Toimin kyytimiehenä äidille ja hänen olleessaan kiinni hammaslääkärin tuolissa poikkesin naapurikaupungin kierrätyskeskukseen. Virhe, ehdoton virhe, ostamattomuuden kannalta. Toisaalta kuitenkin aika kannattava virhe.
Ostin näet Tuulen viemää - kirjan, jota olen etsinyt jo pidemmän aikaa, sillä sarjan muut osat minulla jo on. Vain tuo alkuperäinen on puuttunut. Kirja kustansi euron. Samoin euron maksoi villatakki, jota en suinkaan ostanut käyttöön. Silloin harvoin kun kirpputoreilla tai kierrätyskeskuksissa liikun, olen oppinut pitämään silmäni auki käsityönä tehtyjen neuleiden varalta, mitä isompia sen parempi. En tietenkään osta niitä käyttöön, vaan langan vuoksi, niin nytkin. Jättikokoinen käyttämättä jäänyt neuletakki on yhtä kuin melkein kilo seitsemää veljestä eurolla, kun sen purkaa. Toki värit olivat ruskea ja kirkkaan sininen, vaan mitä siitä, kyllä niistä komeat sukat saa aikaan - ainakin jos yhdistää muihin väreihin. Lisäksi ostin äidille farkut, jotka olivat ostosreissuni kallein hankinta 2€, ne eivät ole kuvassa. Mustasta kuteesta virkattu kassi nappeineen maksoi 50c, senkin aion purkaa ja virkata uudelleen koriksi. Neonvihreät ja turkoosit pätkälangat olivat ilmaishyllyltä - kyllä vaan, sukkien raidoittamiseen niitä ajattelin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti