Alkuvuodesta poistin varastoistani 20 pulloa kynsilakkoja, osan roskiin, osan annoin eteenpäin. Häpeäkseni joudun tunnustamaan, että tuo määrä ei tuntunut juuri missään. Lakkoja on edelleen lukuisia pulloja, koska minähän olen ihminen, joka nauttii lakatuista kynsistä. Minusta pitkät (järkevänpituiset tietekin, en pidä viisisenttisistä kynsistä) lakatut kynnet ovat paitsi äärimmäisen naiselliset myös jonkinlaisen huolettomuuden vertauskuva - olen nainen, jolla on mahdollisuus pitää pitkiä kynsiä.
Ikävästi minä en ole tässä kohtaa haaveideni nainen, minulla ei ole mahdollisuutta pitää sen paremmin pitkiä kuin lakattuja kynsiä. Viime vuoden alkupuolella, tarkemmin maaliskussa, tuli ehdoton ukaasi, että töissä ei saa olla kynsissä lakkaa - ei lainkaan. Aikaisemmin asiaa on voinut kiertää sillä, että kynnet ovat olleet hyvin hoidetut ja lakkapinta ehjä, nyt ei auttanut enää sekään. Lakkaa ei saa olla. Piste.
Harmikseni joudun toteamaan, että lakkatauko on tehnyt kynsilleni pelkkää hyvää. Ne ovat kauniimmat, kestävämmät ja vähemmän liuskoittuvat kuin ennen. Näin siitä huolimatta, että olen käyttänyt käsidesiä litratolkulla kuluneen puolentoista vuoden aikana. Aina aikaisemmin syytin käsidesiä siitä, kynnet haurastuvat ja lohkeavat, koska se kuivattaa kynsiä. "Suojasin" kynsiä lakkaamalla niitä. Osan kunniasta voi antaa pii-kuurille, jonka söin touko-kesäkuussa, mutta kokonaan se ei asiaa selitä eli kyllä tuossa lakkaamattomuudessa on varmasti suurin osa syystä.
Joudun siis kipuilemaan sen asian suhteen, mitä teen lopuille kynsilakoilleni. Säilytänkö ne ja lakkaan varpaankynsiäni kuten tähänkin asti ja sormenkynsiä vain juhliin eli joskus ja jouluna vai luovunko niistä suurimmasta osasta ja unohdan lakkaamisen kokonaan. Viimeksi mainittuun en varmasti pysty, koska pelkkä ajatus turkoosin Caribbean frostin lahjoittamisesta eteenpäin tai Discon laitttamisesta roskiin tuntuu karmealta. Ehkä siis otan käyttöön tuon vaihtoehdon A ja säilytän nykyiset lakat. Uusia en kuitenkaan osta enää yhtään ja taidanpa välittää kaikille kavereillenikin tiedon, että niitä ei myöskään saa lahjoittaa minulle enää. Noilla nykyisillä pärjään tällä käytöllä varmasti loppuelämäni, vaikka loman kunniaksi pistin lakkaa myös sormen kynsiin.
perjantai 2. heinäkuuta 2021
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti