lauantai 31. heinäkuuta 2021

Heinäkuun ostokset

Laatikossani on hautunut pari H&M:n ja yksi osin käytetty Finlaysonin lahjakortti. Viimeksi mainitulla ostin joskus parin sukkia erään mysteeriostoskäynnin yhteydessä, mutta osa jäi käyttämättä. Nyt kun paikallinen Finlaysonin myymälä on lopettamassa, menin tarkistamaan vieläkö kortti olisi voimassa, ja mitä sillä mahdollisesti saisi. Päädyin lopulta ostamaan lopulla lahjakortilla kolme paria Elefantti-sukkia, niitä samoja, joita olin ostanut yhden parin samalla lahjakortilla jo aikaisemmin. Hiukan huvitti, sillä ensimmäisestä parista maksoin hiukan alta 15€ ja näistä tarjouksessaolleista maksoin vajaa 18€ kolmesta parista. Koska lahjakortilla oli hiukan yli 15€, jäi minulle maksettavaksi alta kolme euroa. 

Tiedän, että minulla on kasakaupalla sukkia, mutta silti nämä tuntuivat järkevämmiltä hankinnoilta kuin esimerkiksi pyyhkeet tai lakanat, joita niitäkin löytyy. Mietin juuri, lähetänkö näistä yhdet kummipojallemme vai pidänkö kaikki itse. 
 
Vuoden kosmetiikkahankinnat tuli tehtyä noilla henkkamaukan lahjakorteilla, joiden saldo oli n. 40€. Kaksi meikkivoidetta, kaksi meikkipuuteria ja tavallinen kivipuuteri. Kuvasta puuttuvat 5 ruskeaa puhelinjohtoponnaria. Lahjakorttien jälkeen maksettavaa jäi 45c.


Myönnän, että kaapistani löytyy myös puuterille ja meikkivoiteelle varakappaleet, mutta koska käytän meikkiä jokaisena työpäivänäni, on näille käyttöä ennemmin tai myöhemmin. Tämän vuoden aikana, mahdollisesti ei ensi vuonnakaan tarvitse käydä meikkikaupassa. 

lauantai 24. heinäkuuta 2021

DIY Barbien vaatteet osa 2

Jostain syystä sain inspiraation barbien vaatteiden tekemiseen, ensimmäiset tein vaatteiden pesulapuista. Inspiraatio jäi päälle ja toteutin pari vaatetta lisää. Kierrätysmateriaaleista kaikki totta kai.

Ensiksi tein Novitan Palmasta kutomalla saunatakin, hiushupun ja pyyhkeen.

Myös punainen mekko on tehty kutomalla, lankana Novitan Teddy. Rintamuksessa koristeena kullanvärinen lehti-paljetti.

 
Valkoinen tyllipuku on kolmeosainen ja monikäyttöinen, siitä saa lyhyen hameen, pitkän hameen, minimekon (nostamalla pitkän hameen kainaloihin), topin  ja hunnun - pitäähän sitä toki morsiuspuku jokaisessa muotinäytöksessä olla. 


 
Kaikkien vaatteiden materiaali on kierrätettyä tai ilmaiseksi saatua. Morsiuspuvun materiaali on peräisin vuosia sitten anopilta saaduista verhoista, joista joskus tein pussukoita.
 
Nyt olen saanut taas tyydytettyä tekemisen tarpeeni ja voin palata sukkien kutomiseen ja ratkanneiden saumojen ompeluun.

sunnuntai 18. heinäkuuta 2021

DIY Barbien vaatteita

Netin ihmeellinen maailma tarjosi joskus silmieni eteen kuvan, jossa barbielle oli tehty hame "kierrätysmateriaalista" eli poistetuista vaatteiden pesulapuista. Pakkohan minun oli päästä kokeilemaan samaa, vaikka en enää barbeilla leikikään. 

Nämä laput ovat peräisin Lidlistä ostamistani bikineistä, joissa niitä oli oikea nivaska per vaatekappale. Ja siis bikinit ovat ne viime vuonna ostetut, jotka eivät koronan takia päässeet matkustamaan mihinkään. 
 
Hameen yläosana on Herra Kirjoituksen roskiin menneen lippiksen reunusnauha. Muutoin nuo pesulaput on vain ommeltu lomittain nauhaksi ja sitten kiinnitetty yläosaan. Hameen kiinnityksenä on takana oleva neppari.


Topissa on olkaimina ja alaresorina samaa nauhaa, Venezia-nauha on myös "pesulappu". Myös toppi kiinnitetään takaa nepparilla.


Jouduin lainaamaan nuken serkultani, joka on säästänyt omien lastensa leluja. Omat nukkeni ovat kyllä nekin tallella, mutta en maalta lähtiessäni muistanut ottaa niitä mukaan. Samaan syssyyn voisi tietysti ommella vähän enemmänkin noita vaatteita ja lahjoittaa ne sitten kaikki kerralla pois.

tiistai 13. heinäkuuta 2021

Kesäloma ostoksia

Toimin kyytimiehenä äidille ja hänen olleessaan kiinni hammaslääkärin tuolissa poikkesin naapurikaupungin kierrätyskeskukseen. Virhe, ehdoton virhe, ostamattomuuden kannalta. Toisaalta kuitenkin aika kannattava virhe. 

Ostin näet Tuulen viemää - kirjan, jota olen etsinyt jo pidemmän aikaa, sillä sarjan muut osat minulla jo on. Vain tuo alkuperäinen on puuttunut. Kirja kustansi euron. Samoin euron maksoi villatakki, jota en suinkaan ostanut käyttöön.  Silloin harvoin kun kirpputoreilla tai kierrätyskeskuksissa liikun, olen oppinut pitämään silmäni auki käsityönä tehtyjen neuleiden varalta, mitä isompia sen parempi. En tietenkään osta niitä käyttöön, vaan langan vuoksi, niin nytkin. Jättikokoinen käyttämättä jäänyt neuletakki on yhtä kuin melkein kilo seitsemää veljestä eurolla, kun sen purkaa. Toki värit olivat ruskea ja kirkkaan sininen, vaan mitä siitä, kyllä niistä komeat sukat saa aikaan - ainakin jos yhdistää muihin väreihin. Lisäksi ostin äidille farkut, jotka olivat ostosreissuni kallein hankinta 2€, ne eivät ole kuvassa. Mustasta kuteesta virkattu kassi nappeineen maksoi 50c, senkin aion purkaa ja virkata uudelleen koriksi. Neonvihreät ja turkoosit pätkälangat olivat ilmaishyllyltä - kyllä vaan, sukkien raidoittamiseen niitä ajattelin. 
 

Kokonaisuudessaan tein siis 4,5€ ostokset, joihin olen erittäin tyytyväinen. Äidin farkut pitää vielä lyhentää, mutta takki on jo pesty ja odottaa purkua, kirja on hyllyssä Scarlettin ja Rhettin vieressä.

maanantai 12. heinäkuuta 2021

Hellepuuhastelua

Nautin viikonloppuaamun hiljaisesta kaupungista ja istahdin alas parsimuksen viereen. Juniorin sukkiin oli taas ilmestynyt reikiä - tällä kertaa vain pieniä, joten homma oli nopeasti hoidettu. Samaan syssyyn parsin myös autotallin siivouksen yhteydessä löytyneet hanskat, toiset menevät jossain vaiheessa Herra Kirjoitukselle käyttöön, toiset äidille. 


Vaikka yleensä helteellä ei huvitakaan kutoa, on odottavien sukkien jono venähtänyt sen verran pitkäksi, että aloitin ihan vähän työkaverini tilaamia sukkia. Näiden juju on varressa ja pitäisi tehdä kahdet samalla kuviolla, mutta eri väreillä. Ajattelin tehdä molemmat terät ensin valmiiksi ja sitten siirtyä varsiin.


sunnuntai 4. heinäkuuta 2021

Kosmetiikkashoppailua

Niinhän siinä kävi, että ennen kuin kaapit tyhjenivät, päädyin ostamaan uutta kosmetiikkaa. Kaapit kuitenkin vajenivat merkittävästi, eikä kaappeihin tullut uusia meikkejä tai hifistelytuotteita, vaan ehdottoman tarpeellista "käyttökosmetiikkaa". Nämä helteet kun ovat lisänneet suihkugeelin ja shampoon käyttömääriä merkittävästi.



Pullo ja täyttöpussi Man-suihkugeeliä Herra Kirjoitukselle, Familyshampoota pullo ja täyttöpussi, kasvojen pesuvaahto ja Vitamin E suihkugeelin täyttöpussi sekä punainen appelsiini dödö minulle sekä pari tuotenäytettä. Noilla pärjätään taas pitkälle, en uskalla veikata, miten pitkään, mutta vähintäänkin ensi vuoteen. Ja tietysti ennen noita pääsevät vielä käyttöön ne vanhemmat vastaavat tuotteet, joita varastoissa on jäljellä.

perjantai 2. heinäkuuta 2021

Kestävät kynnet

Alkuvuodesta poistin varastoistani 20 pulloa kynsilakkoja, osan roskiin, osan annoin eteenpäin. Häpeäkseni joudun tunnustamaan, että tuo määrä ei tuntunut juuri missään. Lakkoja on edelleen lukuisia pulloja, koska minähän olen ihminen, joka nauttii lakatuista kynsistä. Minusta pitkät (järkevänpituiset tietekin, en pidä viisisenttisistä kynsistä) lakatut kynnet ovat paitsi äärimmäisen naiselliset myös jonkinlaisen huolettomuuden vertauskuva - olen nainen, jolla on mahdollisuus pitää pitkiä kynsiä.

Ikävästi minä en ole tässä kohtaa haaveideni nainen, minulla ei ole mahdollisuutta pitää sen paremmin pitkiä kuin lakattuja kynsiä. Viime vuoden alkupuolella, tarkemmin maaliskussa, tuli ehdoton ukaasi, että töissä ei saa olla kynsissä lakkaa - ei lainkaan. Aikaisemmin asiaa on voinut kiertää sillä, että kynnet ovat olleet hyvin hoidetut ja lakkapinta ehjä, nyt ei auttanut enää sekään. Lakkaa ei saa olla. Piste.

Harmikseni joudun toteamaan, että lakkatauko on tehnyt kynsilleni pelkkää hyvää. Ne ovat kauniimmat, kestävämmät ja vähemmän liuskoittuvat kuin ennen. Näin siitä huolimatta, että olen käyttänyt käsidesiä litratolkulla kuluneen puolentoista vuoden aikana. Aina aikaisemmin syytin käsidesiä siitä, kynnet haurastuvat ja lohkeavat, koska se kuivattaa kynsiä. "Suojasin" kynsiä lakkaamalla niitä. Osan kunniasta voi antaa pii-kuurille, jonka söin touko-kesäkuussa, mutta kokonaan se ei asiaa selitä eli kyllä tuossa lakkaamattomuudessa on varmasti suurin osa syystä.

Joudun siis kipuilemaan sen asian suhteen, mitä teen lopuille kynsilakoilleni. Säilytänkö ne ja lakkaan varpaankynsiäni kuten tähänkin asti ja sormenkynsiä vain juhliin eli joskus ja jouluna vai luovunko niistä suurimmasta osasta ja unohdan lakkaamisen kokonaan. Viimeksi mainittuun en varmasti pysty, koska pelkkä ajatus turkoosin Caribbean frostin lahjoittamisesta eteenpäin tai Discon laitttamisesta roskiin tuntuu karmealta. Ehkä siis otan käyttöön tuon vaihtoehdon A ja säilytän nykyiset lakat. Uusia en kuitenkaan osta enää yhtään ja taidanpa välittää kaikille kavereillenikin tiedon, että niitä ei myöskään saa lahjoittaa minulle enää. Noilla nykyisillä pärjään tällä käytöllä varmasti loppuelämäni, vaikka loman kunniaksi pistin lakkaa myös sormen kynsiin.

torstai 1. heinäkuuta 2021

Käsittämätön kesäkuu

Ihanan aurikoisena alkanut kesäkuu tuo enemmän kuin mielenkiintoiset muutokset. Otamme jälleen askeleen kohti normaalia, sillä kokoontumisrajoitukset poistuivat. Tulevien ylioppilaiden ja muiden juhlijoiden kannalta asia on toki hieno, mutta siltä allekirjoittaneen kaltainen pessimisti pelkää rajoitusten poistamisen tässä kohtaa aiheuttavan kuitenkin uuden tautiryppään. Toivottavasti olen väärässä ja loppukesästä voidaan elää jo kuten silloin joskus. 
 
Edelleen tuntuu hullulta, miten maailma muuttuu yhden asian seurauksena niin, että on aika ennen ja jälkeen. Muistan, miten olen ollut koululla kirjoittamassa lopputyötäni siinä vaiheessa kun lentokoneet törmäsivät kaksoistorneihin ja yhtäkkiä oli aika ennen 9/11 ja aika sen jälkeen. 
 
1. viikko
Olisi ehkä pitänyt kirjoittaa reaaliaikaisemmin, koska näin jälkikäteen minulla ei ole juuri mitään mielikuvaa kesäkuun ensimmäisestä viikosta. Töissä - kyllä, Potteria - ihan varmasti, mutta mitä muuta paitsi viikonloppu maalla? Rehellisesti, ei mitään käryä. Ilmeisesti ei sitten mitään kovin merkittävää, koska en saa päähäni mitään suuria tunteita herättävää.  Paitsi ihan selkeästi on muistikuva liiasta karkinsyömisestä. Se on taas riistäytynyt lapasesta. Pitäisi varmaan ottaa oikeasti taas kerran jokainen kauppakuitti talteen ja alkaa laskea, miten paljon vuositasolla menee turhiin herkkuihin rahaa, jospa se saisi vähän hillitsemään ja tietysti se, että mitkään vaatteet eivät enää mahdu päälle.
 
2. viikko
Asun töissä, olen töissä aamulla, päivällä ja illalla. Välillä yölläkin. Tartuin toimeen viime viikon valitusvirren jälkeen. Sen sijaan, että olisin vähentänyt karkin syömistä tai tehnyt suunnittelemaani kuluseurantaa, hain facen roskalavaryhmästä ilmaisen jumppa-DVD:n. Se auttaa kelmuissa tuossa tietokoneen vieressä ihan hirveästi. Tekosyynä olen hokenut itselleni, että kun selviän vielä ensi viikosta, niin sitten helpottaa ja sitten avaan paketin ja alan jumpata (näkis vaan). Kärsin ilmiselvästi morkkiksesta, kun kaikki muut ympärillä kuntoilevat, juoksevat, jumppaavat, pumppaavat ja ties mitä ja itse vaan olla möllöttää.
 
 
3. viikko
Edelleen extratöitä ja tilipäivä, jolloin pitkästä aikaa vilkaisin tilin saldoa heti aamutuimaan. Sai hymyilemään, vaikka extratöiden korvauksista suurin osa menikin verottajalle. Tasaantuvathan ne sitten lopullisessa verotuksessa aikanaan, ja kuten todettua, maksan mieluummin isommin veroja rahoista, joita en ole nähnytkään kuin jälkiveroja jo kertaalleen tilillä käyneistä "minun rahoista". Tiedän olevani hullu, mutta onneksi en tässä asiassa ainoa laatuaan. 
 
Potterissa jahdatiin alkuviikko lohikäärmeitä ja viikonloppuna juhlittiin vuosipäivä tapahtumaa. Perjantai-iltana nähtiin pitkästä aikaa ystäviä peli-illan merkeissä ja maanantaina illalla oli treffit Ievuskaisen kanssa, nekin pitkästä aikaa. On todella kiva nähdä taas kavereita pitkästä aikaa, haaveilen ravintolatreffeistä, kunhan tilanne tästä vähän rauhoittuu ja hätäisimmät ovat saaneet kitattua janonsa terasseilla pois.
 
Koska olen ollut enimmäkseen töissä ja hyvillä keleillä ulkona, on kämppä kuin pommin jäljiltä. Onneksi saadaan vieraita, niin on pakko siivota. Samalla saa hyvän syyn juhlia viikolle osunutta juhlaputkea: syntymäpäivää, nimipäivää ja hääpäivää. Hääpäiväkin sattui olemaan 15. Onko siitä muka jo niin kauan? Juurihan me vasta tavattiin ja häätkin olivat suunnilleen eilen, jos minulta kysytään. 
 
4. viikko
Juhannusviikko, Suomen kesä kauneimmillaan.  Aurinko paistaa ja helle hellii, tuntui aivan hullulta, että minulla oli viikolla kolme vapaapäivää. Myönnetään, että vähän harmitti, kun en luvannut niitä harrastetyöpaikalle, vaan ahneesti jäin odottamaan, että töistä soitetaan ja tarjotaan lisätöitä. No ei soitettu, eikä tarjottu, mutta toisaalta ihana täydellisen vapaa, aikatauluton päivä Herra Kirjoituksen kanssa on huomattavasti arvokkaampi kuin mitkään lisätyöt.  Juhannus menee töissä, joten etukäteiset lekotteluvapaat olivat kyllä luksusta.  

5.viikko
Kesäloma. Aloitan loman tekemällä päivän harrastetyöpaikassa ja illaksi on luvassa puistotreffit kavereiden kanssa. Sen jälkeen suuntaamme maalle ja kun palaamme sieltä, on jo viikonloppu ja heinäkuu.