Seuraavan ongelman muodostivat vetoketjut, jotka tietenkin kaupasta ostaen ovat kalliita ja ostolakkolaisen ihmisen saavuttamattomissa. Onneksi jälleen kerran oli naamakirja, jonka kautta sain ison kasan kaikenlaisia vetoketjuja (ja lisää on vielä toivottavasti tulossa). Kankaita vuoria varten löytyi ihan omista varastoista.
Nyt kun ompelukonekin oli huollettu, niin nyt ei ollut enää mitään syytä olla kokeilematta pussien tekemistä. Aivan alkuun silitin paperit, jotta en eivät olisi niin ryppyisen näköisiä. Seuraavaksi otin käyttöön kontaktimuovin, en myöskään malttanut ostaa oikeaa kristallimuovia, jota noiden tekemiseen olisi pitänyt ostaa, vaan käytin halvempaa kontaktimuovia. Liimasin papereita halutun määrän kontaktimuoville.
Osaan pusseista pistin kankaisen vuorin, osan tein kaksinkertaisella kontaktimuovilla eli niin, että karkkipapereiden kummallakin puolella on kontaktimuovi. Kankaatkin ovat kierrätettyä, näissä pusseissa vuorina on vanhaa puuvillapaitaa.
Pusseissa on käytetty kahta erilaista kontaktimuovia, kullanvärinen ja Fazerin sininen on tehty kirkkaasta muovista ja muut mattapintaisesta. Ainakin minun silmiini tuo kirkas sopii kiiltävälle materiaalille erityisen hyvin.
Karkkipaperipussien lisäksi tein vielä yhden avainnauhoista kootun pussukan. Se menee henkilölle, joka lahjoitti minulle kasan avainnauhoja ja kyseli, mitä niistä oikein teen. Näytin kuvaa vanhoista pusseistani ja hän ihastui niin kovasti, että olisi ollut valmis maksamaan työstäni. Lupasin tehdä hänelle pussin kiitokseksi nauhoista.
Ihan varmasti pussitehtaasta kuullaan vielä, sen verran mukavaa näiden pussien tekeminen oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti