Tämän päivän tai oikeastaan koko viikon opetus on kaikessa yksinkertaisuudessan se, että älä laske leikkiä asioilla, joiden et halua toteutuvan.
Jos asiat muotoilisi tarinan muotoon, niin voisi juttu alkaa jotenkin näin:
"Tapahtuipa kerran siinä keskikokoisen suomalaisen kaupungin keskustan lähellä sijaitsevassa keskikokoisessa asunnossa, että oli joulu ja sisään tuotiin joulukuusi. Vaikka sisällä lenteli pari pientä perhosta, oli maalaistollo perheen äiti sitä mieltä, että sieltähän ne heräilevät kuusesta nuo ötökät. Sinne ovat talvea pakoon menneet ja sieltä nyt lämpimään päästyä intoutuvat kaivautumaan esiin..."
Vaan miten kävikään, kuusi vietiin ulos ja silti riitti perhosia. Tietenkin ensimmäinen ajatukseni oli, että koita, voi ei. Kun sain yhden kiinni, totesin, ettei kyseessä olekaan koi, vaan jotain muuta ja syytin edelleen joulukuusta ja oletin, että perhoset olivat maastoutuneet jonnekin ja tekivät sieltä uutta hyökkäystä. Kun jälleen kerran sain yhden kiinni, päätin, että nyt tutkitaankin asia hiukan tarkemmin ja käväisin kysymässä googlelta, osaako se kertoa mitään talouteen yllättävästi ilmestyvistä perhosista.
Tottahan toki kaiken tietävällä googlella oli heti vastaus valmiina ja se nosti niskakarvat oikein todenteolla pystyyn. Kyllä vain, meille oli iskenyt jauhokoisa! Kiroilin koko laajan sanavarastoni voimalla ja hiukan vielä lisää sillä kohtaa kun selvisi, että kaikki kuivatavarat ovat nyt roskiskamaa ja sen lisäksi pitää koko keittiö kuurata oikein viimeisen päälle puhtaaksi ja vielä myrkyttääkin. Kovin kauaa ei tarvinnut jauholaatikossa pemmastaa, kun todennäköinen syyllinen selvisi - ainoa, jossa noita ötököitä oli sisällä, oli vähän eksottisempi riisipussi, mikä sinänsä on aika hämmentävää, koska vehnäjauhoissahan noiden pitäisi viihtyä. Tuolla riisipussissa niitä perhosia kuitenkin oli sisällä useampi kappale ja missään muualla ei näkynyt merkkiäkään elikoista.
Nyt siis sormet ja varpaat pystyyn, että yksi myrkytyskerta riittäisi ja sillä saataisiin kanta hengiltä kokonaan ja lopullisesti.
Entäs sitten se leikinlaskeminen, miten se tähän liittyy. Minulla oli tämä viikko lomaa, jolle ei ollut sovittuna yhtään ylimääräistä työkeikkaa taikka muuta. Tarkoitukseni oli viettää viikko iloisesti kaikkea kivaa näperrellen. Menin sitten kuitenkin möläyttämään työkavereille, että voisihan ne keittiön kaapit ja laatikotkin siivota, kun en jouluksi siivonnut... eli sitä saa mitä tilaa, pääsin tosiaan siivoamaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti