Kirjoitin perjantaina vetävällä Daa-Daa-Daa otsikolla suurista suunnitelmistani mennä kuntosalille. Tietenkin siinä kävi niin, että ison messuamisen jälkeen en ehtinytkään salille asti, vaan tein kuminauhajumppaa kotona.
Se ei sitten ollutkaan loppujen lopuksi mikään huono juttu. Perjantaina kun soittelin salille ja kyselin tarkempia tietoja, miten toimia ja milloin kannattaa tulla jne. Puhelimeen vastannut nuorehko nainen selitti napakasti, miten he kyllä auttavat uusia kävijöitä, mutta vain sen, mitä puhelimeen vastaamiselta ja tiskillä seisomiselta ehtivät, jos haluan tarkempaa ja persoonallisempaa apua, voisin varata tunnin personal trainerilta hintaan 45e.
Kun sitten tänään menin salille oli tiskin takana mies, josta ensin ajattelin, ettei sitä kiinnosta vähääkään neuvoa ja opastaa tälläistä tumpeloa. No toisin kuitenkin kävi, kyseinen mies oli (oletettavasti) talon personal trainer, joka kävi liikkeitä ja laitteita kanssani läpi lähes tunnin ajan. Neuvoi ja opasti, antoi vinkkejä ja tarkasti, että teen liikkeet oikein, neuvoi laitteiden käytössä kädestä pitäen, selitti painojen valintaa, oikeita liikeratoja ja lihaskuormituksia. Olin aivan myyty ja huhkin hullunlailla, mikä tietenkään ei ehkä ollut ihan järkevää, koska iltakuudelta alkaa seuraava jumppa. Joka tapauksessa salilla meni melkein pari tuntia...
Keskiviikkona olen ajatellut sitten mennä taas salille, ja toivoa, että tuo heppu on siellä taas. Hän nimittäin lupasi seuraavalla kertaa lisäopastusta vielä muihin laitteisiin. Enpä ole ennen tiennyt, että kuntopyörän polkemiseenkin tarvitaan opastusta, mutta tekniseksihän tämä maailma on kaiksessa mennyt.
maanantai 9. marraskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti