Itsekuripäiväkirja viikko 8

Alan olla siinä tilanteessa, että tähän alituiseen sairastamiseen menee hermo. Minusta tuntuu, että olen syksystä asti ollut puolikuntoinen, välissä jokunen parempi päivä jolloin ei ole tullut aivasteltua ja niistettyä, mutta suurin osa ajasta on mennyt köhiessä, niistäessä, kurkku kipeänä jne. Viime viikko oli parempi, mutta tämä viikko alkoi taas kipeällä kurkulla, mikä tietenkin saattoi olla odotettavissakin, koska Herra Kirjoitus oli viime viikon kipeänä ja niistää ja köhii edelleen. Viikon edetessä tauti vaan tuntuu pahenevan, kipeästä kurkusta on siirrytty köhimiseen ja Petteri Punakuono - vaiheeseen, jossa nenä punoittaa niistämisestä ja silmät valuvat vettä ja sitä räkää vaan tuntuu piisaavan.

Viikon urotyö on ehdottomasti veroilmoituksen 2c valmistelu ja lähettäminen sekä kausiveroilmoituksen täyttäminen. Tällä kertaa olin jopa ajoissa, sillä viimeinen jättöpäivä noille kummallekin olisi ollut 29.2.

Tiistaina edelleen puolikuntoinen Herra Kirjoitus valitsi päivällisvaihtoehdoista "syödään ulkona" vaihtoehdon, joten kävimme kuluttamassa Picnicin lahjakortteja. Miten olenkaan onnellinen, että joskus tuli ahkeroitua Pointshopissa ja vielä sain kuin sainkin lunastettua nuo lahjakortit, vaikka vähän tiukalle menikin. Omakustannus osuus jäi 1,40euroon ja ruoka oli herkullista, minun vakioni on juustolastu-savulohi-katkarapu-salaatti sitruunavinegrettellä, Herra Kirjoitus valitsi kana-cheddar clubileivän ja kaakaon. Se mitä ei olisi tarvinnut ostaa, oli viereisen Arnoldsin donitsit - yksi kummallekin (enkä edes saanut suosikkimakuani vaan vasta toiseksi parhaan vaihtoehdon) ja hintaa tuli 6,80€. Jospa taas hetken muistaisin kiertää sen putiikin kaukaa, sen verran ovat tyyriitä nuo herkut - eikä, jos rehellisiä ollaan, niin kovin kummoisen makuisia. Lisäksi kauppaan meni 4€, jolla saimme omenoita, leipää ja kastamista anoppilaan. Toinen kauppareissu perjantaina nosti ruokiin ja perustarvikkeisiin käytettyjen rahojen määrän 25€:on. Silloin kaupasta kotiin kannettiin useampi litra maitoa, tomaatteja, juustoraastetta, banaaneja, pussillinen lumipanttereita ja himputin kalliita nenäliinoja.

Herkkä nenuni on valitettavasti sellainen, että hiukankin pidemmäksi venynyt niistäminen saattaa sen vereslihalle ja haavoille, joten oman mukavuuteni takia minun on pakko uhrata nenäliinoihin enemmän kuin mitä halvin pakkaus maksaa. Jos jätän tarkemmin analysoimatta räkäni koostumuksen, niin voin myös todeta sen, että kestonenäliinojen käyttö ei onnistu, koska en saa pestyä niitä puhtaaksi. Onneksi suomalaisella Serlalla on ihania herkälle nenälle tarkoitettuja Jojoba-balsam nenäliinoja, joita nenäni rakastaa.

Perinteiset laskutkin tuli alkuviikosta hoidettua eli puhelinlaskut ja sähkölasku kustansivat yhteensä noin 70€.  Viikon menot kaikkineen reilut 100€.