Ostoskierteessä

Olen pahemman luokan ostoskierteessä, olen ollut jo hyvän aikaa. Kotipsykologini Ievuskainen väitti sen johtuvan siitä, että painan töitä hullun kiilto silmissä välillä yötä päivää ja sitten palkitsen itseäni tavaralla - ehkä se on näin tai sitten olen vain onnistunut kehittämään pidempiaikaisesti päälle jääneen tavarahimon.

Oli syy mikä tahansa, on meille taas viime aikoina tupsahdellut paketteja sieltä ja täältä, ihan kaikki eivät sentään ole ebaysta peräisin.

Viimeaikojen tavarakertymää edustavat mm. Uno-kortit, jotka voitin arpajaisissa. Kuvassa niiden kaverina ebaysta vihdoin ja viimein ostamani kenkäklipsien pohjat. Niitä on tuossa 100 kappaletta ja ihan kaikkia ei ole tarkoitus jättää itselle, vaan osaa voisin kaupata vaikka huuto.netissä.

Ebaysta peräisin ovat myös massiivinen munkkivalkki, johon rakastuin heti kättelyssä (kerrankin vempain, joka on riittävän iso minun hiuksilleni - useampi kuin yksi hiusjuttu on mennyt poistoon sen takia, että hiukseni eivät ole mahtuneet siihen tarkoitetulla tavalla) ja kimaltavat klipsit ketjulla. Nuo ketjutetut klipsit ovat hiuskoriste, jonka voi kiertää juuri tuollaisella valkilla tehdyn nutturan ympärille. Se toinen puoli minusta haaveilee vielä kahdesta samanlaisesta klipsiparista, joista voisin lyhentää ketjuja ja koristella niillä kengät.

Kosmetiikkanäytteet ovat ilmaistavaraa, jota en näköjään osaa vastustaa. Yritän perustella näiden vastaanottamista sillä, että minä kuitenkin ihan varmasti käytän nuo. Olen tosiaan viime aikoina verottanut normaalia enemmän kosmetiikkanäyteboxiani ja aion jatkaa samalla linjalla.

Näitä poposia ei kylläkään ole ostettu, vaan sain ne lahjaksi mammaltani. Hän oli ostanut ne joskus itselleen ja totesi nyt, etteivät ne enää olleetkaan sopivat. Kun kengät olivat minulle sopivat, niin sain ne. Eipä tarvitse hetkeen ostaa uusia työkenkiä, kun nämä ovat jo kolmannet uudet tälle vuodelle. Minulla taitaa kohta olla työkenkiä eläkepäiviin asti valmiina.

Pari muutakin hankintaa tuli tehtyä. Arkikorvikset kustansivat 13 euroa ja ovat kullattua hopeaa. Kyllästyin niiden hankkimieni helmikorvisten takaosien alituiseen katoiluun ja palasin takaisin renkaisiin. Valitsin halvat siksi, ettei harmittaisi niin paljon mikäli katoavat.

Lisäksi toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja ostin laatikollisen hengettömiä. Minulla ei ollut kuin kymmenkunta kunnollista isoa hengetöntä ja loput sellaisia epämääräisiä rimpuloita tavallisesta kaupasta ostettuja. Nämä uudet hain kampaamotukusta ja ero on merkittävä. Noita on nyt sitten kyllä niin paljon, että riittävä lopuksi elämää -  arvioiden ehkä 1000 kappaleen rasia maksoi vajaat 12 euroa. Kuvassa mallina yksi noista isoista hengettömistäni.