Kuntoiluviikko menossa

Tarkoitukseni oli aloittaa kuntoiluviikko jo maanantaina, mutta jotenkin sen aloittaminen jäi tiistaille. Pääasia kuitenkin on, että se on nyt aloitettu ja tehokkaasti onkin.

Useimmille ei tule yllätyksenä, etten minä saa kovinkaan suuria kiksejä liikunnasta. Yleensähän kommenttini ovat tyyliä "minun täytyy mennä salille..." tai "on pakko liikkua..." ja siinähän se katkera totuus on. Minun on äärettömän vaikea lähteä liikunnallisesti liikkeelle. Tarkoitan tällä sitä, että nautin kyllä itse salilla olostaa tahi muusta liikunnasta, ja suorastaan kylven nautinnossa kropan hyrrätessä endorfiineja harjoittelun jälkeen, mutta se aikaan saaminen ja liikkeelle lähteminen on yhtä tuskaa. Ja aina yhtä tuskallista.

Nyt kuitenkin päätin haastaa itseni ja viettää liikunnalisen viikon - tehdä jotain liikunnallista joka päivä. Maanantaisen lipsumisen vuoksi otin sitten eilen kunnin spurtin - kävin salilla kahdesti. Ensimmäisella kertaa pumppaamassa rautaa ja polttamassa kaloreita crosstrainerilla. Toisella käynnillä tein vain muutaman lihasharjoitteen ja rääkkäsin itseäni puolen tuntia crosstrainerilla. Päivän kulutussaldona noin 750 kcal.

Tänään kävin salilla vetämässä täysimittaisen treenin ja puolen tunnin crosstrainer session. Illalla olisi tarkoitus vielä polttaa vähän lisää kaloreita ja huomenna käydä vaa'alla. Joka varmasti näyttää plussa sillä ainahan tämän tyylinen rankka harjoittelu kokoaa painoa.

Korttiaskartelua vol 2

Lupausteni mukaan hävitin eilen ne punaiset kengät, joista olen niin paljon tänne vuodattanut. Vieläkin sydän vuotaa verta, mutta kun ihmettä ei tapahtunut, niin ei voi mitään, pakko niistä oli kenkinä luopua.

Vietin sitten terapiahetkiä kuumaliima pistoolin kanssa (ja vähemmän terapeuttisia hetkiä kaupassa etsien liimapuikkoja ko. pistooliin) askarrellen kortteja tai jos halutaan oikeasti saivarrella, niin en tehnyt valmiita kortteja, koska kartongit ovat edelleen kaupassa, vaan korttiaihioita, joista sitten saa nopeasti koottuja kortteja.Kas tässä askartelusession tuloksia:Tuo ylläoleva odottaa tekstitäydennystä "hauskaa joulua" ja tontun naamaa muuttuakseen joulukortiksi.

Alla olevasta kortista rakas puolisoni ei töytänyt mitään järkeä "mikä ihmeen noe noa?" Kyllä sinä pitäsi mielestäni lukea "Onnea", mutta ehkä ei sitten... Alla olevan kortin hänkin sitten jo tunnisti onnittelu kortiksi - ensimmäinen kuva raakaversiosta ja toinen kokoonliimatusta.Ystävänpäivä korteiksi tai hääparille ajattelin sekä ylläolevaa että alla olevaa korttia.
Tästä piti tulla myös joulukortti söpöinen tontun naamoineen, mutta nyt kun katson sitä uudellen näen siinä ihan toisenlaista suorastaan pirullista potentiaalia...Nuo kaksi seuraavaa käyvät sitten paketti korteiksi tai muuten vaan onnitteluiksi taikka ystävänpäivään - ja kun hetken mietin keksin vielä varmaan tusinan muita käyttökohteita.
Tässä kaksi yritelmää jostain muusta kuin sydämistä. Tuo lintu versio on mielestäni ihan ok, mutta pelikorttiruutu yritelmä ei ole oikein onnistunut, ehkä löydän sillekin jotain käyttöä joskus. Ai niin arvatkaapa, mistä materiaali noihin kortteihin? Lisää herttaisia sydämiä yksin ja yhdessä - jotenkaan en saanut tuota materiaalia kääntymään ajatuksissani miksikään muuksi kuin sydämiksi, tiedä sitten, mistä moinen johtui.
Kyllä, punaisista kengistäni hyvin pestyinä ja desinfioituina ;-)

tuunauksia ja muuta touhotusta

Urheilukalastajakaan ei oikein taida hyväksyä mato-onkijaa kalastajaksi, joten en oikein hyvällä omalla tunnolla voi kutsua viimeaikaisia töitäni tuunauksiksi. Ne kun ovat olleet lähinnä korjausompeluita eli pudonneiden nappien kiinnittämisiä ja ratkenneiden saumojen ompelua.

Yhdet caprit vaativat vähän isompaa remonttia, sillä ne kiinitettiin tarranauhalla vetoketjun lisäksi ja tuo pesuissa rispaantunut tarranauha petti minut pahemman kerran kesken erään iltalenkin - kotiin palattiin sitten toisella kädellä housuja kannatellen. Lisäsin capreihin vyötärölle kuminauhan, jossa oman hankaluutensa teki tuo vetoketjusysteemi, sillä sitä ei voinut tuosta vaan pujotella ympäri. Ompelin siis napinreiät vyötärönauhan sisäpuolelle ja niiden avula pujottelin kuminauhan vyötäröön + kiinnitin sen. Tarranauhan tilalle tein napinläven ja neuloin napin.

Tarkoitus oli myös tehdä postaus kirppikselle menevistä vaatteista ja kuvata ne muistojen kansioon. En vain yksinkertaisesti jaksanut, ei huvittanut, en viitsinyt eli kiikutin osan räteistä jo kirppikselle ja loput odottavat tuolla pakattuina ilman ajatustakaan siitä, että valokuvaisin ne. Se mikä on mennyttä, on mennyttä ja se siitä.

Olen jo aikaa sitten kertonut miten punaiset glitteriballeriinani hajosivat, mutta olen edelleen empinyt niiden viemistä roskikseen- jaksan uskoa ihmeisiin, jospa ne vaikka siellä eteisen nurkassa itsekseen korjautuisivat. Tänään olen päättänyt viimeinkin toimia niidenkin suhteen...

Lisää hankintoja

Lomalla tahi sairaslomalla oleminen on kuluttavaa aikaa ja kauppiaat hierovat karvaisia käsiään ja toivovat samaa lisää.
Heinäkuu meni säästöbudjetin kohdalta niin päin mäntyä kuin jokin vain voi mennä. Yksi ainoa positiivinen asia on olemassa ja se on: vain vähän uutta kosmetiikkaa. Tarkemmin ajatellen, taitaa olla niin, että heinäkuun hankinnat tältä osuudelta jäävät nolliin - on se hyvä, että edes jossain onnistuin ;-).
Jalkani on esittänyt omat vaateensa kengille sekä niiden hankkimiselle että hankkimatta jättämiselle. Eräänä päivänä oli aivan pakko ostaa uudet kengät, koska käveleminen vanhojen kanssa oli sellaista tuskaa, etten enää päässyt kaupasta pois. Nämä ovat nyt sitten kerrankin "järkevät" kengät ja vieläpä suht edulliset, vaikka pidänkin niitä omaan buudjettiini kohtuullisen hintavina. Kustansivat nimittäin 25e, mutta ovat kyllä hyvät kävellä ja sen lisäksi sisältä nahkaa ja päältä nahkaa. Vaatteista loput hankinnat rajoittuivat niihin jo mainittuihin shortseihin. Värimaailmalleni uskollisena ne ovat turkoosit ja muulle tyylilleni uskollisena ne ovat huuto.netistä ja maksoivat postikuluineen n. 5e. Ne ovat päätyneet heti käyttöön ja ovat mukavat päällä - toisaalta ne ovat riittävän viileät ja rennot ja toisaalta taas riittävän siistit kaupungille, kun ne asustaa eri tavoin eri käyttötarkoituksiin.
Lautapelirintamalla olen odotellut tietoja uusista vuoden peleistä, sillä niiden aika pitäisi olla taas piakkoin. Sillä välin eksyimme puolittain vahingossa TacTicin tehtaanmyymälään, josta meille vinkattiin ja kerrottiin, että sieltä voi tehdä edullisia löytöjä. Monenlaisia pelejä siellä olikin, mutta iso osa sellaisia, jotka meillä jo oli tai sitten hintalapultaan niin isoja, ettemme olleet valmiit maksamaan ko. pelistä niin paljoa. Mukaan tuolta myymälästä päätyi yksi peli, Farlander, jolla oli hintaa 5e.Prisman alesta löysimme Kaleidoksen -50% hintaan. Pelasimme kaveidemme peliä ensin ja toteisimme sen niin hauskaksi, että halusimme oman. Nämä samat kaverit osasivat suosittaa tuota Prisman alea ja sieltä se sitten muutti meille, kun maksoikin alta 18e.Kolmantena hankintana oli klassikkopeli Halma. En tosin tiedä, pelaammeko me sitä koskaan, sillä harvemmin me mitään kahdestaan pelaamme, vaan aina jonkun kaverin kanssa.

Kirppistelyä

Eilen tein sitten vihdoin ja viimein sen, mistä olen jo pitkään haaveillut. Kävin varaamassa kirppispöydän tuosta lähikirppikseltä. Kyseessä on porukkapöytä, josta minulle kuuluu kolmannes.

Olemme jo jonkin aikaa koonneet herra Kirjoituksen kanssa kamaa niin sanottuihin kirppislaatikoihin eli aina kun on tullut vastaan jotain tarpeetonta, olemme siirtäneet sen sinne odottamaan kirppikselle päätymistä. Eilen sitten teimme valtavan urakan ja kävimme läpi kirppislaatikot ja pussit ja nyssäkät ja tarkastimme sekä hinnoittelimme tuotteet.

Nyt olohuoneemme näyttää siltä kuin olisimme muuttamassa, siellä on kaksi pahvilaatikkoa ja 7 kassia tavaraa. Tässä kohtaa alkoi mietityttää, että olisi ehkä pitänyt ottaa se pöytä ihan yksinään, sillä tavaraa tuntui olevan niin paljon. Tosin yllätin itseni jo tuossa päivällä miettimästä, että ehkä kannattaisi ensi kesänä ottaa se pöytä aikaisemmin, silloin kun kaupunki on täynä kesäturisteja ja vilinää. Ehkä kuitenkin kannattaisi panostaa siihen, että selviäisi ensinnä tästä ensimmäisestä kirppisrumbasta kunnialla ja vasta sitten haaveilla seuraavasta.

Tiistaina pääsemme täyttämään pöytää ja sunnuntaina olemme jo paljon viisaampia siitä, miten on eka viikko lähtenyt menemään. Tietenkin toivon hartaasti, että pöytä on ostettu tyhjäksi, mutta sellaista ihmettä tuskin tapahtuu...

Ammattimaiset valittajat ja muita outoja toimintoja

Alamme herra Kirjoituksen kanssa saavuttaa kyseenalaista mainetta ammattimaisina valittajina.

Olemme tällä viikolla valittaneet jo monesta asiasta. Ensimmäisenä taisi olla naapurin neitien keskiviikkoiltana järjestämät bileet, joista valitimme isännöitsijälle, ja olen edelleen sitä mieltä, että oli syytäkin valittaa. Jos meillä pomppivat lasit keittiön pöydällä sen takia, että naapurissa joku hyppii (kun välissä on seinä, seinän peittävä kirjahylly, huone ja toinen seinä ja sitten vasta ko. pöytä laseineen) ja kiljuu sekä nauraa kuin heikkopäinen, on syytäkin valittaa - olkoonkin, että kello ei vielä ollut saavuttanut 23:a. Toisaalta, kun sitä mekastusta oli kuunnellut jo seitsemästä alkaen, ei enää sillä kohtaa naurattanut.

Eilen valitettiin sitten porukalla grillimakkarasta, joka oli päätynyt räjähtäneenä pakkaukseen ja näytti hmm...vähemmän houkuttelevalta. Tänään osansa sai paikallinen leipomo, ostimme iltapalaksi paahtoviipaleita, mutta pussissa olikin kokonainen limppu...

Huomenna menemme Lidliin valittamaan siitä melkein avioeron aiheuttaneesta wc-pytyn kannesta, sillä huomasin vintissä käydessäni, että laatikon päällä lukee ko. tuotteella olevan 3. vuoden takuun. Kannattaa siis säilyttää kaikki mahdolliset laatikot, niistä voi olla hyötyä.

Jännityksellä odotan, mitä seuraavaksi tulee eteen ;-).

Ai niin, todettakoon, että bileistä tosiaan valitimme, muutoin olemme antaneet asiallista palautetta...

Korttiaskarteluja

Näin kirpparilla jonkun tekemiä mielestäni kivoja kortteja. Idea oli yhdellä sanalla kuvattuna hauska, joten sitä oli pakko päästä kokeilemaan itse.

Ensimmäiseksi syntiy nimipäiväkortti naapurinrouvalle, joka pitää punaisesta.
Neiti Kesäheinä, joka täytti 16 vuotta, saa lauantain juhlissaan tämän näköisen kortin.
Kummisedän myöhästyneitä synttäreitä muistan paketin lisäksi tämän näköisellä kortilla.Kummitädin tulevia nimppareita juhlistan tämännäköisellä tekeleellä.
Kummisedän kortti on ainoa, johon en ole täysin tyytyväinen, noiden narsissien kiinnitys ei mennyt ihan putkeen. Ja toisekseen, seuraavan kerran, kun liikun kaupungilla askarteluliikkeen läheisyydessä, on syytä ostaa korttikartonkia. Tukeva askartelupaperi ei ole riittävän vahvaa kantamaan cd-levyn painoa eli seuraavat kortit värkkään sitten kunnon kartongille.