Housut pois

Vietin eilisen illan teatterissa nauttimassa paikallisen kaupungin teatterin uutuusmusikaalista: Housut pois. Aihehan on varmaankin kaikille tuttu, sen verran monta teatterisovitusta ja ainakin kaksi erilaista leffaakin tuosta on tehty. Tarina on se perinteinen, jossa työttömäksi jäänyt isä perustaa  työkavereidensa kanssa strippausporukan saadakseen riittävästi rahaa pitääkseen poikansa. Monta mutkaa oli matkalla ennen kuin loppuun päästiin. Kuten näissä nyyhkyleffoissa yleensäkin loppu on onnellinen ja koko porukka pääsee yhdessä lavalle housut poissa.

Niin ainakin tämä paikallisen teatterin versio loppui, täsmälleen sillä kohta kun housut poistuivat ja koppalakki nousi sukukalleuksien edestä, sammuivat teatterin valot. Eli housut lähtivät, mutta mitään ei nähty.

Teatteriin oli saatu onneksi normaalista poikkeava miehitys, no joo tuota miespääosaa lukuunottamatta, mikä takasi sen, että mielenkiintoista katseltavaa ja kuunneltavaa riitti, sillä koska kyseessä oli musikaalikomedia siinä oli myös paljon lauluja. Ehkä jopa hiukan liian paljon minun makuuni taikka ehkä niistä jokaisesta voisi lyhentää sen yhden säkeistön pois. Kyseessä oli varmaan se, että suurinosa lauluista oli hitaita, kauniita ja tunnelmallisia ja minä olisin huomattavasti mieluummin kuunnellut menevää poppia.

Yleensä paikallisissa musikaaleissa on käytetty tiettyjä näyttelijöitä, joten sen vuoksi tuorreen veren saaminen mukaan lisää katselumukavuutta. Lisäksi tarjolla oli kaikenkokoista mieskomeutta, kunnon lihaksia ja reilua pehmeyttä siis jokaiselle jotakin.

Kuvituskuvat teatterin sivuilta.