Tavaroiden laatu ja kestävyys

Olen tainnut pariinkin kertaan täällä mainita siitä, miten haaveilen ostavani Sorellit talvikengiksi ja miten olen kipuillut niiden hintaa - minusta 150€ on paljon. Lisäsyytä pohdinnoilleni sain, kun luin tässä taannoin netistä, miten yllättävän moni (joukossa useampikin bloggaaja, joka oli saanut ilmaiset kengät) kirjoitti Sorelliensa rikkuneen toisena tai kolmantena käyttötalvena. Osalla asenne tosiaan oli se, että olivathan ne jo kolme talvea olleet käytössä, osa puolestaan hämmästeli rikkumista niinkin nopeasti.

Minut tuntien ei liene ihme, että taivun tuon viimeksi mainitun ryhmän puoleen, sillä jos laskee kengille hintaa käyttötalvien mukaan tulee kolmen talven käytölle tuon hintaisista kengistä hinnaksi 50€ per talvi tai kahden talven käytölle 75€. Jos tuon kääntää toisin päin, niin joka talvi olisi voinut ostaa uudet 50 euron kengät, jotta rahaa olisi kulunut saman verran - asia, mitä noin jätteen kertymisen kannalta ei ole järkevä suositella, mutta joka soveltuu ajatusleikkiin enemmän kuin hyvin. Kannattaako todella maksaa noin paljon yksistä kengistä vai ostaa joka talvi uudet. Tai käänteisesti ajatellen, pitäisikö tuon hintaisten kenkien tai minkä tahansa tuotteen kestää kauemmin. Vastaukseni lienee ennalta arvattavissa eli mielestäni pitäisi kestää kauemmin, sanotaanko vaikka kymmenen vuotta olisi tuon hintaisille kengille sopiva käyttöikä.

Jos mietitään tuota heittämääni kymmenen vuoden käyttöikää, niin ymmärrän toki, että muoti on tuossa ajassa virrannut monta pykälää eteenpäin eikä kukaan trenditietoinen voi käyttää enää noin vanhoja kenkiä, onneksi me emme kaikki kuitenkaan ole trenditietoisia ja osa meistä voi edelleen aivan hyvin käyttää noin vanhoja kenkiä.

Ensiksi tuo kymmenen vuotta oli vain heitto, vuosikymmen kuulostaa aika pitkältä ajalta, mutta asiaa voi myös miettiä toista kautta. Vastikään hävittämäni Dinskon talvikengät olivat käytössäni kolmena talvena, neljän vuoden aikana ja kun laskee paljonko niille tuli hintaa per talvi päädytään noin kymmenen euron käyttövuosihintaan ja vaikka miten saivarreltaisiin siitä, että ostin ne aivan vuoden 2011 lopussa ja käytettäisiin kolmea vuotta, ei summa silti ole kuin noin 13 euroa vuodessa. (Tarkkaa laskelmaa ei voi tehdä, kun en ollut tallentanut hintaa muistiin, mutta se on pyöreästi noin 35 tai 40 euroa). Päästäkseen samaan kestävyystulokseen noiden Sorellien pitäisi siis tosiaan kestää reilu kymmenen vuotta.

Jotenkin minua on alkunut jälleen kalvaa tunne, että taidan sittenkin jättää ne ostamatta ja ostaa toiset halpahintaiset kopiot (yhdethän minulla oli jo viime talvena käytössä noiden poistettujen kenkien kanssa vuorottelemassa). Jos halpakopiot maksavat 40€ ja kestävät käytössä sen kolme talvea, tulevat ne paljon halvemmiksi kuin aidot merkkikengät ja minulle kun on aina ollut se ja sama, mikä logo tai lätkä vaatteissani on, joten ei merkkaa nytkään mitään, että ovat no-brand mallia.

Entistä enemmän olen alkanut harmistua siitä, miten tuotteita ei tehdä kestämään, vaan niiden on tarkoituskin muuttua huonoiksi, kuluneiksi ja kauhtuneiksi nopeasti tai hajota muutaman käyttökerran jälkeen, jotta asiakkaalle voidaan myydä uusi. Olen joskus ollut niin hölmö, että kuvittelin tämän koskevan vain ns. halpamassabrändejä, ja joidenkin muiden kalliimpien brändien olevan laadukkaampia. Tästä harhaluulostani olen saanut oppirahat maksaa ja huomata, ettei nimi ole mikään takuu sen paremmasta laadusta. Onneksi toki poikkeuksiakin on, mutta valitettavan usein "hienojen" ja kalliiden tuotteiden laadussa ei ole niin paljon eroa halvempiin nähden kuin voisi olettaa ja suurin osa hintaerosta tulee logosta.

Joskus toivoisin, että joku tutkiva journalisti tai muu taho tekisi tutkimuksen, jossa koemielessä jostain hintavasta liikkeestä myytäisin kalliilla hintaa ja hienolla tunnetulla logolla varustettuna hyvin huonolaatuisia tuotteita, ihan samoja kuin korttelin päässä massakaupassa kymmenesosa hinnalla ilman logoa (juu, tiedetään, tätä tapahtuu koko ajan). Tarkoitus olisi kuitenkin ottaa selvää siitä, kokevatko kalliin laukun ostaneet sen jotenkin laadukkaammaksi kuin halvan ostaneet ja miten perustelevat sitä, että ovat ostaneet "kallista paskaa". Tietenkin kysymykset myös niiden halpojen laukkujen ostajille, olivat tyytyväisiä ostoksiinsa, jos laukun vetoketju rikkui kolmannella käyttökerralla jne.  Laukut tietty lunastettaisiin takaisin sekä kalliin että halvan laukun ostaneilta. Ei vaan taida millään firmalla olla pokkaa myydä vitosen arvoista veskaa viidelläsataa ja katsoa, miten moni menee moiseen lankaan ja mitkä ovat ihmisten reaktiot heidän kuullessaan ostaneensa silkkaa huijausta, vaikka, kuten todettu, tapahtuuhan tuota koko ajan, mutta ehkä tuo herättelisi vähän noita merkkilukkiutuneita.

Toistan itseäni sanoessani, että jokainen tehköön niin kuin haluaa ja kulkekoon valitsemaansa polkua, minusta ei vain ole siihen, että arvostaisin logoja ja pakkohan se on tunnustaa, etten myöskään kovin korkealle arvosta ihmistä, joka valitsee tuotteensa pelkän logon perusteella ja kuvittelee sitten olevansa jotain - ei se logo tee kenestäkään sen parempaa, eikä todellakaan tarkoita sitä, mitä logofanaatikot usein kuvittelevat, että logottomalla henkilöllä ei olisi varaa ostaa logotuotteita. Kyllä meissä logottomissa on niitäkin, joilla olisi varaa ostaa niitä, mutta emme näe mitään järkeä maksaa samanlaatuisesta tuotteesta viisinkertaista hintaa logolisän takia.

Melkoisen vuodatuksen olen taas saanut aikaiseksi, vaikka asian olisi vointu kiteyttää pariin lauseeseen, jotka olisivat: "haluan ostaa kestäviä tavaroita, olkoot sitten jotain merkkiä tai eivät".