Pidemmän aikaa olen haaveillut uudesta hihattimesta siis irtohihoista, joilla lämmitetään hartioita. Minulla on yksi sellainen, jonka sain vuosia sitten lahjaksi. Siinä on vian yksi ongelma, hihat ovat täyspitkät ja olen tottunut siihen, että kyynärvarret ovat vapaat siis paljaat. En siis oikein osaa käyttää sitä.
Pakkasten jatkuessa päätin, että nyt on aika. Kävin lankavarastolla ja kaivelin sieltä limenvihreää lankaa, joka kaiketi nykyään Kääriänvihreänä tunnetaan. Jouduin kyllä rikkomaan jo toisen uudenvuoden lupaukseni. Lupasin näet, että en aloita yhtään kokonaista kerää, sillä tuota lankaa oli yksi kokonainen kerä ja kaksi jämää.
Vihreä lanka oli Rondon Speedyä eli sillä todellakin on ikää, koska valmistaja on Helsingin villakehräämö.
Kuvittelin langan yksistään riittävän, mutta niin kuin aina jämälankailussa, riski langan liian aikaisesta loppumisesta oli otettava. Tietenkin siinä kävi niin, että lanka loppui kesken. Ihan vastaavaa ei varastoista löytynyt, joten arvoin hetken tummanvihreän ja tummanlilan välillä. Päädyin lilaan, koska mitä ei voi peittää, sitä täytyy korostaa.
Kuva valehtelee, sillä todelliset värit ovat kirkas limenvihreä ja kirkaan violetti.
Neuloin tämän 12 numeron puikoilla, joten tuntui kuin olisi ollut heinäseipäät puikkoina, koska normaalisti käytän sukissa 2-3 kokoisia puikkoja.
Painoa hihoilla 84g, lankaa käytetty vuoden alusta 125g.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti