Ensiksi joulunpunainen lempirajauskynäni tuli tiensä päähän. Se oli näitä Oriflamen refill-juttuja, joten kuvassa näkyy se, mitä kynästä jäi jäljelle. Tätä sävyä ei enää valitettavasti saa, eikä sitä ollut jemmassakaan eli vaihdoin sen kirkkaanpunaiseen/pariisinpunaiseen.
Miksi mä aina onnistun kiintymään sellaisiin tuotteisiin, jotka katoavat markkinoilta alta aikayksikön. Olen rakastunut Golgaten max fresh hammastahnaan, vaan saako sitä enää? No eipä tietenkään! Murinaa, ärtymystä, lisää murinaa...
Tämä partavaahtopullo on herra Kirjoituksen vitsi -sekin oli tyhjentynyt ja odottamassa roskiin vientiä, niinpä rakas puolisoni kuvasi senkin. Minä en siis käytä partavaahtoa, en edes sääriini, vaan tämä on rakkaan puolisoni hyväksi kokemaan karvojenharvennusainetta.
Taas on aika etsiä myös uusi työlaukkulakka. Minulla on aina työlaukussa pienehkö hiuslakkapullo, koska sillä korjataan useimmat kampaushirvitykset edes vähän sinne päin olevaksi, varsinkin silloin kun ei jaksa kuljettaa koko hiustuoterepertuaaria mukana. Tämä L'orealin Studio Line Pump Spray on ollut oikea unelma, se on ollut tehokas, mutta ei tahmaava, riittoisa ja muistaakseni hinnaltaankin kohtuu edullinen, se ei ole valunut laukkuun eikä tukkeutunut, vaikka on kulkenut jo useamman vuoden laukussani. Ja sitä ei tietenkään saa ihan tuollaisena enää - Grrrrr - miksi kaikki hyvät tuotteet pitää poistaa tuotannosta. Heitän siis katkerat jäähyväiset ihanalle lakalle ja yritän etsiä tilalle jotain edes vähän sinne päin olevaa ja edes puoliksi yhtä hyvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti