torstai 26. marraskuuta 2015

Miksi en huomannut tätä aikaisemmin

Olen kyllä kirppiksillä käydessäni pemmastanut ahkerasti erilaisia lankakasoja ja välillä - itse asiassa aika useinkin - pyöritellyt silmiäni lankakerien hinnoittelulle. Myönnetään, että erityisesti hinnoittelu on hirvittänyt hyväntekeväisyyskirppiksillä, jossa kerä on saattanut maksaa enemmän kuin kaupassa uutena - ja nyt sitten puhutaan langasta, jota on edelleen myynnissä kaupassa. Johtuneeko hinnoittelu sitten siitä, että nykyään niin iso osa tavaroista tulee myydyksi vertaiskaupassa suoraan henkilöltä toiselle. Luin juuri, että vertaiskaupan arvo on tänä vuonna noin 1,5 miljardia euroa, mikä on aivan uskomaton summa rahaa (vertailun vuoksi todettakoon, että suomalaisten Viron ostokset vuodelta 2014 olivat noin 500 miljoonaa eli kolmasosa vertaiskaupasta). Eli kun myynti suoraan henkilöltä toiselle kasvaa, on hyväntekeväisyyskirppisten pakko pistää hinnat sellaisiksi, että tekevät voittoa sillä mitä saavat  - ja valitettavasti siinä samalla aika usein karkoittavat asiakkansa hinnoittelulllaan. Kas kummaa, taas hairahduin puhumaan kirppisten hinnoista ja hinnoittelusta, vaikka piti kirjoittaa ihan muusta.

En nimittäin ole tätä ennen huomannut, mutta aina viisastuu. Luin eräästä blogista, miten sen kirjoittaja kertoi metsästävänsä kirppiksiltä edullisia käsin kudottuja huiveja, sukkia ja lapasia - ja purkavansa ne omiin töihinsä. Kun rupesin tarkemmin miettimään, niin yllättävästi lankojen (ja käsityön) hinta laskee, kun se tuodaan vähän käytettynä kirppispöytään - ja jälleen kerran, nyt ei puhuta joppareista, jotka kutovat sukkia, pipoja, hanskoja jne. myyntiin ja kauppaavat niitä hirveällä hinnalla. Nyt puhutaan siitä, miten tavallinen kirppispöytää pitävä perheenäiti vie muutaman kerran käytetyt sukat, lapaset tai kaulahuivin kirppikselle myyntiin. Vaikka ne olisivat uuden veroisessa kunnossa, niin ei niihin silti yleenäs laiteta 10 euron tai edes 5 euron hintalappua. Kyllä se hintalappu on jossain euron kahden kieppeillä.

Harmittaa vaan, kun en ole aikaisemmin tajunnut katsella esimerkiksi isoja kaulahuiveja sillä silmällä ja punnita tarkalla vaakakädellä sevittääkseni paljonko niihin on mennyt lankaa. Varmasti monta löytöä on mennyt ohi. Jatkossa osaan olla valppaampi, siis sitten vuonna 2017, kun jälleen palaan kirppismaailmaan.

Yhtä tilaisuutta en sentään päästänyt käsistäni, facebookin kirppiksellä oli myynnissä tumput ja kaulahuivi 3 euron hintaan. Kyselin mitat ja arvioin langan määrän ja tietenkin ostin ne. Turha kai sanoakaan, että vaakakäteni ilmoitti niissä olevan yhteensä kahden kerän verran seiska veikkaa eli niistä saa purettuna ainakin yhdet sukat ja koska minkään näköisiä käytön jälkiä ei ole, ei langassa varmasti ole kulumaakaan. Kaupassa olisin joutunut maksamaan vastaavasta määrästä lankaa ainakin tuplaten ja kun vielä lisätää plussaksi se, että ajattelin käyttää noita muutaman kerran ennen purkua, voin vielä hienostella uudella huivillakin, tein mielestäni todella edulliset kaupat.


Ihan varmuuden vuoksi oli pakko heittää huivi ja tumput vaakalle ja katsoa, miten pahasti vaakakäteni heitti. Vaaka näytti lukemaa 278g eli 22g vajaa kaksi kerää. Kohtuullisen hyvin osasin arvioida, se on hyvä tietää jatkoa ajatellen.

Ei kommentteja: