Mitähän sanottavaa sitä tästäkin viikosta keksisi. Kovin on tylsä viikko, kävin kahvakuulailemassa - hyvä minä. Herkkuja mussutin kahden ihmisen edestä - tuhma minä. Töissä kävin normaalisti - kai sitä silti saa itseään taputtaa selkään.
Lauantaina maalla saatiin perunat pois maasta eli siitä plussa ja vähän lisää kuntoliikuntapisteitä, vaikkakin minun osakseni suurimmaksi osaksi jäi traktorilla ajelu perunannostokoneen kanssa. Jotenkin asento ei ollut luonteva ja nyt on sitten pitkä selkälihas vasemmalta niin jumissa, että hengittäminenkin sattuu - paska minä. Tai siis no joo, enhän mä sille mitään voinut, kun tilanne oli se mikä oli.
Ruokahävikkiä ei ollut, sen sijaan löytyi sitten valitettavasti uusi houkutin Pizza on-line. Tämä ihastuttava netin kautta toimiva palvelu, josta voi tilata kätevästi pizaa, kebabia tai wingsejä kotiin. Testattiin vieraiden kanssa perjantaina ja 16 minuutissa tilauksesta ja maksusta oli ruoat toimitettu - hiukan liian helppoa etten sanoisi.
Minkäänlaisesta itsekurista ei siis oikein voi puhua, vaikka roskaruokaa syötiinkin vain kerran.
sunnuntai 27. syyskuuta 2015
lauantai 26. syyskuuta 2015
Lilat ruusut
Sytykeruusuja olen aikaisemminkin tehnyt, mutta netistä löytämäni vinkin perusteella päätin kokeilla niiden värjäämistä muilla kuin kynttiläväreillä. Asiasta kirjoitin aikaisemmin täällä.
Nyt sitten päätin testata, miten minun käy. Valitsin ensimmäiseen testierään violettia väriä, koska olin jokseenkin varma, että Grimasin lilasta luomivärinapista riittäisi väriä - onhan se sen verran runsaspigmenttistä. Valitsin siis lähinnä toisiaan muistuttavat sävyt.
Huulikiillon rapsuttelin suoraan kattilaan steariinin kanssa, koska olin varma, että se sulaa (niin kuin sulikin) steariinin sekaan. Luomivärit irroittelin paikaltaan ja murskasin. Valkoisen napin jätin odottamaan parempaa aikaa, muut kuvassa olevat käytin.
Tuon jauheen sekoitin sulaan steariiniin.
Lopputulos näytti sitten tältä.
Ihan kivan värisiä ruusuja. Seuraavaksi pitäisi osata päättää, jatkaisinko punaisella vai sinisellä linjalla.
Nyt sitten päätin testata, miten minun käy. Valitsin ensimmäiseen testierään violettia väriä, koska olin jokseenkin varma, että Grimasin lilasta luomivärinapista riittäisi väriä - onhan se sen verran runsaspigmenttistä. Valitsin siis lähinnä toisiaan muistuttavat sävyt.
Tuon jauheen sekoitin sulaan steariiniin.
Lopputulos näytti sitten tältä.
Ihan kivan värisiä ruusuja. Seuraavaksi pitäisi osata päättää, jatkaisinko punaisella vai sinisellä linjalla.
perjantai 25. syyskuuta 2015
Lautapeli kokelman täydennys: Lentävä matto
Saimme lahjaksi Lentävä matto lautapelin eli pelikokoelmamme on taas kasvanut yhdellä.
Lentävä matto on hauska ja helppo, varsin nopeatempoinen lautapeli neljälle pelaajalle.
Pelilauta on jaettu ruutuihin, joita pitkin pelaajat kulkevat
pelaamalla kortteja, joilla kuljetaan joko suoraan tai tehdään käännös
johonkin suuntaan. Pelaajat pyrkivät mahdollisimman nopeasti keräämään
pelilaudan nurkissa olevat aarteet oman tehtävälautansa osoittamassa
järjestyksessä.
Pelistä poikkeuksellisen tekee se, että pelilauta on kalteva. Suurin
osa ruuduista on magneettisia. Magneettiseen ruutuun osuessaan
pelaajan lentävä matto pysähtyy oikeaan paikkaan. Joissakin ruuduissa ei
kuitenkaan ole magneetteja ja tällaiseen ruutuun pysähtyessään pelaajan
matto osuu ilmakuoppaan ja valuu laudalla alaspäin.
Lisää mielenkiintoa peliin tuo se, että pelaajan on käytettävä kaikki viisi korttiaan ennen kuin kortit saa uudestaan käyttöönsä. Näin ollen reittejä on hyvä suunnitella etukäteen. Myös toisten peliin voi sekaantua. Mikäli toinen pelaaja sattuu omalle kulkureitille, vastustajan lentävää mattoa voi puskea edellään ja sotkea toisen suunnitelmat.
Lentävä matto on hauska ja helppo, varsin nopeatempoinen lautapeli neljälle pelaajalle.
Lisää mielenkiintoa peliin tuo se, että pelaajan on käytettävä kaikki viisi korttiaan ennen kuin kortit saa uudestaan käyttöönsä. Näin ollen reittejä on hyvä suunnitella etukäteen. Myös toisten peliin voi sekaantua. Mikäli toinen pelaaja sattuu omalle kulkureitille, vastustajan lentävää mattoa voi puskea edellään ja sotkea toisen suunnitelmat.
torstai 24. syyskuuta 2015
Toiset tossut
Tylsän illan iloksi päätin kokeilla toisten tossujen tekemistä. Materiaalit aika pitkälle samat kuin noissa ensimmäisissäkin tossuissa. Pohjana työpaikan roskista pelastettua solumuovia, päällisenä lahjoituksena saatua farkkua ja pakkausjätesolumuovia, koristeet leikattu kahvikapseleista ja suturoitu vanhentuneella langalla. Ainoastaan helmet ovat uusia.
Tästä siis lähdettiin liikkeelle.
Ensimmäinen tossu kasassa ja pakko myöntää, ettei minusta onneksi tullut kirurgia, sen verran hitaasti kävi neulominen noilla suturointilangoilla ja sen verran tehokkaasti sain pisteltyä itseäni sormeen niiden kanssa.
Melkoisen ähellyksen, manailun ja korupihtien esiinkaivamisen jälkeen valmistui toinenkin. Koristeet näköjään asettuivat vähän eri kohtiin ja saavat tossut näyttämään eri parisilta, mutta vetoan siihen, että ne ovat uniikit.
Ruskeat koristeet ovat tosiaan kapselikahvipurkkien pohjia. Auoin saamani kapselit, pesin ne, leikkasin ensin suut ja irroittelin pohjan filtterin. Sitten leikkasin pohjat tossuihin koristeiksi, kupit olisi vielä jäljellä käytettäviksi.
Toivottavasti nämä kelpaavat parvekketossuiksi sille, jolle ne olen ajatellut. Ei ne mitkään superfiinit ole, mutta ajavat toivottavasti asiansa. Taidan lopettaa suutarin verstaan pyörittämisen tähän.
Tästä siis lähdettiin liikkeelle.
Melkoisen ähellyksen, manailun ja korupihtien esiinkaivamisen jälkeen valmistui toinenkin. Koristeet näköjään asettuivat vähän eri kohtiin ja saavat tossut näyttämään eri parisilta, mutta vetoan siihen, että ne ovat uniikit.
Ruskeat koristeet ovat tosiaan kapselikahvipurkkien pohjia. Auoin saamani kapselit, pesin ne, leikkasin ensin suut ja irroittelin pohjan filtterin. Sitten leikkasin pohjat tossuihin koristeiksi, kupit olisi vielä jäljellä käytettäviksi.
keskiviikko 23. syyskuuta 2015
Hopotus: Sini tuotteen jynssäri
Jälleen kerran osui tuuri kohdalleen. Tuskasteltuani moneen kertaan remontin jäljiltä kylpyhuoneeseen jääneitä saumausaine jäämiä alkoi Hopottajien uusi kampanja, johon pääsin mukaan. Tämän kampanjan kohde on Sini tuotteen uutuus, kylpyhuoneen pesusetti: Sini Jynssäri ja Sini Tuplajynssäri.
Nämä tuotteet ovat Sinituotteen Roosa nauha 2015 tuotteita ja siksi vaaleanpunaisia Sinituotteen tuotteiden normaalista sinisestä väristä poiketen. Sinituote on mukana Roosa nauha kampanjassa jo kuudetta kertaa.
Näin paketin tuotteista Sinituotteen sivuilla kerrotaan:
"SINI Jynssäri on näppärä väline laattasaumojen ja pienten kolojen pesuun. Jynssärin kapea ja napakka harjasosa painuu saumaan ja irrottaa tiukankin lian. Sillä puhdistat myös pesualtaat ja pesutilojen pienet kolot kätevästi. Jynssärissä on ergonominen, käteen sopiva muotoilu, ja siitä saa pitävän otteen. Jynssäri on Suomessa valmistettu avainlipputuote.
SINI Tuplajynssäri on kaikkien vesipesua kestävien pintojen pesuun sopiva nivelletty harja, jolla on helppo puhdistaa lauteiden ja kalusteiden alustat. Harjassa on suorat reunat ja kalteva harjastus, joten sillä on kätevä puhdistaa kylpyhuoneen lattian silikonisaumat kumartelematta. Harja sopii kaikkiin SINI-välinevarsiin. Kampanjasetin mukana on näppärä teleskooppivarsi. Tuplajynssäri mahtuu lauteiden alle ja kylpyhuoneen ahtaisiin paikkoihin. Harjassa on ainutlaatuinen kaksoisrunko, jolla kuuraus onnistuu myös kalustejalkojen ympäriltä."
Näissä tuotteissa arvostan paitsi Roosa nauha- teemaa, myös valmistajan kotimaisuutta (ja siitä käytännön toiminnallisuudesta sitten vielä lisää plussaa). Sinituote Oy on suomalainen perheyritys, joka on toiminut nykymuodossaan jo vuodesta 1988 lähtien. Yritys on Pohjoismaiden johtava siivousvälineiden, vaatehuollon tuotteiden ja autonhoitotarvikkeiden valmistaja ja markkinoija. Yritykselle tärkeitä arvoja ovat kotimaisuus, laatu, ekologisuus ja hyvä ergonomia. Sinituote panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen ja tuo jatkuvasti markkinoille uusia välineitä kodin siivouksen, järjestyksen ja toimivuuden ylläpitoon. Yrityksen tavoitteena on tehdä suomalaisten kotien arjesta vähän helpompaa. Ympäristöystävälliset SINI-tuotteet ovat kestäviä ja pestäviä, ja ne on kehitetty suomalaisille sisustusmateriaaleille ja suomalaisille kodeille. Valtaosa yrityksen markkinoimista tuotteista on kotimaisia Avainlipputuotteita.
Nyt siis päästään ihan tossissaan kylppärin kuuraamisen pariin, ja jos omat voimat eivät riitä, niin pakettiin kuluneen säädettävän teleskooppivarren ansiosta nämä sopivat myös Herra Kirjoituksen käteen. Lisätietoa löytyy täältä, KLIK.
#sinituotehopo #sinijynssäri
Nämä tuotteet ovat Sinituotteen Roosa nauha 2015 tuotteita ja siksi vaaleanpunaisia Sinituotteen tuotteiden normaalista sinisestä väristä poiketen. Sinituote on mukana Roosa nauha kampanjassa jo kuudetta kertaa.
Näin paketin tuotteista Sinituotteen sivuilla kerrotaan:
"SINI Jynssäri on näppärä väline laattasaumojen ja pienten kolojen pesuun. Jynssärin kapea ja napakka harjasosa painuu saumaan ja irrottaa tiukankin lian. Sillä puhdistat myös pesualtaat ja pesutilojen pienet kolot kätevästi. Jynssärissä on ergonominen, käteen sopiva muotoilu, ja siitä saa pitävän otteen. Jynssäri on Suomessa valmistettu avainlipputuote.
SINI Tuplajynssäri on kaikkien vesipesua kestävien pintojen pesuun sopiva nivelletty harja, jolla on helppo puhdistaa lauteiden ja kalusteiden alustat. Harjassa on suorat reunat ja kalteva harjastus, joten sillä on kätevä puhdistaa kylpyhuoneen lattian silikonisaumat kumartelematta. Harja sopii kaikkiin SINI-välinevarsiin. Kampanjasetin mukana on näppärä teleskooppivarsi. Tuplajynssäri mahtuu lauteiden alle ja kylpyhuoneen ahtaisiin paikkoihin. Harjassa on ainutlaatuinen kaksoisrunko, jolla kuuraus onnistuu myös kalustejalkojen ympäriltä."
Näissä tuotteissa arvostan paitsi Roosa nauha- teemaa, myös valmistajan kotimaisuutta (ja siitä käytännön toiminnallisuudesta sitten vielä lisää plussaa). Sinituote Oy on suomalainen perheyritys, joka on toiminut nykymuodossaan jo vuodesta 1988 lähtien. Yritys on Pohjoismaiden johtava siivousvälineiden, vaatehuollon tuotteiden ja autonhoitotarvikkeiden valmistaja ja markkinoija. Yritykselle tärkeitä arvoja ovat kotimaisuus, laatu, ekologisuus ja hyvä ergonomia. Sinituote panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen ja tuo jatkuvasti markkinoille uusia välineitä kodin siivouksen, järjestyksen ja toimivuuden ylläpitoon. Yrityksen tavoitteena on tehdä suomalaisten kotien arjesta vähän helpompaa. Ympäristöystävälliset SINI-tuotteet ovat kestäviä ja pestäviä, ja ne on kehitetty suomalaisille sisustusmateriaaleille ja suomalaisille kodeille. Valtaosa yrityksen markkinoimista tuotteista on kotimaisia Avainlipputuotteita.
Nyt siis päästään ihan tossissaan kylppärin kuuraamisen pariin, ja jos omat voimat eivät riitä, niin pakettiin kuluneen säädettävän teleskooppivarren ansiosta nämä sopivat myös Herra Kirjoituksen käteen. Lisätietoa löytyy täältä, KLIK.
#sinituotehopo #sinijynssäri
tiistai 22. syyskuuta 2015
Kierrätystossut testipari
Tästähän uhkaa tulla pelkästään kierrätysaskartelublogi, vaikka elämässämme on kyllä paljon muutakin.
Nyt vaan jälleen kerran päädyimme tilanteeseen, jossa Emmi Vilénin sanoja lainatakseni: "Moment neiti Korpela, sain juuri transpiraation". Tätäkin ideaa olen jo hetken pyöritellyt mielessäni, mutta kun yhtä tarvittavaa roskaa on puuttunut, niin en ole päässyt sitä toteuttamaan. Meillä nimittäin ovat muutkin alkaneet haalia työpaikan roskia, kuka mihinkäkin tarkoitukseen siis lähinnä omiin tuunauksiin tai lasten päiväkotia varten. Ihan hyvä asia, sillä enemmän kierrätystä, vähemmän roskaa on aina hyvä juttu. Minulle se kuitenkin tarkoitti sitä, että jouduin pari viikkoa odottelemaan vuoroani, sillä minulla oli kotona kolme solumuovipehmustetta ja olisin tarvinnut projektiini neljä.
Idea tähän lähti yhden työkaverini heitosta, kun hän kysyi, mitä aion noista solumuovipehmusteista tehdä ja mainitsi, että hänellä on ollut solumuoviset parveketossut, jotka olivat mitä lämpimimmät ja uudet sellaiset olisivat kivat.
Minähän tietysti sitten aloin miettiä, onnistuisko se ja hetken noita rikkonaisia solumuovilevyjä pyöriteltyäni päätin yrittää. Sen verran itsesuojeluvaisto kuitenkin varoitti, että ensin tehdään testiversio ja sitten vasta aletaan tuhertaa noita oikeita, vaikka yleensä toimin juuri päin vastoin.
Materiaaleina siis työpaikan roskista pelastettu solumuovi, pakkausmateriaalina tullut solumuovi ja vanha paita, tarvikkeina sakset ja kuumaliima.
Ensin mitottiin jalat vähän sinne päin, että saatiin suunnitelmaa, minkä kokoista pohjaa tarvitaan. Sitten leikattiin tuosta valkoisesta sentin paksuisesta solumuovista neljä pohjapalaa ja ohuemmasta läpikuultavasta kaksi läppää varvassuojaksi. Nuo varvasosat päällystin kankaalla niin, että kankaan avonaiset reunat kääntyivät tuonne kahden pohjapalan väliin, jonne ne kiinnitin kuumaliimalla.
Kyllä se epäilyttävästi tossulta näyttää ja on lämmin jalassa eli täyttää tehtävänsä. Seuraavaksi sitten vaan askartelemaan niitä ihan oikeita lahjatossuja.
Nyt vaan jälleen kerran päädyimme tilanteeseen, jossa Emmi Vilénin sanoja lainatakseni: "Moment neiti Korpela, sain juuri transpiraation". Tätäkin ideaa olen jo hetken pyöritellyt mielessäni, mutta kun yhtä tarvittavaa roskaa on puuttunut, niin en ole päässyt sitä toteuttamaan. Meillä nimittäin ovat muutkin alkaneet haalia työpaikan roskia, kuka mihinkäkin tarkoitukseen siis lähinnä omiin tuunauksiin tai lasten päiväkotia varten. Ihan hyvä asia, sillä enemmän kierrätystä, vähemmän roskaa on aina hyvä juttu. Minulle se kuitenkin tarkoitti sitä, että jouduin pari viikkoa odottelemaan vuoroani, sillä minulla oli kotona kolme solumuovipehmustetta ja olisin tarvinnut projektiini neljä.
Idea tähän lähti yhden työkaverini heitosta, kun hän kysyi, mitä aion noista solumuovipehmusteista tehdä ja mainitsi, että hänellä on ollut solumuoviset parveketossut, jotka olivat mitä lämpimimmät ja uudet sellaiset olisivat kivat.
Minähän tietysti sitten aloin miettiä, onnistuisko se ja hetken noita rikkonaisia solumuovilevyjä pyöriteltyäni päätin yrittää. Sen verran itsesuojeluvaisto kuitenkin varoitti, että ensin tehdään testiversio ja sitten vasta aletaan tuhertaa noita oikeita, vaikka yleensä toimin juuri päin vastoin.
Materiaaleina siis työpaikan roskista pelastettu solumuovi, pakkausmateriaalina tullut solumuovi ja vanha paita, tarvikkeina sakset ja kuumaliima.
Ensin mitottiin jalat vähän sinne päin, että saatiin suunnitelmaa, minkä kokoista pohjaa tarvitaan. Sitten leikattiin tuosta valkoisesta sentin paksuisesta solumuovista neljä pohjapalaa ja ohuemmasta läpikuultavasta kaksi läppää varvassuojaksi. Nuo varvasosat päällystin kankaalla niin, että kankaan avonaiset reunat kääntyivät tuonne kahden pohjapalan väliin, jonne ne kiinnitin kuumaliimalla.
Kyllä se epäilyttävästi tossulta näyttää ja on lämmin jalassa eli täyttää tehtävänsä. Seuraavaksi sitten vaan askartelemaan niitä ihan oikeita lahjatossuja.
maanantai 21. syyskuuta 2015
Nuukailuvinkki: näin korjaat luomivärin
Tämä niksi on kyllä jo vanha ja monissakin kosmetiikkablogeissa nähty. Oli kuitenkin pakko kokeilla, kun onnistuin rikkomaan todella pitkään meikkipussissani pyörineen ja minulle niin rakkaan Stargazerin lunarscape luomivärin. On se uskomatonta, luomiväri pyöri pussissa vuosia ja sitten kun menin mainitsemaan sen olleen siellä iät ajat ja säilyneen ehjänä, niin johan rikkui...
Pidän kuitenkin kyseisestä luomiväristä niin paljon, että olin valmis näkemään vähän vaivaa sen uudelleen kuntoon saattamiseksi.
Korjaamiseen tarvitaan rikkoutunut luomiväri, puuteri tai poskipuna, vähintään 70% alkoholia sisältävä neste (joka siis voisi olla vaikka ihan juotavaa viinaa, itse käytin kuitenkin desinfiointiainetta), sekoituskuppi ja joku sekoitin.
Rikkunut tuote murskataan kupissa aivan jauheeksi ja jauheen sekaan lisätään hyvin vähän kerrallaan tuo neste ja sekoitetaan huolellisesti. Toisissa ohjeissa sanotaan, että pitäisi olla tahnamaista, mutta minun annostelukäteni petti ja tulos oli enemmän lietemäinen kuin tahna. Kaadoin sen silti tuohon luomivärirasiaan ja jätin kuivumaan. Jos seos on enemmän sellainen tahna, on syytä painella tarkkaan ilmakuplat pois massasta, jotta kakusta tulee tiivis.
Tässä on sitten lopputulos, päivän kuivumisen jälkeen aivan eheä ja toimiva luomivärinappi.
Sama ohje toimii myös puuterilla, poskipunalla tai millä tahansa jauhemaisesta napiksi tiivistetyllä kosmetiikkatuotteella.
Niin ja jos joku ihmettelee, miksi määrä lisääntyi vajaasta täyteen nappiin, niin voin paljstaa, että murskasin Stargazerin sekaan vevayn mustan miniluomivärinapin, jota en koskaan muutoin olisi käyttänyt. Tarkoituksena oli sitoa tuota lorahtanutta nestettä ja saada käyttöön väri, jota muutoin hankalan kokonsa takia en olisi käyttänyt.
Pidän kuitenkin kyseisestä luomiväristä niin paljon, että olin valmis näkemään vähän vaivaa sen uudelleen kuntoon saattamiseksi.
Korjaamiseen tarvitaan rikkoutunut luomiväri, puuteri tai poskipuna, vähintään 70% alkoholia sisältävä neste (joka siis voisi olla vaikka ihan juotavaa viinaa, itse käytin kuitenkin desinfiointiainetta), sekoituskuppi ja joku sekoitin.
Rikkunut tuote murskataan kupissa aivan jauheeksi ja jauheen sekaan lisätään hyvin vähän kerrallaan tuo neste ja sekoitetaan huolellisesti. Toisissa ohjeissa sanotaan, että pitäisi olla tahnamaista, mutta minun annostelukäteni petti ja tulos oli enemmän lietemäinen kuin tahna. Kaadoin sen silti tuohon luomivärirasiaan ja jätin kuivumaan. Jos seos on enemmän sellainen tahna, on syytä painella tarkkaan ilmakuplat pois massasta, jotta kakusta tulee tiivis.
Tässä on sitten lopputulos, päivän kuivumisen jälkeen aivan eheä ja toimiva luomivärinappi.
Sama ohje toimii myös puuterilla, poskipunalla tai millä tahansa jauhemaisesta napiksi tiivistetyllä kosmetiikkatuotteella.
Niin ja jos joku ihmettelee, miksi määrä lisääntyi vajaasta täyteen nappiin, niin voin paljstaa, että murskasin Stargazerin sekaan vevayn mustan miniluomivärinapin, jota en koskaan muutoin olisi käyttänyt. Tarkoituksena oli sitoa tuota lorahtanutta nestettä ja saada käyttöön väri, jota muutoin hankalan kokonsa takia en olisi käyttänyt.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
