torstai 14. tammikuuta 2010

Mustan säkin sisältö

Syksyllä esittelin mustaa jätepussia, jonka sisältö kasvoi pikkuhiljaa. Nyt on sitten tullut aika kertoa, mitä kaikkea säkkiin ehti kertyä.

Säkki siis sisälsi syksyn aikana käytöstä poistamiani tai oikeammin pakosta poistuneita vaatteita ja asusteita. Ensiksi kolme paria kenkiä.
Nämä Höglin tummanruskeat balleriinat ovat olleet kaapissani joitakin vuosia. Käytin niitä silloin, mutta silloinkin niihin tuli sama vika kuin nyt, käytin ne suutarilla ja toinen pohja liimattiin. Jotenkin ne vain jäivät kaapinpohjalle muiden ihanien kenkien tieltä - viime kesänä löysin ne uudelleen ja otin käyttöön. Muutamassa viikossa kävi niin kuin kuva näyttää eli pintaväri alkoi lohkeilla ja toinen pohja irtosi eräänä sateisena päivänä. Oli muuten tosi kiva konkata pyörätelineeltä kotiin...Koska pinta oli tuossa kunnossa ei kannattanut harkita korjausta, vaan kengät päätyvät poistoon.

Toinen pari on ne legendaariset työkenkäni, jotka ehtivät palvella monen monta vuotta, mutta tulivat nekin sitten tiensä päähän. Valitettavaa vain, ettei tätä musta-valkoista ruusukuosia enää saa, pidin siitä todella paljon ja sen kyllä huomaa, kun katsoo, miten loppuun kengät on käytetty.
Beiget Eccot olivat toiset ehdottomat lempparikenkäni, ne maksoivat kyllä hintansa korkojen kanssa takaisin, sillä ne ehtivät ennen hajoamistaan täyttää 15 vuotta. Ne ehtivät kiertää mukanani maailmaa, tulla kertaalleen uitetuksi vereen kreikkalaisella vuoristopolulla, kun joku oksa raapi kantapääni, joutua koiran pureskelemiksi ja sitten viimeiseksi tulivat puhki kävellyiksi. Valitettavasti en ole vielä löytänyt näille identtistä korvausparia - minulla on toki valkoiset Eccot, jotka herra Kirjoitus minulle osti ja toiset luonnonvalkoiset lähes vastaavat, mutta silti haaveilen hankkivani ihan samanlaiset kuin nämä olivat.Valkoiset Sloggit kuluivat myös käytössä puhki. Leikkasin kuminauhat talteen ja muun osan pistin rätiksi ja roskiin.

Sukkalaatikosta poistoon päätyneet sukat joutuvat myös siivouskomeroon. Käytän niitä kumilastan päällä sellaisissa paikoissa, joissa on erittäin runsaasti pölyä esimerkiksi sängynalustan puhdistamiseen silloin, kun en halua imuroida. Sukka lastan päälle, pölyt jäävät sukkaan ja sukan voi sitten heittää roskiin. Tästä pussillisesta riittää sukkia moneen siivoukseen.
Vihreät t-paita ja pyöräilyshortsit ovat molemmat varsin kuluneita, paita kainaloista ja pyöräilyshortsit haaroista. Päätin tuunata niistä yhdet ehjät housut, joten leikkasin paidan ehjästä miehustaosasta tarvittavat kappaleet. Kun pääsen saumurin viereen, kokoan pöksyt uuteen kuosiin. Ylijäämäpaloista tulee taas rättejä, minulla kun on sellainen tapa, että vessan pesuun käyttämäni rätit menevät roskiin eivätkä pesuun, joten rättejä kuluu paljon.Puuvillakangaspalat ovat peräisin vanhoista lakanoista, osasta lakoista tein jo tyynyliinoja, mutta näistä paloista tarkoitus on tuunailla jotain kivaa ja söpöä - odottelen inspiraatiota ja kerron sitten, kun saan jotain valmiiksi.
Viimeisenä,vaan ei vähäisimpänä on ihqu, ehta kasari hame. Neonpinkkiä joustavaa lyckraa ja peräisin jostain 80-luvun lopusta/90-luvun alusta. Vahinko vaan, ettei noiden kuminauha kestä ikuisuuksia, tämäkin "unelma" on niin lörpsähtänyt ettei sitä voi kuvitellakaan pitävänsä ja tuosta kuminauhan kuolemisesta johtuen hamonen vielä tiputtelee valkoista putua eli roskiin vaan...
Säästin säkin ja alan koota uutta pussillista poistoja vaate/kenkäkaapistani.

keskiviikko 13. tammikuuta 2010

laatikkoleikkejä

Pari päivää sitten esittelin Carcassonne lautapelin pakkausohjeita ja kerroin, että lisäosista jäi 7 tukevaa ylimääräistä laatikkoa. Lupasin kuitenkin keksiä niille hyötykäyttöä, jotta ne eivät menisi haaskuun.

Neljä laatikkoa on jo löytänyt uudet tehtävänsä. Kaksi pitkää laatikkoa (torni ja katapultti) kävivät sellaisenaan käyttöön. Ne nimittäin toimivat nykyään kahvipussivarastona. Kokoan kahvipusseja päästäkseni harjoittelemaan kahvipussituunauksia. Kahvipussit ovat kuitenkin hankalia säilyttää, mutta nuo laatikot on kuin tehty kahvipusseille, ne ovat juuri oikean kokoisia ja yhteen laatikkoon saa tungettua monen monta kahvipussia.

Kaksi laatikkoa, punaisen ja sinisen, muokkasin meille töihin korruptiolaatikoiksi, joista voi antaa lapsille tarroja. Omasta mielestäni onnistui ihan hyvin.

tiistai 12. tammikuuta 2010

Kirppiskierroksella

Vaikka väitin tehneeni jo kaikki alennusmyynti ostokseni, en silti malttanut olle menemättä Eurokankaan paljon rummutettuun aleen. Se oli kyllä lähinnä lenkin kannalta otettava käynti, koska sieltä ei löytynyt mitään - ei yhtään mitään sellaista, joka olisi inspiroinut tekemään jotain tai huudellut, että haluaa muuttaa meille. Ei edes sitä Nelliinan mainostamaa paljettikangasta, jota jokatapauksessa olisin ostanut siis jos sitä olis ollut saatavilla.

Paluumatkalla poikkesin parilla kirpputorilla ja saldo oli sieltäkin heikko. Mikä ihme ihmisiä vaivaa, kun ne hinnoittelevat kirpparitavaroitaan? Tälläkin kertaa olis tehnyt mieli pistää pariin, kolmeen tavaraan lappu "tilatkaa suoraan Jotexilta/Anttilasta/nettikaupasta X, niin saatte puolet halvemmalla". Tällä kertaa tosiaan tuntui, että myynnissä oli tavallista enemmän korkealle hinnoiteltua krääsää - no, ehkä se oli minun onneni, kun ei tullut tehtyä juuri hankintoja.

Kulutussaldo oli ihan 5e. Vaaleanvihreä silkkipashmina hintaan 1€ ja valittujen palojen ompelukirja hintaan 4€. Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta opukselta, jossa oli myös kaavoittelun perusteita - niiden takia kirjan ostin, sillä tavallisia ompeluopuksia mulla on kyllä jo useampi kappale.

maanantai 11. tammikuuta 2010

Inventaarioisku osa 1

Uudenvuoden lupaustani noudattaen aloitin vaatekaappieni inventoimisen ja sainkin käytyä läpi kolme isoa koria. Kuten jotenkin oletinkin, ihan vielä en ollut kypsä luopumaan mistään, mutta sekin aika saattaa tulla nopeammin kuin uskonkaan.

Koreista löytyi ehkä 20 paria farkkuja, joista melkein kaikki sopivat päälle - positiivinen yllätys. Toinen yllätys oli koreista löytyineiden jumppavaatteiden/verkkareiden määrä. Jossain kohtaa yritin uskotella itselleni, että minun täytyy hankkia uudet jumppahousut, koska en omista kuin kahdet verkkarit. Ööööh, tuota, tuota, tuota. Noiden kolmen korin läpikäyminen johti siihen, että tiedän nyt omistavani siniset verkkarit, vihreät verkkari, harmaat verkkarit ja kahdet mustat verkkarit, joista toiset ovat kyllä kieltämättä parhaat päivänsä nähneet, mutta menevät kotikäytössä ja hätätilassa muuallakin. Lisäksi löysin kahdet mustat ja yhdet tummansiniset collegehousut, harmaat caprimittaiset jumppahousut, keltaiset jumppahousut ja kokonaista kuusi paria mustia jumppahousuja, joista kahdet ihan uudet! Koreista löytyi myös yhdet luonnonvalkoiset lökärit, jotka käyvät sekä olohousuina että jumppavaatteina. Samalla muistilokeroista avautui tieto, että jossain on vielä aikakin kolme paria beigenvärisiä housuja. Kaikki nuo yhteensä ynnäten tulee luvuksi 20 paria jumppa/trikoo/verkkahousuja. Ehkä ne riittävät hetkeksi, eikä tarvitse huomenna lähteä kaupasta hakemaan uusia...

Käyttöalusvaatelaatikosta löytyi edelleen puolikuntoisia vaatteita, jotka eivät enää ole uudenveroisessa kunnossa, mutta eivät ihan vielä poisheittäviäkään. Siirsin ne korissa etualalle, jotta tulisivat loppuun käytetyiksi. Se, että laatikosta ei löytynyt mitään poistettavaa selittyy varmaan sillä, että tein edellisen inventaarion syksyllä ja poistin loppuunkuluneita alusvaatteita.

Seuraavaksi pitäisi jaksaa käydä paita/pusero/toppi osaston kimpuun, mutta jotenkaan ei juuri nyt huvita.

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Shoppailua ja nuukailua

Olen sitten tehnyt tämän vuoden ale-ostokseni, sillä en yksinkertaisesti jaksanut lähteä kiertämään kauppoja laajemmin. Parissa marketissa vilkaisin ale-valikoimat ja totesin, ettei siinä ollut mitään minulle. Jotain sentään kuitenkin olen ostanut, nimittäin Vapaa valinnat alesta 3 kapeaa hiuspantaa -50% hintaan. Näille jäi hintaa hiukan yli puolitoista euroa kappale eli mikään valtava sijoitus. Pannat ovat väriltään kultainen, läpikuultava ja turkoosi - jonka sävy sopii erinomaisesti ponchooni ja pariin paitaan. Kaksi ensin mainittua muovisia ja jälkimmäinen satiininen.

Tässä vielä kuva hankinnoista.
Minulla on taka-ajatus näitä kohtaan, Nelliinan blogissa oli ohje DIY paljettirusettiin, joka kiinnitettiin pantaan ja ajattelin tehdä sellaisen kimallehärpäkkeen itsellenikin, vaikka en sitä koskaan käyttäisikään. Kuvia sitten joskus, jos tekele joskus valmistuu - kankaatkin ovat vielä kaupassa.

Sitten siihen nuukailuosastoon. Rakastamaani lautapeliin Carcassonneen myydään pelilaukkua hintaan noin 50e. Olemme jo pitkään pohtineet, miten nuo pelin kaikki osaset kannattaisi järjestää, jotta ei olisi ihan järjetöntä määrää puolityhjiä laatikoita. Koska pelin itsensä lisäksi siihen kuuluu seitsemän lisäosaa (tällä hetkellä), on laatikoita kaikkiaan 8 ja ne vievät todella paljon tilaa ja parhaimmillaan laatikossa on vain kymmenkunta pelilaattaa ja pari pientä hahmoa sekä sivun, parin paksuinen ohjevihkonen. Eilisen Carcassonne maratonin innoittana päätin tänä aamuna kokeilla, miten nuo kaikki saisi mahtumaan vaikka kahteen laatikkoon.

Aloitin poistamalla sisukset siitä varsinaisen peruspelin laatikosta, johon olimme jo aiemmin koonneet kaikki pelilaatat. Ne kyllä mahtuivat hyvin pahvienkin kanssa, mutta katapultti ja mittalauta ja hamot tuottivat ongelmia ja niitä on säilytetty useammassa eri laatikossa. Katseltuani muiden laatikoiden sisuksia päätin leikata katapultti-lisäosan laatikosta tukipahvit peruspelin laatikkoon, koska ne olivat yhtä pitkiä ja peruspelin omat pahvit olivat poikittaissuuntaisia kun taas katapultin pitkittäissuuntaisia.

Kokeiltuani totesin, ettei laatikkoon tarvittu kuin yksi tuollainen kapea väliosa. Väliosan sisään pakkasin katapultin, mittalaudan, kauppatavarat, katapulttimerkit, velhon, lohikäärmeen ja kreivin. Nuo pikkuosat siis omissa pusseissaan. Muuhun perusosan laatikkoon sitten pakattiin pelilaatat ja hahmot omissa muovipusseissaan.

Ensimmäinen kuva esittään sitä, miten pakkasin tuon pahvikotelon sisään katapultin ja muut tarvikkeet. Toinen kuva kertoo sitten siitä, miltä pakkaus näyttää ulospäin. Toivottavasti tähän ei tule kovin monia lisäosia enää, koska varsin monelle lisälaatalle/tarvikkeelle ei ole enää tilaa.
Muuna lisätuunauksena olen koonnut Carcassonnen kaupungin valmiiksi ja liimannut sen taustan kontaktimuovilla, jotta se on valmiina ja pysyy kasassa, vaikka kaupunkia pitäisikin siirtää. Sen verran pro-asteelle pelaamisemme on muutenkin mennyt, että noiden lisäksi meillä on vahakangas, jonka päällä peliä pelataan, sillä sen avulla peliä on helppo siirtää pöydällä sen mukaan, mihin suuntaan se sitten laajeneekin. Kehitteillä ovat vielä sellaiset jokaiselle pelaajalle tulevat pelimerkkitelineet tai vastaavat, johon saisi kaikki kärryt, kartanot ja tornit siististi paikalleen ja joita olisi yhtä helppo nostaa ja liikuttaa kuin peli tuon vahakankaan avulla.

Vinkkejä otetaan vastaan, jos jollain on ideoita.

Minulla on kyllä jo ajatus, mihin aion käyttää tuolla tuunauksella säästyneet rahat...

Niin ja jos joku ihmettelee, mihin katosi neljännen lisäosan mukana tullut pahvitorni ja ylimääräiset laatikot, niin voin kertoa, että mitään ei heitetä roskiin. Laatikoista tuunaan yhtä ja toista - esittelen sitten kun valmistuu. Pahvitorni päätyi ystäväni pitämän lastenkerhon ritarileikkeihin eli kaikki kierrätetty kuten asiaan kuuluu ;-)

torstai 7. tammikuuta 2010

Ötökkä

Sain äidiltä jouluna pehmeän paketin, jonka sisältö ja toteutusidea täytyy esitellä tässä sen verran hauska se on.

Kyseessä on Ötökkä eli pehmoheijastin. Ötökkä on ommeltu osin kierrätysmateriaaleista eli sen vartalo on peräisin hopeanhoitoisesta kevyesti topatusta jakusta, vartaloa muotoilevat kuminauhatkin saattavat olla kierrätettyä, kieli ainakin on kierrätysmateriaalia. Nyöri, heijastinnauhat ja hakaneulat ovat uusia. Täytteistä ei ollut varmuutta.

Ötökkä ei ole äitini tekosia, vaan se on tehnyt eräs tuttavamme, mutta hänen mukaansa ideaa saa vapaasti hyödyntää. Ensiksi siis otetaan suorakaiteen muotoinen palanen vartaloksi tarkoitettua kangasta, johon sitten ommellaan vartaloa muotoilevat kuminauhat ja heijastinnauhat sekä silmät. Seuraaksi ommellaan paikalleen kieli - suorakaiteenmuotoinen palanen sekin. Tämän jälkeen työ käännetään ja täytetään vanulla oikeiden muotojen saavuttamiseksi. Viimeksi ommellaan "häntäsauma", johon kiinnitetään ripustuslenkki. Tämä sauma siis ommellaan pääli puolelta ja samalla se sulkee pehmoheijastimen pötkyläksi.Tässä kuvaa ötökän nassusta.

Ötökän voi tehdä myös ilman kuminauhoja eli silloin vartalokankaaseen ommellaan poimutuslanka ja muotoillaan toukan vartalo niiden avulla "kuplaiseksi". Ötökkä on tosi hauskan näköinen eli täytynee ottaa idea käyttöön ja tehdä muutama tällainen varastoon itselle ja lahjaksi annettavaksi.Viimeinen kuva todistakoon, että ötökkä toimii myös siinä oikeassa tarkotuksessaan eli heijastimena.

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Viides ässä

Kun muiden joulupaketeista oli paljastunut Ässät-sukkia, kommentoi appi-ukko omaa pehmeää pakettiaan hipelöidessään, että jos hänellä on paketissaan samanlaiset, hän esitteleekin niitä sitten heti naapurille, joka on joku joukkueen huoltaja tms. Paketista paljastui kuitenkin jo aiemmin esitellyt tossut.

Päätin ilahduttaa appi-ukkoa ja lisätä hänen joukkoon kuuluvuuden tunnettaan kutomalla hänellekin Ässä-sukat. Mallia piti tietenkin vähän mukailla, jotta kaikki parit olisivat yksilöllisiä.
Tässä siis viides ässä eli viides pari Ässät sukkia: