Jotenkin tässä on taas käynyt niin, että olen valunut "pitäisi,
pitäisi, pitäisi" - asteelle saamatta mitään aikaan. Se on
raivostuttavaa ja vielä raivostuttavampaa asiasta tekee se, etten saa
polveani käännettyä niin, että saisin kunnolla potkaistua itseäni
persuuksille, että nyt vähän vauhtia tähän touhuun. Kun ei huvita, niin
sen saa aikaiseksi...
Sama kudin on kerännyt pölyä jo niin paljon, että kun
sen tekemistä seuraavan kerran aloitan, pitänee ensin pudistella siitä
irti nyrkinkokoisia villakoiria. Niitä villakoiria on muuten vähän
siellä ja täällä muutenkin majoittuneena asuntoomme eli siivotakin
pitäisi. Ne ikkunat suorastaan kirkuvat pesua.
Noiden lisäksi miljoona muutakin asiaa pitäisi hoitaa
tai saattaa loppuun. Minulla on aivan liian paljon asioita kesken ja
niiden roikkuminen aikaan saa lisää haluttomuutta. Se on valitettavasti
näkynyt täällä blogissakin, kun eetteriin on päässyt epämäärisiä
keskeneräisiä tekstejä ja tuotoksia, joita on sitten jälkikäteen pitänyt
korjailla ja editoida.
Ensimmäinen piristysruiske on varmaan se, että
seuraavaksi käyttöön otetaan aamuinen tyrnimehu niin kauan kuin pullosta
riittää ja sen kaveriksi rautatabletit. Ilman hB mittaustakin tiedän,
että jälleen kerran ollaan luokassa noin 100 ja sekin väsyttää. Noiden
jälkeen pitänee puhdistaa elimistöä pikkuisen muustakin kertyneestä
kuonasta ja ryönästä ja mahdollisesti keventää taakasta pari kiloa. En
toki uskalla luvata, että siitä se ura urkenisi ja halu löytyisi, mutta
jospa siitä edes jonkinlaista apua keskeneräisten asoiden loppuun
saattamiseen olisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti