Niin sitä pitää...

Sen sijaan, että tekisin kirjanpitoa ja täyttäisin veroilmoitusta niin kuin minun pitäisi löysin itseni jälleen kerran netistä lukemasta toisten blogeja ja kirjoittamasta omaa sekä laskemasta yhteen puolen kuun kauppakuitteja. Kahlattuani läpi sen, mitä muut saavat kuukaudessa ruokaan kulumaan oli pakko ottaa laskin esiin ja alkaa ynnätä, sen verran uteliaisuutta poltteli.

Laskin yhteen meidän parin viikon kauppakuittimme ja järkytyin aika totaalisesti. Summaksi tuli 149,41€. Siis toden totta, melkein puolitoista sataa euroa ja ihan oikeasti minulla on vielä sellainen tunne, että rakas mieheni piilottelee jotain kuittia lompakossaan. Sain kuin sainkin puristettua mieheltä nuo puuttuvat kauppakuitit ja summa on 175,05 euroa. Olen siis vielä kauhistuneempi.

Yritin selitellä itselleni, että noilla ostoksilla me eletäänkin sitten ihan oikeasti melkein koko loppukuu ja sitä paitsi tuohon summaan sisältyy vielä kymmenen hengen illanistujaiset, joissa tarjolla oli sekä ruoka että kahvi siis me järjestävänä ja tarjoavana tahona. Ainoa, mikä tuossa nyt vähän lohduttaa, että ulkona on syöty vain kerran tai siis sekin on hoidettu niin, että haettiin ruokaa kotiin. Sen osuus tuosta laskusta on 23,80€. Toisaalta tuo summa pitää sitten sisällään melkein kaikki meidän kahden ruokailut, minun 7,50€ hintainen katkarapusalaattini ja pari-kolme herra Kirjoituksen 4,70 hintaista lounasta ja yksi hintavampi 9 euron lounassyöminen puuttuvat vielä tuosta summasta.

Jälleen laskin laulamaan ja kas, summa pompsahti uudelle sata luvulle. Se onkin 205,65€. Sitten taas niitä koottuja selityksiä - noista ostoksista on pari kiloa kanaa, joka on pakasteessa ja jota syödään myöhemmin, samoin hunajaa tuli hankittua reilu satsi eli sekään ei ihan tässä kuussa lopu.

Nyt on siis aika puristaa hanat kiinni loppukuuksi ja katsoa, miten hyvin onnistuu pakasteiden ja kaappien tyhjentäminen (tosin siis kuivatavarakaappi on surkean tyhjä tuon koisaepisodin jäljillä, ja sekin vähä, mitä tavaroista on jäljellä, majailee edelleen parvekkeella) ja niiden annilla eläminen. Leipää ja maitoa on pakko ostaa, mutta muutoin ei kovin isoja ostoksia pitäisi olla tarpeen tehdä.