Hopotus: Bepancare emulsiovoide

Pääsin mukaan hopottajien kampanjaan, jossa testataan uutta Bepancare emulsiovoidetta.

Bepancare emulsiovoide ehkäisee ja hoitaa erilaisia venymäarpia, joita voi muodostua, kun iho venyy nopeasti esim. painon vaihtelun, lihasten kasvun tai kasvupyrähdysten seurauksena. Voidetta voi käyttää erinomaisesti myös mm. decolte-alueelle tai selluliitin hoitoon eli ihon alueille, joissa tarvitaan kollageenintuotannon stimuloimista ja ihon vahvistamista. Voide sopii koko keholle ja se sopii sekä miehille ja naisille.

Bepancareemulsiovoide sisältää trooppisesta kasvista, Centella asiaticasta, saatua uutetta, jonka tiedetään stimuloivan kollageenituotantoa ja vahvistavan ihoa. Voide ravitsee ja kosteuttaa ihoa tehden siitä pehmeän, joustavan ja kimmoisan.  Voiteen teho perustuu koostumuksen kolmeen erityiskomponenttiin: Centella Asiatica -uute stimuloi kollageenin tuotantoa ja vahvistaa venynyttä ihoa – auttaa ehkäisemään raskausarpien muodostumista ja vähentämään jo muodostuneita arpijuovia. Toisekseen dekspantenoli ja glyseroli ravitsevat ja kosteuttavat ihoa sekä edistävät ihon toipumista – ihosta tulee pehmeä, joustava ja kimmoisa. Kolmanneksi oliiviöljy ja ihon omat lipidit vahvistavat ihon suojakerrosta.

Voidetta myydään apteekeista ja verkkoapteekeista. Tuotteen valmistaja on Bayer ja hinta n. 23e purtilo.

Lisää raporttia tulossa, kunhan pääsen tosissaan testaamaan tuotetta. Lisätietoja löytyy täältä, KLIK.

Zooloretto ja Kapten Gold

Lautapelikokoelmamme on taas kesän aikana karttunut parilla uudella pelillä, vaikka onnistuimmekin voittamaan kiusaukset Helsingissä.

Pelien lähteenä oli se perinteinen huuto.net ja koska toimitustapana oli posti, tuli molempien pelien mukana myös toinen lautapeli postikulujen järkeistämiseksi. Noita en kuitenkaan esittele täällä, koska ne on tarkoitus antaa myöhemmin eteen päin.

Meille päätyneet pelit olivat Zooloretto ja Kapten Gold. Zoolorettoa olimme pelanneet joskus aikaisemminkin ja sen hyväksi todenneet.

Zooloretossa pelaajilla on eläintarha, joissa on kolme aitausta. Kuhunkin aitaukseen pitää saada kerättyä mahdollisimman paljon yhtä eläinlajia. Lisäksi eläintarhoihin tarvitaan ruokakojuja. Eläimet ja kojut tulevat tarhoihin kuljetusrekoissa. Vuorollaan pelaaja voi joko lisätä yhden laatan yhteen rekkaan tai ottaa yhden rekan sisällön omaan eläintarhaansa. Pelin lopussa pisteitä kertyy eläimistä, riippuen siitä kuinka täyteen aitaukset on saanut. Kojut tuottavat myös pisteitä. Eläimet, jotka eivät ole mahtuneet aitauksiin ja kojut, joille ei ole tilaa eläintarhassa, vähentävät pelaajan pisteitä. Perusidea Zoolorettossa on siis yjsinkertainen: kerää mahdollisimman paljon tiettyjä lajeja ja vältä muita. Peli on kuitenkin monipuolisempi. Pelaajilla on rahaa, joilla voi parantaa tilannettaan. Pelaajat voivat laajentaa eläintarhaa, siirrellä eläimiä paikasta toiseen, poistaa ylimääräisiä eläimiä ja niin edelleen. Hauskasti sijoittamalla sopivan uros- ja naaraseläimen samaan aitaukseen pelaaja saa tarhaansa poikasen.

Lisäosia Zoolorettoon on saatavilla "noin miljoona", tässä kuvassa vain yksi, kuvan vasemmassa laidassa oleva Iberian ilves. Enkä oikein tiedä, kuinka paljon nuo lisäosat oikeastaan tuovat peliin extraa ja kannattaako niitä kovin montaa edes hankkia. Useimmat noista lisäosista kun ovat noita yhden kortin kokoisia, joilla saa lisätoiminnon siinä tilanteessa kun on saanut koottua tarhaansa kuusi samaa eläintä.

Kapten Gold pohjautuu Robert Luis Stevensonin Aarresaari-kirjaan tai siis itse pelissä ei ole mitään Aarresaareen liittyvää, mutta pelin henkillöhahmot ovat Aarresaaren hahmot. Itse peli on varsin kevyt pikapeli, joka pohjautuu osin taitoon, osin tuuriin, joka toimii parhaiten kolmella tai useammalla pelaajalla. Pelilaudan palasista tehdään saariryhmä, jonne kätketään Kapten Goldin aarre. Jokaisella pelaajalla on käytössään numeromerkkejä, jotka pelataan pimeästi saarille. Sitä mukaa, kun saarelle pelataan uusi kortti käännetään edellinen näkyviin ja tämä aikaisemmin pelattu kortti saattaa vaikuttaa uuteen korttiin ja myös aikaisempiin saarelle pelattuihin kortteihin. Oma merkityksensä on myös pelissä liikkuvilla Kapten Goldin haamulla ja Ben Gunilla, joista ensimmäinen aiheuttaa vahinkoa pelottelemalla aarteen etsijät pois saarelta ja jälkimmäisestä puolestaan saa pelin loppuessa lisäpisteitä.

En ole sokea, enkä kuuro ja tuntoaistikin on suunnilleen tallella

Tein taas sen jokakesäisen erehdyksen ja poikkesin pikaisesti tuossa lähimmällä kirpputorilla. Se on erehdys siksi, että joka kerta palaan sieltä varsin ärtyneenä takaisin. Tällä kertaa sentään löytyi yksi järkevästi hinnoiteltu tavara, uusi ja käyttämätön, avaamattomassa laatikossa oleva peli, jonka ostin joululahjaksi annettavaksi.

Joka kerta ärtymykseni aiheuttaa se yksi ja sama asia: pitävätkö myyjät meitä ostajia sokeina, kuuroina, tunnottomina ja tyhminä. Jos kengillä on kävelty noin 100 km ja sen näkee pohjasta, on turha kirjoittaa lappuun "uudet ja käyttämättömät", kun kuka tahansa normijärjellä varustettu asiakas näkee, etteivät kengät ole sitä. Samoin, jos kenkien tai vaatteen valmistemerkinnät kertovat heti tuotteen olevan muuta kuin nahkaa, on aivan turha yrittää huijata ketään pistämällä hintalappuun tekstiä: "nahkaa"... Ihan yhtä fiksua on yrittää vedättää väittämällä kuhmuista ja kolhittua Arabian kannua uudenveroiseksi, kyllä se vaan on niin, että kolhittu mikä kolhittu vaikka miten olisi Arabiaa. Pahimpia ovat tietysti ne, jotka väittävät tuotteet olevan merkkiä X tai Y, vaikka kysessä on merkitön halpakopio.

Tiedän, että vanha sanonta sanoo, ettei tyhmä ole se, joka pyytää vaan se, joka maksaa, mutta jaksan vaan ihmetellä, että onko niitä vedätettäviä tolvanoita niin paljon ihan oikeasti olemassa. En väitä olevani asiantuntija sen paremmin Lomonosovin posliineissa kuin Swarovskin kristalleissakaan, mutta jopa minä erotan nahan, mokan ja kankaan toisistaan ja niiden lisäksi sen, mikä kangas on käteen riittävän hyväntuntuista ja mikä taas olematonta luirua tai loppuun käytettyä. Tämän lisäksi omaan sen verran lukutaitoa, että osaan katsoa vastaako astian tms. hintalapun tiedot pohjan leimauksia tai vaatteen pesumerkintöjä tai muita tunnistetietoja.

Jälleen kerran peräänkuulutan sitä samaa asiaa, onko liian vaikeaa olla rehellinen ja myöntää, että tuote on käytetty eikä uusi, Ikeaa eikä Arabiaa, keinomateriaalia eikä nahkaa ja hinnoitella se sen mukaan. Ilmeisesti se on aivan liian vaikeaa. No, tulipahan taas hetkeksi muistutus siitä, että kannattaa pysyä poissa ainakin tuolta kirppikseltä taas hetken aikaa.

Kirpeän hedelmäinen moussekakku

Kirpeän hedelmäinen moussekakku

Pohja:
180g  digestive keksejä
75g voita sulatettuna

Mousse:
 1 prk (425g) säilöttyjä mangoviipaleita
½ prk (200g) säilöttyjä aprikooseja
1 dl limemehua (5-7 limeä)
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1,5 dl kookosmaitoa
2 dl kermaa
6 liivatetta
3 rkl appelsiinimehua

Kiille:
½ prk (200g) säilöttyjä aprikooseja
 ½ dl vettä
½ dl sokeria
4 liivatelehteä

Koristelluun:
kookoshiutaleita ja limeviipaleita

Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. Murenna keksit hienoksi muruksi esim. tehosekoittimen avulla ja lisää joukkoon voisula. Taputtele seos tasaiseksi kerrokseksi vuoan pohjalle ja laita vuoka jääkaappiin.

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Soseuta täytettä varten mangot sekä aprikoosit sauvasekoittimella ja sekoita joukkoon limemehu, sokeri, vaniljasokeri ja kookosmaito. Vaahdota kerma erillisessä kulhossa löysäksi vaahdoksi ja kääntele vaahto varovasti täytteen sekaan. Purista liivatetteista vesi pois ja kuumenna appelsiinimehu kattilassa, sulata liivatteet kuumaan mehuun ja lisää seos täytteeseen ohuena nauhana koko ajan huolellisesti sekoittaen. Kaada moussse vuokaan ja laita huolellisesti kelmulla peitettynä jääkaappiin hyytymään noin kahdeksi tunniksi.

Kun kakku on hyytynyt  sen verran, että pinta on kiinteä, valmista kiille. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Soseuta aprikoosit ja lisää sekaan sokeri. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja sulata siihen liivatteet, joista on puristettu pois ylimääräinen vesi. Yhdistä aprikoosisose ja liivateseos ja levitä kiille ohueksi kerrokseksi kakun pinnalle. Hyydytä peitetttynä vielä vähintään kolme tuntia, mieluiten yön yli. Koristele kakku juuri ennen tarjoilua. 

Vihdoin se saapui

Olin jo luopua toivosta, sillä Herra Kirjoitukselle hankkimani spesiaalisynttärilahjan ensimmäinen lähetys päätyi jostain kumman syystä Osloon eikä meille. Odoteltuani pakettia kiltisti kuutisen viikkoa päätin, että nyt on aika valittaa firmaan josta sen ostin - palautteeseen reagoitiin nopeasti ja viikossa sain kuin sainkin sitten sen, mitä olen tilannut.

Herra Kirjoitus kun sattuu olemaan paitsi colaholisti myös Tähtien sota-fani, joten tällainen R2D2-muki on hänelle kuin nakutettu. Kyseessä on siis todellakin muki, tuo harmaampi yläosa on kansi, joka lähtee irti.

Vaatimattomasti kuutisen viikkoa myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

DIY: Busy board ja muut lahjat

Herra Kirjoituksen siis tässä tapauksessa Eno Kirjoituksen sisarenpojan ensimmäisiä synttäreitä vietettiin tänään. Esittelin jo kesäkuussa alustavan suunnitelman hänen synttärilahjakseen, KLIK. Jossain vaiheesa olin jo perumassa koko juttua, mutta eihän sitkeät sissit anna periksi, eihän.

Lopputulos oli sitten kuitenkin kaiken sen vaivan ja pohdinnan arvoinen - parasta tietenkin se, että pikkumies kiinnostui laudasta heti. Kaikkea kokeiltiin, mutta kompassiruusu ja torvi osoittautuivat ykkössuosikeiksi. Lahjanantajat saivat huokaista helpotuksesta, kun lahja kiinnosti ainakin vartin verran - pahin pelkonihan oli, että lahja ei kiinnosta pientä miestä lainkaan.

Kulmassa on rapistelupallo, jota voi paitsi puristaa myös kiskoa ( on kiinnitetty paitsi liimalla myös ruuvilla eli ei pitäisi irrota ihan heti), kompassilevyssä pyörivät sekä alusta että "neula", traktoriluukun alta löytyy autoja ja alakulman helmilenkistä löytyy myös kulkunen. Jako menee suunilleen puolet - puolet, niin että puolet boardissa olevista jutuista on uusia ja toinen puoli kierrätettyjä joko omista kaapeista tai saatu lahjoituksena tahi ostettu kirpparilta. Kaikki tavarat ovat kiinni vähintäänkin ruuveilla, osa myös lisäksi liimalla ja lisäksi niiden kiinni pysyminen on testattu aikuisen voimin eli ei pitäisi olla lapselle vaarallinen.

Busy boardin lisäksi pikkumies sai tetranmalliin ommeltuja "hernepusseja", joihin käytin viimeiset rippeet äitini kirpparilta löytämästä Tampellan Purje-kankaasta ja sen lisäksi tuota samaa siniraidallista, mitä on tuossa busy boardin rapistelupallossakin. Kirjoittaessani "viimeiset rippeet" tarkoitan sitä todella kirjaimellisesti - leikkeilin talteen kaikki pienetkin värilliset palat ja täydensin niillä aplikoimalla kankaan valkoisia alueita. Nuo epätoivoiset koristeluyritykset näkyvät parhaiten ylärivin kahdessa oikeanpuoleisessa pussissa.

Hernepusseista yhdessä on herneitä, toisessa riisiä ja kolmannessa makaronia. Muut on täytetty langoilla, vaahtomuovilla,  paksulla paperilla ja kuplamuovilla siis yksi pussi kullakin erilaisella materiaalilla, jotta niissä riittäisi erilaista tunnusteltavaa.

Kuvat napattu hirveässä kiireessä, sillä nämä valmistuivat puoli minuuttia ennen juhliin lähtöä. Aihiot tein varmaan jo kuukautta ennen, mutta unohdin ottaa ne maalle mukaan viimeistelyä varten.

Nämä kaikki pakattiin sitten tuohon jo helmikuussa tehtyyn farmilootaan kera samassa postauksessa esiteltyjen noppien. Lisäksi oli vielä kirja ja t-paita.

Kesälaiskuus

Olen jostain lukenut, että tekstiä ei saisi aloittaa kielteisesti esimerkiksi ei-sanalla. Minun kuitenkin tekisi kovasti mieli aloittaa tämä teksti sanoilla: "En sitten jaksanut". Tiedän ainakin kaksi asiaa, joita en ole viime aikoina jaksanut tehdä. Jo perinteeksi muodostuneet puolen kuun maissa julkaistut nuukailuvinkit jäivät heinäkuussa julkaisematta - aihe olisi ollut, mutta en jaksanut enkä ehtinyt kirjoittaa siitä. Toivottavasti sitten elokuussa eli parin viikon päästä.

Toinen asia, mitä en jaksanut tehdä oli ruokaostoskuittien laskeminen sekä kesäkuulta että heinäkuulta. Kuitit olivat kyllä tallella, mutta päätin antaa itselleni hellevapauden ja kippasin ne roskiin sillä hyvällä perusteella, että ei siihen ainakaan enempää ole mennyt kuin on palkkaa tullut. Ilmeisesti on niin, ettei tuollaisia asioita saa päästää venymään kovin pitkälle, sillä silloin ne alkavat tuntua kovin kaukaisilta ja merkityksettömiltä ja silloin ne on vain kovin helppo unohtaa ja sivuuttaa.

Myönnän, että on kolmaskin asia, joka on ollut retuperällä. Se on tietenkin liikunta. Kuntoklubi jäsenyyteni on ollut tauolla suurimman osan kesästä ja silloin kun se olisi ollut voimassa, en ole jaksanut enkä ehtinyt käydä siellä. Siihenkin aion keskittyä nyt, kun ollaan taas palattu arkeen.

Arki on tosiaan alkamassa, sillä maanantaina on ensimmäinen työpäiväni ja siitä se sitten alkaa taas kerran urakka pyöriä. Vaikka lomallakin tuli oltua töissä, oli se kuitenkin erilaista työtä, joten varsin hyvin on pää nollautunut. Kummasti sitä on rusketuskin tarttunut, vaikka suurimman osan ajasta asusteina toimivatkin kuulosuojaimet, haalarit ja kirves.


Sen verran on kesä ajoissa, että kun pari vuotta sitten pohdin jokamiehen oikeuksia vatukossa, pääsin sinne samaan vatukkoon jo nyt. Kypsyvät marjat ovat yksi suurimmista syistä siihen, että hiukan karvastelee palata töihin. Paljon mieluummin olisin edelleen siellä pusikossa noukkimassa vadelmia, mustikoita tai mitä ikinä sieltä löytyykään.