maanantai 7. kesäkuuta 2010

Parasta jalkarasvaa

Sain tässä jonkin aika sitten kullanarvoisen vinkin eräältä työkaveriltani. Hän suositteli minulle jalkojen kovettumien ja kuivien jalkapohjien hoitoon maailman parasta "jalkarasvaa". Jalkarasvaa on lainausmerkeissä siksi, että pullon kyljessä ei lue mitään jalkoihin tai kovettumien hoitoon liittyvää.

Omasta kokemuksestani voin kuitenkin ko. ainetta suositella, olen sitä nyt viikon verran säännöllisesti käyttänyt ja jalat voivat hyvin. Ensivaikutelma on mukavan viilentävä, imeytyy tosi hyvin, ei tahmaa käsiäkään levitettäessä ja ennen kaikkea pitää jalat pehmeitä ja mukavantuntuisina. Lisäplussaa on se, että ko. aine on helposti saatavilla esim. apteekeista tai siivoustarvikeliikkeitä eikä ole mitenkään erityisen kallis.

Mikä tämä ihme aine sitten on? Se on ihan tavallinen käsidesi. Kyllä, tarkoitan todellakin sitä ainetta, jota sairaaloissa ja vastaavissa paikoissa on joka nurkan takana ja jota mydään sekä apteekeissa että siivoustarvikeliikkeissä käsien desinfioimiseen. Siis tätä tuotetta taikka jotain vastaavaa:

Se ihan oikeasti toimii jalkarasvana ja hyvin toimiikin. Kannattaa kokeilla!

lauantai 5. kesäkuuta 2010

hengissä selvitty

Olen selvinnyt hengissä tuosta itsejärjestämästäni tappotahtisesta työrupeamasta. Muutaman tunnin huilittuani määräsin arvoisan aviosiippani ulos pesemään autojen laseja ja huuhtomaan niistä siitepölyjä. Itse keskityin seurustelemaan imurin, rätin ja tiskiharjan sekä pesukoneen kanssa.

Kolmessa tunnissa oli kaaokseen joutunut kotimme taasen kunnossa. Onneksi, koska sen jälkeen ei olisi siivoamisesta tullutkaan mitään - sain puhelun, jossa kerrottiin isäni kaatuneen ja loukanneen kasvonsa pahasti. Olivat käyneet jo kertaalleen päivystyksessä ja naamaa oli ommeltu. Mutta jostain syystä verenvuoto ei ollutkaan talttunut ja olivat joutuneet uudelle kierrokselle. Minua on kielletty lähtemästä kotipaikan sairaalaan häntä katsomaan, olen kilttinä noudattanut kehotusta, mutta vannottamalla vannottanut kyytimiehenä olevaa naapurin rouvaa vaatimaan siirtoa tänne isompaan keskussairaalaan kunnon tutkimuksia varten. Sitten mikään ei voi estää minua lähtemästä hänen luokseen...

Yritän keskittyä välillä johonkin muuhun, etten taas ala kiertää ympäri huushollia kuin vangittu tiikeri. Ei minun kuulu olla täällä, minun kuuluu olla isän ja äidin tukena...

torstai 3. kesäkuuta 2010

Pelejä, pelejä, pelejä...

Lupasin istua kiltisti sormieni päällä kuun vaihteeseen asti kosmetiikan, kenkien ja vaatteiden suhteen ja siinä onnistuin.

Lautapelien suhteen en ollut sitten yhtä vahva, sillä lautapelit.fin synttäritarjoukset iskivät juuri pahasti kuun loppuun.

Meillä on nyt sitten taas uusia pelejä:
Toledo, jota katselime jo alku vuodesta Anttilan alesta, maksoi nyt enää 10€.
Mykerinos, joka oli uudempi tuttavuus, oli myös tarjouksessa hintaan 10e. Tässä tehdään tutkimusmatkaa ja etsitään aarteita vähän mallilla "kadonneet kaupungit" tai muut sen tyyliset pelit.
6 nimmt eli kuudes ottaa, on korttipeli, josta meillä ei ole vielä tarkempaa kokemusta. Palataan siis siihen kun peliä on testattu. Tarjouksesta siis tämäkin hintaan 5€.

Tikkipelejä emme ole juuri harrasteet, mutta yksi sellainen -vähän sovellettuna- oli pakko hankkia varastoon (hintaa 5€). Bock Rock on ohjeiden mukaan erilainen tikkipeli, jossa on vuohia ja saaria. Tätäkään ei ole vielä kokeiltu eli palataan asiaan sitten, kun on kokeiltu.
Lisäksi paketissa tuli ilmaiseksi Dominion peliin Kätkö-kortit. Ne on julkaistu pelin Spiel des Jahres voiton kunniaksi ja ne sai muun tilauksen mukana ilmaiseksi.

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Blogi vaikenee taas hetkeksi

Olin jo aikeissa valmistautua viettämään sitä jo muutamaan kertaan kanseloitua hemmottelupäivää, kunnes puhelin soi ja sain kutsun jo täksi yöksi töihin. Se siitä lorvimisesta ja lasillisesta kylmää valkoviiniä sitten. Kynnet sentään lakkasin kuin kiusaksi ja valitsin vielä punaisen värinkin...

Nyt ei ole enää aikaa roikkua edes blogissa eli palaan joskus sunnuntaina kolmen työyön ja kahden työpäivän jälkeen (taas tienataan muutama pari kenkiä ja ehkä uudet silmälasit ;-) )

Äidit vain...

Rakas äitykkäni on taas ylittänyt itsensä. Hän nimittäin lahjoitti jo ennestäänkin runsasta lakanavalikoimaamme (jonka täydentämiseen hän on aiemminkin kiitettävästi osallistunut) täydentämään herttaiset Muumi-lakanat.

Saimme kumpikin omamme, Herra Kirjoitus vaaleansiniset ja minä vaaleanpunaiset. Kuosin nimi on "lomamuumi" ja minusta se on aivan uskomattoman suloinen. Hauskasti paketeissakin menee vielä kohdaltakin sopivasti - herra Kirjoituksen kuosissa muumipappa lepäilee ihanasti puussa ja minun paketissani on polle puun juurella.
Nut meillä on sitten "maailman ja ihmisen välissä jotain pehmeää".

torstai 27. toukokuuta 2010

Shobbailut

Aion vakaasti istua loppukuun käsieni ja lompakkoni päällä ja olla ostamatta mitään, joten voin jo julkaista listan kuukauden hankinnoista. Aion pitää tästä lupauksestani kiinni siitä huolimatta, että työpaikalla on alennuskenkämyynti, jossa voisi saada satasen kenkiä hintaan 19 euroa. Minä en nyt osta uusia kenkiä, en vaikka miten mieli tekisi. Täytyy vaan jaksaa vakaasti uskoa siihen, että alennus-kenkiä löytyy syksylläkin ja ehkä vielä enemmän kuin kesällä.

Kosmetiikan suhteen olen ylittänyt itseni - jokainen päätelköön, onko se positiivinen vai negatiivinen ylitys. Olen nimittäin kuluttanut 7e kosmetiikkaan tässä kuussa.

Ostin kaksi poispeseytyvää hiusväriä yhteishintaan 5e ja täysikokoisen Doven summer glow vartalovoiteen, jossa on suojakerroin 15 hintaan 1,90e.Hiusvärin lasken mittavaksi säästöksi, sillä parturissa käydessäni joudun laskemaan tiskille joka kerta vähintään 40e, mutta yleensä noin 80e. Nyt kun sain puhuttua Ievuskaisen leikkaamaan takahiukseni ja nyrhin itse otsatukan ja sivukarvat sekä värjään hiukset itse, voin siirtää seuraavan kalliin parturikäynnin syksyyn tai alkutalveen.
Doven sitä tavallista sävyttävää Summer glow- kosteusvoidetta on vielä edellisessäkin purkissa jäljellä. Kesällä sitä kuitenkin kuluu runsaasti, koska suihkussa joutuu käymään usein ja iho kuivuu runsaasta suihkuttelusta. En usko meneväni konkurssiin tuon hankinnan takia ja sitä paitsi muut tavalliset naiset maksavat enemmän kuin nämä kaikki yhteensä yhdestä purkista ja minä sentään sain tuolla rahalla useamman purkin.

Jossain vaiheessa valittelin vaatekaapissani olevaa vajetta, enkä edelleenkään ole tehnyt juuri mitään asian eteen, mutta olen silti löytänyt haaveideni kohteille "kohtuulliset korvikkeet".

Shortsien kohdalla kävi nimittäin niin, että jostain aivojen sopukoista kaivautui esiin mielikuva auringonpaisteesta, lämmöstä ja kassatiskistä, jonka ääressä kuittasin isohkoa laskua visalla. Siihen samaan mielikuvaan yhdistyi väistämätön ajatus vaaleista shortseista ja ajatus ei jättänyt minua rauhaan ennen kuin olin kaivellut vaatekaappiani. Ja kas...minä omistan hiekanväriset puuvillashortsit. Toki ne ovat pidempää mallia kuin haaveilemani, mutta käyvät korvikkeesta.
Ne on ostettu Brasiliasta Salvador de bahialaisesta vaatekaupasta, josta ostettiin myös pari t-paitaa minulle, herra Kirjoitukselle shortsit ja t-paita sekä tuliaisia. Tästä mielleyhtymä lämpöön ja aurinkoon.
Topin suhteen lankesin mainokseen, enkä ainakaan vielä ole katunut. Tosin myönnän, ettei malli ole vartalolleni imartelevin mahdollinen ja lisäksi se on sellainen, jota en vielä vuosi, pari sitten olisi kehdannut päälleni laittaa. Ostin siis halpahallista tuubi-babydoll topin, joka on riittävän pitkä eli tulee alas reisille, jossa saa hyvin otettua aurinkoa, kun yläosassa ei ole olkaimia lainkaan ja joka näyttää mahani kanssa odotusmekolta, koska siinä on levenevä helma. Mutta kun se oli vihreä, mahtui päälle (eikä kiristänyt) ja oli hinnaltaan vain 7,90e, oli se pakko ostaa - ihan jo syksyä ajatellen.

keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Shoes in, shoes out

Viimeaikainen shoppailu epäonneni on vainonnut minua etenkin kenkärintamalla jo pidempään.
Ensiksikin ne Wienistä ostamani crocsit, jotka siellä tuntuivat übercooleilta, eivät soveltuneetkaan työkäyttöön haluamallani tavalla. Eli ne on pakko myydä pois, jotta eivät jää pölyttymään ja täyttämään jo ennestäänkin liian täysiä kaappeja. Siinä siis ensimmäin in ja out - kenkäpari, tällä kertaa ilman esittelykuvia, koska niitä on jo täällä pariinkin kertaan nähty.

Valitettavasti eivät ole vielä löytäneet uutta kotia, mutta ovat kaupan huuto.netissä.Seuraava in, on suuri rakkauteni, josta olen haaveillut jo pitkään. Beiget nyörisaappaat isoilla metallisilla nyörinrei'illä. Nämä löytyivät huuto.netistä ja kustansivat postikuluineen n. 15 euroa.
Siinä siis toinen pari sisään. Näillä on myös musta sisarpari eli ne ovat ensimmäiset kenkäkaksoseni (ja näillä on muuten olemassa tumman ruskeat, tumman vihreät ja lilat sisarukset eli saattaa olla, että minullakin on jossain kohtaa näitä enemmän kuin kahdet).

Kolmas meille muuttanut pari on myös peräisin huuto.netistä. Hintaa näillä nahkaisilla kaunokaisilla oli vain 3e + postikulut, joille tuli huudeltua paljon muutakin. Nämä ovat ehdottomasti in eli tulivat jäädäkseen. Ne olivat kuulemma niin minun näköiseni, että mieheni väitti taas minun ostavan jotain omasta vaatekaapistani.
Neljäs pari, joka on sekä in että out, on myös peräisin huuto.netistä. Itse asiassa samalta myyjältä, jolta tuo edellinen parikin oli. Nahkaa ovat nämäkin ja tosi kauniit, eikä hintakaan ollut paha, vain sen 3e pari. Valitettavasti ovat kuitenkin niin kapeaa mallia, että menevät samantien edelleen myyntiin. Tiukkuutta on niin paljon, ettei kannata vaivata edes suutaria asialla.
Sitten vielä yksi pari out. Tein löytöjä kenkäkaapissa ja kaivoin sieltä käyttööni ihanan pehmoiset vaaleansiniset plyymi-varvasaamutossut. Näitä on aikanaan pidetty paljon ja olivat tosi, tosi ihanat jalkaan. Kaikesta avonaisuudestaan huolimatta lämpimät ja supernaisellisen näköiset. En muista, miksi nämä tulivat siirretyksi sivuun ja unohtuivat kaapin perälle. Nyt päätin kuitenkin verestää vanhoja muistoja ja ottaa ne käyttöön.

Heti ensimmäisellä käyttökerralla tossujen pohjasta alkoi kuulua kummaa ratinaa, mutta se ei vaikuttanut käyttöön, joten matkaa jatkettiin. Kunnes herra Kirjoitus alkoi tivata, että mitä kumman valkoisia kappaleita meillä on pitkin huushollia ja teki huomion, että ne seuraavat minun jalanjälkiäni. Juu, sieltähän ne olivat blyymitohveleiden pohjasta. Pohjamuovi oli niin kuivettunut ja kovettunut, että murtui kävellessä ja varisteli pohjankappaleitä kävellessä ympäriinsä. Eihän siinä mikään muu auttanut kuin kirvelevin sydämin luopua rakkaista ja viskata ne roskikseen.
Summa summarum: maaliskuun jälkeen meille on muuttanut neljä paria kenkiä, kolme paria on poistumassa (kaksi vielä odottaa uutta kotia ja kolmanet päätyivät roskiin).

P.S. kohtalottaret tuntuivat tietävän, että minulla oli yhden parin epätasapaino kenkieni lukumäärässä. Tämän kirjoittamisen jälkeen onnistuin rikkomaan harrastetyöpaikkani työkengät ja melkein katkaisemaan nilkkani, tosin käänteisessä järjestyksessä eli ensin meinasi katketa nilkka kompastumisen seurauksena (se ei katkennut, nivelsiteet vain saivat vähän siipeensä) ja pyrkiessäni vammojen minimointiin ja tasapainon saavuttamiseen rikkuivat kengät. Lopputulos on siis tällä hetkellä neljä sisään, neljä ulos.