No juu, olisi taas kerran pitänyt muistaa, että ei kannata aloittaa sieltä vaikeimmasta päästä. Pienet siis tavalliset karkkipaperit saa suhteellisen sileäksi kontaktimuoville melko helposti (juu, kokeiltu on), mutta mitä isompi pinta, sitä vaikeampaa se on. Turha kai sanoakaan, että löysän muovinen keksin käärepaperi isona pintana ei todellakaan ollut paras valinta tähän ja lopputulos oli kuplainen kuten kuvasta näkyy. Samassa kuvassa näkyy myös se, miksi ei olisi kannattanut valita moista paperia tai muovia, päällystämiseen käytetty kontaktimuovi nappasi muovin pintaan kiinni ja lopputulos oli kaikkea muuta kuin siisti.
Tikkasin kuitenkin tuohon kiinni vuorikankaan eli topatun beigenvärisen kankaan. Vaikka lopputulos olisi miten ruma tahansa, olen päättänyt valmistaa tämän loppuun. Nyt oli pakko jättää kesken, koska minulla ei ollut sopivan mittaista vetoketjua.
Nyt vain täytyy pohtia, kumman puolen sitä pistäisi päälle, ruman kuplaisen muovin vaiko rumasti tikkautuneen kankaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti