Muistin kiemuroita

Tämä nyt menee varsin kauas normaalijutuistani eli räteist, lumpuist, meikeist ja käsitöistä, mutta koska asia hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa, haluan pohtia sitä yhden postauksen verran.

Olen aktiivinen tarjoustenkyttääjä ja yltiön hintatietoinen kuluttaja, joten luen aina tarjoukset hyvin tarkasti. Alkuun tämä oli tilanteen ja pakon sanelemaa, mutta nyttemmin siitä on tullut harrastus ja elämäntapa, vaikka se ei ehkä enää olisi niin välttämätöntä. Tältä kohtaa olen eläköitynyt jo viitisenkymmentä vuotta ennen varsinaista ajankohtaa ja olen helposti erotettavissa siitä eläkeläisten parvesta, joka hamstraa kaupasta kahvitarjouksia. Minä olen siinä porukassa se joka ei tunnu kuuluvan joukkoon... Tyypillisimmin minä siis haalin kahvia, sokeria, jauhoja ja voita, joista kaikki ei tietenkään mene omaan käyttöön, vaan leijonanosa päätyy mamman leipomusten raaka-aineiksi.

Olin taas maanantain lehdestä lukenut tarkasti tarjoukset, joissa oli mm. sokeria eräässä tietyssä suosikkikaupassani. Samassa kaupassa oli myös toinen tarjous, jonka ajattelin hakea. Tiistain ja keskiviikon välisen yön yövuorossa muistin vielä selkeästi sen, mikä oli kyseinen tuote ja sen hinta. Keskiviikko aamuna kyseinen tuote oli kadonnut muististani. En kerta kaikkiaan saanut päähäni, mikä se oli. Muistini kaivoi esiin sen sijaintipaikan kaupan mainoksessa ja mainostaustan sinisen värin, mutta itse tuote ei noussut esiin millään. Lehdestäkään en voinut tarkistaa, sillä maanantain lehti oli jo päätynyt lehtikeräykseen.

Seuraava muistini esiin nostama seikka oli tuotteen hinta, tiesin sen maksavan alle euron, mikä siis tarkoitti 99 sentin hintaa. Itse tuote pysyi kuitenkin edelleen pimennossa. Vähän ajan kuluttua muistini kaivoi esiin vielä yhden asian, nimittäin tuotteen sijainnin kaupassa. Tässä kaupassa kylmäosasto on erotettu omaksi osastokseen erilleen muusta kaupasta ja muistini kertoi kyseisen tuotteen sijaitsevan jossain tuon kylmäosaston uumenissa, mutta en edelleenkään muistanut, mistä tuotteesta todella oli kyse.

Kauppaan päästyäni suunnistin tuonne kylmäosastoon ja sinne päästyäni salaman lävisti tajuntani, kun näin kyseisen tuotteen. Kyseessä olivat kananmunat, joita sai tuolla 99 sentin hinnalla 15 munan kennon.

Mielenkiintoista tämä muistin toiminta, sillä missään vaiheessa ennen kuin näin nuo munat, en muistanut, mitä olin hakemassa. Tiesin, että jotain tuon hintaista minun piti hakea ja paikan mistä, mutta mikään ei onnistunut kaivamaan muistini lokeroista sitä, mikä tuote oli kyseessä. Kuitenkin kananmunat ovat ihan perustavaraa, joten ei siinä pitäisi olla mitään ihmeellistä ja erikoista, joten en ymmärrä, miksi en kyennyt muistamaan sitä, mistä tuotteesta oli kyse. Seuraava kysymys onkin, miksi muistini osasi palauttaa mieleeni kaikkia edellä kuvatun kaltaisia epämääräisiä yksityiskohtia, mutta pitää itse pääasian piemennossa? Ja miksi se toimi niin kuin toimi?

Ylen hämmentyneenä pohdin ihmismielen toimintaa ja keskityn seuraavalla kerralla muistamaan kaupassa, että suodatinpaperi on loppu!