Ostoskierteessä

Olen pahemman luokan ostoskierteessä, olen ollut jo hyvän aikaa. Kotipsykologini Ievuskainen väitti sen johtuvan siitä, että painan töitä hullun kiilto silmissä välillä yötä päivää ja sitten palkitsen itseäni tavaralla - ehkä se on näin tai sitten olen vain onnistunut kehittämään pidempiaikaisesti päälle jääneen tavarahimon.

Oli syy mikä tahansa, on meille taas viime aikoina tupsahdellut paketteja sieltä ja täältä, ihan kaikki eivät sentään ole ebaysta peräisin.

Viimeaikojen tavarakertymää edustavat mm. Uno-kortit, jotka voitin arpajaisissa. Kuvassa niiden kaverina ebaysta vihdoin ja viimein ostamani kenkäklipsien pohjat. Niitä on tuossa 100 kappaletta ja ihan kaikkia ei ole tarkoitus jättää itselle, vaan osaa voisin kaupata vaikka huuto.netissä.

Ebaysta peräisin ovat myös massiivinen munkkivalkki, johon rakastuin heti kättelyssä (kerrankin vempain, joka on riittävän iso minun hiuksilleni - useampi kuin yksi hiusjuttu on mennyt poistoon sen takia, että hiukseni eivät ole mahtuneet siihen tarkoitetulla tavalla) ja kimaltavat klipsit ketjulla. Nuo ketjutetut klipsit ovat hiuskoriste, jonka voi kiertää juuri tuollaisella valkilla tehdyn nutturan ympärille. Se toinen puoli minusta haaveilee vielä kahdesta samanlaisesta klipsiparista, joista voisin lyhentää ketjuja ja koristella niillä kengät.

Kosmetiikkanäytteet ovat ilmaistavaraa, jota en näköjään osaa vastustaa. Yritän perustella näiden vastaanottamista sillä, että minä kuitenkin ihan varmasti käytän nuo. Olen tosiaan viime aikoina verottanut normaalia enemmän kosmetiikkanäyteboxiani ja aion jatkaa samalla linjalla.

Näitä poposia ei kylläkään ole ostettu, vaan sain ne lahjaksi mammaltani. Hän oli ostanut ne joskus itselleen ja totesi nyt, etteivät ne enää olleetkaan sopivat. Kun kengät olivat minulle sopivat, niin sain ne. Eipä tarvitse hetkeen ostaa uusia työkenkiä, kun nämä ovat jo kolmannet uudet tälle vuodelle. Minulla taitaa kohta olla työkenkiä eläkepäiviin asti valmiina.

Pari muutakin hankintaa tuli tehtyä. Arkikorvikset kustansivat 13 euroa ja ovat kullattua hopeaa. Kyllästyin niiden hankkimieni helmikorvisten takaosien alituiseen katoiluun ja palasin takaisin renkaisiin. Valitsin halvat siksi, ettei harmittaisi niin paljon mikäli katoavat.

Lisäksi toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja ostin laatikollisen hengettömiä. Minulla ei ollut kuin kymmenkunta kunnollista isoa hengetöntä ja loput sellaisia epämääräisiä rimpuloita tavallisesta kaupasta ostettuja. Nämä uudet hain kampaamotukusta ja ero on merkittävä. Noita on nyt sitten kyllä niin paljon, että riittävä lopuksi elämää -  arvioiden ehkä 1000 kappaleen rasia maksoi vajaat 12 euroa. Kuvassa mallina yksi noista isoista hengettömistäni.

Kyllä kannatti luottaa

Aiemmin kirjoittelin siitä, miten jännitin sitä saapuuko huuto.netistä hankkimani "aarre" perille. Kyllä saapui ja kyseinen myyjä palautti luottoni ihmisiin - se epäonnistuminen Kaunotar ja Hirviö- DVD:n kaupan suhteen kun painaa mielessä edelleen.

Aarteeni tosiaan tupsahti postiluukusta tiistaina eli myyjä oli postittanut sen heti maanantaina. Niin tämä aarre oli siis se paljon puhumani Kalevala Korun joulukoriste 2006, Idän tähti. Tässä se vielä kertaalleen kuvattuna meillä kotona. Olenkohan mitään tavaraa fiilistellyt ja hehkutellut niin paljon kuin tätä hankintaani.

Tässä on yhtä vaille koko sarja eli Kalevala Korun joulukoristeet 2006-2013. Hakusessa siis edelleen se kaikkein ensimmäinen koriste vuodelta 2005.

Hopotus: Relaxant selluliittivoide täydentävää tietoa

Kuten olen jo aiemmin kertonut, pääsin hopottajien kautta mukaan testaamaan Relaxant selluliittivoidetta. Aiemmat kirjoitukset aiheesta löytyvät täältä ja täältä.

Noissa kirjoituksissa en siis maininnut sitä, että kyseessä on jo ihan myynnissä oleva tuote, vaikka uutuustuotteesta onkin kyse. Kyseistä tuotetta saa Detrian omasta verkkokaupasta ja myös luontaistuotekaupoista sekä isompien tavaratalojen luontaistuoteosastoilta ja apteekeista.  Pakkaus sisältää 400 ml voidepullon lisäksi kaksi erikokoista hierontakuppia ja käyttöohjeen. Hintaa tuollaisella pakkauksella on n. 40€.


Relaxant Selluliittivoide on vartaloa kiinteyttävä, selluliitin paikalliseen hierontaan tarkoitettu voide. Hieronta voiteella vähentää selluliittia sekä lisää rasvakudoksen aineenvaihduntaa. Se aktivoi verenkiertoa ja imunesteen kulkua sekä poistaa kuona-aineita syvältä kudoksesta asti. Alla olevassa kuvassa näkyvät mustalla ne tyypillisimmät paikat, joihin voidetta voi käyttää.

Voide lievittää selluliitille tyypillistä kudoksen arkuutta ja kosteuttaa ihoa. Vaikuttavina aineina turve-, mesiangervo-, koivu-, kataja- ja väinönputkiuute, jotka ovat perinteisesti käytettyjä ja tehokkaita selluliitin hoidossa.

Tuotteen valmistusaineet ovat seuraavat: Aqua, Peat Extract, Brassica Oleifeira, Filipendula Ulmaria, Juniperus Communis, Angelica Archangelica, Betula Alba, Petrolatum, Glyseryl Stearate, Propylene Glycol, Cetyl Alcohol, Carbomer, Triethanolamine, Phenoxyethanol, Methylparaben, Ethylparaben (kyseinen lista kopioitu suoraan valmistajan sivuilta, joten en vastaa sen oikeellisuudesta).

Lisäksi voisi mainita, että kyseessä on suomalainen avainlipputuote. Selluliittivoiteen vaikuttavina aineina on yrttiuutteita sekä hoitoturveuutetta, jotka ovat peräisin Suomen Lapin luomukeruualueilta.

Lisätietoa tuotteesta täältä, KLIK.

Huhtikuun ruokabudjetti

Koska olin sitä mieltä, että maaliskuu oli jotenkin poikkeuksellinen ruokabudjetin suhteen, päätin koota vielä huhtikuunkin kauppakuitit, jotta voisin katsoa, mihin suuntaan nuo meidän ruokamenomme oikein kehittyvät.

Laskelma osoittaa, että kun laivaruokailut jätetään huomioimatta (niihin meni 144€ yhteensä) ruokabudjettimme oli 175,49 euroa. Kaikkineen siis 319,49€. Se ei minusta ole niin paljon kuin olin kuvitellut - kerrankin positiivinen yllätys.

Se seuraava ei sitten ollut positiivinen yllätys. Nimittäin muut ulkona syömiset, herkut ja karkit, joihin on kulutettu 48,19 euroa. Kootut selitykset sitten menevätkin niin, että tuossa summassa on kympin verran työpaikan vapputarjoomisten kuluja ja lisäksi kaksi sipsipussia ja kaksi ulkona syömiskertaa. Periaatteessa siis ihan kohtuullista, mutta vähemmänkin voisi olla.

Kokoan toukokuunkin kuitit, mutta niiden kanssa tulee toki sellainen ongelma, että ulkona syödään normaalia enemmän, mutta kulut menevät jonkun muun piikkiin - ainakin suurimmalta osaltaan. Miten sellaiset huomioidaan budjetissa? Lasketaan kokonaisuudessaan ruokamenoihin vaiko lasketaan ruokamenoihin vain siltä osalta, joka jää iltselle maksettavaksi.

Se oli yöpuku

Tuo kuvassa esiintyvä violetein paisley-kuvioin koristeltu epämääräinen kasa oli joskus yöpuku, tarkemmin sanottuna pyjama, kuuluihan siihen paita ja housut.

Se oli minulle äärimmäisen rakas, sillä olin saanut sen perintönä minulle rakkaalta ihmiseltä. Jo silloin se oli käytetty, mutta koska se on peräisin menneiltä vuosikymmeniltä, oli sen kangas kestävää ja laadukasta. Minulla se palveli melkein vuosikymmenen ennen kuin oli pakko uskoa, että sen aika on ohi.

Kuten tästä kuvasta näkyy, on kangas melkein kaikkensa antanut.

 

Paidan helmassa olleen jatkopalan otin talteen sellaisenaan, se kun on juuri oikeanmittainen ja -levyinen kiinnitettäväksi jonkun muun liian lyhyen tai löysän paidan helmaan. Minä kun inhoan lyhyitä yöpaitoja, jotka jättävät selän paljaaksi ja lantiolta liian löysiä paitoja, jotka kiertyvät  kuristusköydeksi kaulan ja vartalon ympärille.

Samoin säästin kuminauhan ja kauluksen resorin myöhempää käyttöä varten.

Päätin kuitenkin pistää muun puvun vielä kerran kiertoon ja leikellä siitä parhaat ja ehjimmät palat kulkemaan kestoina kanssani. Saamme siis vielä hetken jatkaa yhteistä matkaa.

Tällä kertaa päätin pistää niihin myös kosteussulun vanhasta muovifroteesta, joka sekin on ehtinyt palvella jo muissakin käyttötarkoitukissa.

Yhdeksän vaaleanpunaista sidettä ja yksi sininen, sen verran tuosta puvusta sain aikaiseksi ja joitain jouti vielä roskiinkin.

Kärsivällisyys kannattaa - ainakin joskus

Toivottavasti otsikko todellakin pitää paikkansa, eikä ole vain allekirjoittaneen haaveunta. Hyvät mahdollisuudet tuohon ainakin on, sillä olen taas toivoakseni saanut yhden kokoelmani pykälää lähemmäs täydellisyyttä.

Olin jo lähes luopunut toivosta ja entisen päivittäin selailun sijaan katselin Tori.fitä ja Huuto.nettiä satunnaisesti, jopa viikon tai parin välein etsien puuttuvia paloja. Itse asiassa niistä on kyllä tallennettuna ihan huuto.net vahtikin, mutta erilaisista hakusanoista ja nimeämistyyteistä johtuen se ei aina saa saalistettua kaikkia kohteita haavinsa, sen vuoksi selailen satunnaisesti myös eri hakusanoilla varmuuden vuoksi. Kuten todettu nykyään yhä harvemmin, sillä en jotenkaan uskonut onnen potkaisevan minua.

Tänään kuitenkin osuivat tähden kohdalleen ja löysin aivan sattumalta juuri tänä aamuna myyntiin laitetun osta heti - kohteen ja kädet vapisten tietenkin huusin sen kotiin. Tuo kohde kun sattui olemaan Kalevala korun joulukoriste kokoelmastani puuttunut vuoden 2006 koriste Idän tähti.

Siis tämä, täsmälleen sama yksilö, sillä kuva on lainattu huuto.netin ilmoituksesta, on nyt sitten muuttamassa meille.

Myyjä vaikuttaa luotettavalta, onhan hänellä toista tuhatta positiivista palautetta kaupoistaan, joten olen positiivisesti odottavalla kannalla sen suhteen, että saankin tuon huutamani koristeen.

Olin jo välillä vaipumassa epätoivoon, kuten olen täälläkin kipuillut, ja mietin, että pitäisikö sittenkin maksaa se 90€ + kalliit postarit, mitä eräs toinen huuto.net myyjä vastaavasta - siitä ainoasta, joka huuto.netissä on myynnissä ollut - pyytää. Tarjosin kyseisestä koristeesta jossain vaiheessa viisikymppiä, mutta myyjä piti sitä liian vähänä. Nyt sain sitten koristeen postikuluineen alle tuon. Odottelen siis postiluukun kolahdusta.

Wappua, todellista työläisvappua

Myönnetään, tarkoitukseni oli ottaa oikein kunnon kuvia tähän "wappu" aiheiseen tekstiin, mutta koska meillä vappua juhlittiin varsin epätyöläismäiseen tapaan, jäivät kuvatkin vähemmälle. Sekä herra Kirjoitus että rouva Jälkikirjoitus kun viettivät vappuaattoa töissä, molemmat vielä sellaisen ylipitkän työpäivän merkeissä. Minun työpäiväni kesti yhden työnantajan leivissä vajaat 13 tuntia ja mies vaihtoi kesken päivää toiseen työpaikkaan, joten hänkin sai kellon ympärystän kulutettua töiden merkeissä.

Ihan kuivin sun, tyhjin mahoin ja ilman koristeita ei kuitenkaan tarvinnut olla. Minun kohdallani koristelut tulivat työpaikan puolesta, samoin munkit ja simat. Yhdessä työkavereiden kanssa sitten koottiin muuta tarjottavaa ja rattoisasti se ilta sitten meni karkkien, naksujen, "keinoskumpan" ja kakun parissa. Minun osuuteni tuosta potista oli suklaakakku, "shampanja" ja vaahtokarkit. Nuo lainausmerkit siksi, että meillä on töissä ehdoton nollatoleranssi, joten jotain muuta kuohuvaa kuin ehtaa shampanjaa tai kuohuviiniä piti olla juotavaksi- siis lasten kuohujuomaa kehiin.

Sen verran tuli vappuhörselöintiäkin harrastettua, että keikuin illan ajan vappuhattu päälaella, siinä missä työkaverini sulostutti elämäämme aivan loistavilla vappulaseilla. Tuo on se sama hatuke, jonka ostin joskus aikanaan Tampereelta kirpparilta juuri tätä käyttöä varten. Alkuperäinen ajatus oli luopua siitä vapun jälkeen, mutta se onkin niin kiva, että taidan sittenkin säästää sen.

Samoissa merkeissä muuten meni vappupäiväkin eli töitä tehdessä, sillä kuten armas isäni joskus sanoi - juhlikoot vaan työläiset ja ylioppilaat, meillä tehdään töitä, vaikka kuinka oltais sekä työssäkäyviä että ylioppilaita.