oikealla on iso sydän pipari, joka itse asiassa on rasia.
Muutoinkin joulupaketeistamme paljastui kaikkea käytännöllistä, mikä on mielestäni mahtavaa. Saimme siis kahvia, suklaata, glögiä ja pipareita. Rakas kummitätini oli kutonut minulle valmiiksi liivin, jota en itse osannut jatkaa (sain sen lankakauppojen mukana puolivalmiina, ja sitä oli kutonut oikeakätinen kutoja, enkä osannut itse jatkaa sitä valmiiksi, vaikka koko olikin minulle sopiva). Herra Kirjoitus sai sukkia ja kerraston, me yhdessä kirjan ja minä posliinipurkin, jossa lukee "Onnenmurusia". Vaikka en yleensä lämpiä sisutusrihkamalle, tässä on jotain ihanaa, siitä tulee hyvä mieli, kun sitä katsoo - ehdottomasti jatkoon ja esille. Lisäksi saimme ravintolalahjakortin, joka mielestäni oli aivan liian suuri lahja meille. Rahalahjojakin kertyi muutama, ne puuttuvat kuvista tarkoituksella.
Kuvista puuttuu yksi lahja, joka otettiin käyttöön jo jouluaamuna. Nimittäin teleskooppivartinen jääkrapa/lumiharja. Nyt yltää lyhyempikin krapaamaan auton ikkunat - normiharjalla meikäläiseltä on jäänyt lasin keskikolmannes lumiseksi, kun ei vaan yllä korkean auton vielä korkeampaan ikkunaan.
Onnetarkin toivottavasti on meille suosiollinen, sillä saimme myös muutaman Ässä-arvan, pidän sormet ja varpaat pystyssä voiton maksimoimiseksi.
Suurin rikkuri oli rakas puolisoni, joka hankki minulle jouluksi uuden puhelimen. Nimellisesti ko. paketti oli naamioitu tulevan syntymäpäivän syntymäpäivälahjaksi. No pidetään sitten kiinni siitä, että kyseessä oli syntymäpäivälahja - silloin ei sitten saa mitään pakettia tulla. Puhelimen väri on lumoava turkoosi, viralliselta nimeltään Phantom Green ja olen vähän pahoillani siitä, etten voi ottaa puhelinta käyttöön ihan vielä. Näin siksi, että olen melkoinen rähmäkäpälä ja pelkään rikkovani puhelimen ilman suojakoteloa, joka on vasta tilattu ja matkalla tänne Kiinasta. Kun se saapuu, voi puhelimen ottaa käyttöön ja minun ei tarvitse jatkuvasti pelätä sen rikkumista.
sunnuntai 23. joulukuuta 2018
Miniketut
Sain vinkin, että eräs rakas pieni ihminen pitää tällä hetkellä kovasti punaisesta väristä ja äitinsä ainakin ihastui kovasti aikaisemmin tekemiini kettusukkiin, niinpä yritin pikaisesti saada aikaan toiset, vähän pienemmät - miniketut. Pikaisesti tietysti siksi, että ehtivät joulupakettiin.
Lanka on jotain sukkalankaa loputtomista vyötteettömistä jemmoistani. Värit kirkkaanpunainen ja valkoinen. Kirkkaanpunainen riitti tasan sukkaosaan, joten häntä ja korvat oli pakko tehdä vähän erivärisestä langasta. Toivottavasti eivät erotu häiritsevästi.
Puikolla 10 silmukkaa ja malli sama kuin aiemmissa kettusukissa eli varsi 2 o 2 n joustinta ja päälinen sileää neuletta. Hännässä 9 silmukkaa, korvissa 16, naamassa 8, valkoista 8 kerrosta ennen kavennuksia ja kavennuksina leveät nauhakavennukset.
Nämä valmistuivat jouluaaton aattona ja ehdin ne jo pistää pakettiinkin ennen kuin tajusin, että ne ottanut niistä kuvaa lainkaan eli paketti purkuun ja vielä viime tipassa kuvat sukista. Vielä yhdet isommat samalla mallilla pitäisi tehdä, jotta äitikettukin saa omansa.
Lanka on jotain sukkalankaa loputtomista vyötteettömistä jemmoistani. Värit kirkkaanpunainen ja valkoinen. Kirkkaanpunainen riitti tasan sukkaosaan, joten häntä ja korvat oli pakko tehdä vähän erivärisestä langasta. Toivottavasti eivät erotu häiritsevästi.
Puikolla 10 silmukkaa ja malli sama kuin aiemmissa kettusukissa eli varsi 2 o 2 n joustinta ja päälinen sileää neuletta. Hännässä 9 silmukkaa, korvissa 16, naamassa 8, valkoista 8 kerrosta ennen kavennuksia ja kavennuksina leveät nauhakavennukset.
Nämä valmistuivat jouluaaton aattona ja ehdin ne jo pistää pakettiinkin ennen kuin tajusin, että ne ottanut niistä kuvaa lainkaan eli paketti purkuun ja vielä viime tipassa kuvat sukista. Vielä yhdet isommat samalla mallilla pitäisi tehdä, jotta äitikettukin saa omansa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
