Kotisuutari

Pistäessäni yhdet työkengistäni polttoon tein samalla inventaariota muiden työkenkien suhteen. Jotenkin noita vain on kertynyt vuosien saatossa jemmaan ehkä muutama pari liikaakin. Pari paria nykyisistä alkaa olla tiensä päässä, joten niistä luopumisen aika varmaan tulee suhteellisen pian.

Yksi pari muistuttaa epäilyttävästi puoli miljoonaa kilometriä ajettua Corollaa, näyttää ihan suhteellisen ok:lta, mutta kiihtyvyydessä on "vähän" toivomisen varaa. No, nämä ovat kyllä olleet suosikkini ja näillä on tallattu, jos ei nyt ihan puolta miljoonaa kilometriä, niin puoli miljoonaa askelta ainakin.

Jostain mielen sopukoista kaivautui taas esiin kuningasajatus (olisi kiva tietää, mistä näitä outoja ideoita oikein mieleen pulahtelee), jota oli pakko kokeilla käytännössä.

Kuten kuva kertoo, oli kenkien sisäpohja kulahtanut ja jalalle varsin epämielyttävän tuntuinen. Kengät kuitenkin ovat nahkaa ja muuten ok kunnossa ja jalkaan kunnossa ollessan tosi hyvät. Päätin kokeilla pehmustettujen pohjallisten tekemistä itse ja tietenkin nollabudjetilla.

Tarvitaan pahvia, jota olen saanut töistä ilmaiseksi, kun se muuten menisi roskiin, sekä kahta eri paksuutta ja jäykkyyttä olevaa solumuovia, jotka molemmat ovat tulleet pakkausmateriaaleina jonkun tuotteen mukana. Vaaleampi on peräisen vihreästä lompakostani, tumman alkuperästä ei mitään tietoa. Valkea vahvuudeltaan kolmen millin luokkaa, tumman harmaa sentin. Vaalea on pehmeämpää ja joustaa enemmän, tumma melko jäykkää eikä juuri anna periksi. Noiden lisäksi liimana toimi perinteinen Erikeeper, jota sattui olemaan valmiina.

Käytin mittana toisia pahvista leikkaamiani pohjallisia, joiden mukaan kengän muotoa mukaillen hahmottelin pahville yhden pohjallisaihion ja sovitin kenkään, kun se sopi, tein samalla mallilla kolme lisää. Ohuemmasta solumuovista leikkelin pyöristetyt päkiän alle tulevat kappaleet. Paksummasta solumuovista leikkasin kantakappalet käyttäen mallina silikonista kantatyynyä. Sitten vain leikkaa-liimaa prosessin liimausvaihe käyntiin eli molemmat pehmusteet on liimattu paikalleen kahden pahvipohjallisen väliin.

Valmiina pohjallinen näyttää suunnillen tältä, kuva tosin otettu ennen liimausta, joten siksi pahvi irvistää pahasti.

Jos pahvi olisi väriltään jotain muuta kuin puhtaan valkoista, tuskin kukaan tajuaisi, että olen ihan itse askarrellut kenkiini uudet pohjalliset. Toki totuus on, että tuo pahvi tuskin ihan mahdottoman kauaa säilyy noin valkoisena, joten ehkä viikon käytön jälkeen se naamioituu kenkään huomattavasti paremmin.

Maltoin odottaa pari tuntia liimojen kuivumista ja sitten oli pakko päästä testaamaan uusia popoja ja hyvältä tuntuivat, nyt ei ole olo enää puoli miljoonaa kilometriä ajettu Corolla vaan ihan uusi Dacia.

Samalla kun hankin lisää käyttöikää näille kengille, huomasin pohtivani kahta asiaa. Ensiksi harmitti jonkun verran se, että olen hävittänyt melkoisen määrän superhyvää pohjallismateriaalia, näitä voisi tehdä useammakin parin. Toisekseen päätin koettaa selvitä nykyisillä työkengillä puolen vuosisadan merkkipaaluun asti - siihen on kyllä aikaa vajaa 15 vuotta, mutta jos kuitenkin yrittäisi olla ostamatta uusia työkenkiä ja tyytyisi vaan korjailemaan vanhoja.