Eilen laskeskellessani maaliskuun kauppakuitteja vielä toisen ja kolmannenkin kerran, päätin, että nyt on aika jonkinlaisen ruotuunpalautuksen ja niskalenkkiotteen. Noin neljännes ruokamenoista herkkuihin on sentään pikkaisen liikaa selitit miten selitit. Huhtikuussa siis pyritään siihen, että noista noin kolmensadan ruokamenoista maksimissaan 10% koostuu herkuista - mikä on suhteellisen helppo luvata, sillä laivalta ostettuja herkkuja ja ruokia ei lasketa tähän budjettiin mukaan.
Aloitin itseasiassa yllättävän hyvin ja tehdessäni vielä yhden keikkatyöpäivän aprillipäivänä, jätin karkit hyllyyn. Normaalisti olisin juhlistanut työpäivän päättymistä ostamalla jotain hyvää, mutta nyt otin järjen käteen ja itseäni niskasta kiinni, ja niin sitten jäivät karkit hyllyyn. Muutenkin päivän aikana tuli ostettua vain yksi parin euron hintainen kolmioleipä, jonka senkin olisi toki voinut korvata ottamalla kotoa kunnolliset eväät mukaan. On kuitenkin parempi, että ostin leivän kuin samanhintaisen karkkipussin, jos tuosta jotain positiivista pitää löytää.
Huhtikuun tavoitteeksi siis ruokamenojen pitäminen alle 300 eurossa ja siitä maks. 10% herkkuihin. Ulkona syömisiä en jaksa budjetoida, menee mitä menee, sillä jos niitä alkaa laskea mukaan pelkästään laivareissu upottaa budjetin kuin jäävuori Titanicin - siellä ruokaan uppoaa ainakin 150€, todennäköisesti enemmän. En mitenkään usko, että selviäisimme loppukuun puolentoista sadan euron ruokabudjetilla, varsinkaan, kun tässä kuussa oli tarkoitus täydentää kuivatavara kaapitkin jälleen kuosiinsa.
Toisaalta jokin minussa kyllä kovasti hihkuu ja huutelee sen suhteen, että voisihan tuota koittaa, selviäisikö sitä sittenkin noin pienellä rahalla. Olen ilmeisen nuukuus-hullu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti