tiistai 1. joulukuuta 2015

Spectre

Olemme Herra Kirjoituksen kanssa auttamattomasti muista jäljessä, sillä parhaat ovat käyneet katsomassa viimeisimmän James Bondin jo kuukausi sitten, olihan sen ensi-ilta jo 30.10. Onneksemme kyseinen leffa pysyi ohjelmistossa tähän asti ja ehdimme vielä katsomaan sitä, nuukailijoiden suureksi tyytyväisyydeksi onnistuimme vielä valitsemaan Finnkinon Superpäivän, jolloin liput sai 7€:n kappalehintaan. Tai no, jos ollaan tarkkoja, niin Herra Kirjoituksen liput maksettiin kulttuuriseteleillä ja minun lippuni maksoi vain 6€.

Koska minulla oli takana liki 12-tuntinen työpäivä, kävimme ensin nauttimassa Burger Kingin antimista ja ostamassa leffaevääksi nameja. Sitten alkoi univelan kasvatus ja  itse leffanautinto- tai no mitä mieltä kukakin sitten on. Minusta tässä Bondissa oli selkeästi enemmän vanhojen Bondien henkeä esimerkiksi niissä kohtauksissa, joissa näytettiin eksoottisia paikkoja. Silloin joskus Bondien alkuaikoina nuo leffapätkät olivat ainoa tapa, jolla kaikki pääsivät kokemaan moisia paikkoja, nykyään matkustaminen on mahdollista kaikille.

Minusta Daniel Craig Bondin roolissa on vakuuttava ja tarjoaa sopivasti silmänruokaa ainakin naiskatsojille.


Elokuvan lopussa  eläkkeelle jäänyt Bond ajaa hopeisella Aston Martinilla horisonttiin vierellään Bond-tyttö Lea Seydoux. Kohtaus olisi täydellinen loppu koko Bond-saagalle – pahis on kukistettu, maine puhdistettu ja nyt Bond siirtyy kuolevaisten joukkoon, ehkä perheelliseksi mieheksi. Ehkä tämä ajattelu on syynä siihen, että leffan Bond-tyttö on kovasti vaatimattoman oloinen ja naapurintyttömäinen verrattuna aikaisempiin seksiä tihkuviin povipommeihin, jotka ovat Bond-tyttöä näytelleet. Sen naapurin tytön kanssa kun tosiaan voisi perustaa perheen ja unohtaa agenttihommat.

 
Kannattaa muistaa, että Craigin Bondin tarina oikeastaan alkaa siitä, kun tämän suuri rakkaus Vesper Lynd tapetaan Casino Royale -elokuvassa. Bond aloittaa kostomatkan, joka johdattaa hänet sekä valtavan rikollisliigan että oman menneisyytensä jäljille. Bondin kuolleeseen rakkaaseen viitataan vielä Spectressäkin useaan kertaan – Bond muun muassa löytää rikollisten videokasetin, jonka teksti kertoo sen sisältävän Lyndin ”kuulustelun”. Bond ei halua avata vanhoja haavoja ja jättää nauhan katsomatta.


Spectressä käydään läpi koko Craigin Bondin historia. Koko elokuva alkaa tekstillä ”Kuolleet elävät” – ja teemaan palataan elokuvassa jatkuvasti. Bondin aiemmissa elokuvissa tappamat pahikset asettuvat osaksi kokonaisuutta, jonka tarkoitukseksi paljastuu Bondin kiduttaminen. Lyndin kuolema, agentin maailman järkyttäminen ja Bondin psyyken murtaminen ovat itse asiassa olleet yhdessä yksi järjestön keskeisistä tavoitteista. ”Se olin aina minä”, toteaa elokuvan pääpaha luetellessaan Bondin henkilökohtaisen elämän tragedioita kuin paholainen.

Craigin aiemmat Bondit – Casino Royale, Quantum of Solace ja Skyfall – veivät katsojaa vähitellen yhä syvemmälle Bondin menneisyyteen ja mieleen. Huipentuma saavutetaan Skyfallin lopussa, jossa lapsuudenkotiinsa linnoittautunut Bond puolustaa taloa sitä uhkaavilta hyökkääjiltä. Äitihahmona toimiva Judi Denchin M kuolee Bondin käsiin, vain ilmestyäkseen Spectressä videolla kuin haudan takaa (”kuolleet elävät”) lähettämään Bondin tehtävänsä viimeiselle etapille. Ja elokuvan alussa olevaa tekstiä "älkää jakako elokuvan juonitietoja sosiaalisessa mediassa, jotta myös kaverinne saavat kokea elokuvaelämyksen" noudattaen lopetan juonipaljastukset tähän - käykää ihan itse katsomassa.

 

Turha kai mainitakaan, että Herra Kirjoitus ei edelleenkään lämpene Daniel Craig-bondeille, hänen mielestään kyseessä ovat vain toimintaelokuvat, joiden pääosassa seikkailee henkilö nimeltä James Bond, ei oikeat Bond-leffat.

Ei kommentteja: