Tiukka tammikuu

Yleensä sanayhdistelmällä tiukka tammikuu viitataan taloudelliseen tilanteeseen, jossa kiristellään kukkaronnyörejä joulun aikaan liittyvän normaalia isomman kulutuksen tasapainottamiseksi arjen jälleen alkaessa. Kiitos joulu- ja tammikuun viikonloppu - ja pyhätöiden sekä harrastustöiden ja joulukuussa maksettujen veronpalautusten, ei tässä kohtaa tarvitse miettiä tiukkuutta tuolta kannalta. Tosin se muu tiukkuus kyllä tuntuu kukkarossakin, halusi tai ei.

Näin etukäteen ajatellen suurinta tiukkuutta tulee varmasti olemaan korvien välissä, sillä tähän astihan olemme eläneet hyvin impulsiivisesti eli kun ei tee mieli laittaa ruokaa, niin on tilattu pizzaa tai syöty ulkona. Nyt tiukan tammikuun elämässä se ei ole mahdollista, ei ennen kuin kaikki syötäväksi kelpaava on syöty kaapeista pois. No ihan pelkällä kaurapuurolla tai mausteilla ei ole tarkoitus elää eli toki kun liha, maito ja vihannekset loppuvat, niitä saa ostaa lisää. Toki ensisijaisena tavoitteena selvitä mahdollisimman pienillä hankinnoilla. Tämä tyhjennyssyönti palvelee itse asiassa kolmea tavoitetta 1) kuivatavarakierron varmistaminen, 2) kaappijemmojen tyhjentäminen  ja 3) uuden jääkaappi-pakastinyhdistelmän hankintaan varautuminen pakastinta tyhjentämällä. Tuo viimeksimainittu on kevättalven/kevään suurhankinta, jossa pitäisi löytää ekologinen, kestävä, pestävä, nykyiseen tilaan sopiva ja vielä järkevän hintainenkin tuote. Siinä saa muutamaakin tuotevertailua tehdä ennen kuin se paras mahdollinen vaihtoehto löytyy.

Tiukan tammikuun tavoitteena on siis tosiaan ostaa mahdollisimman vähän mitään ja elää mahdollisimman pienellä budjetilla muutenkin. Omia varastoja, pakastinta, pullopalautuksia ja lahjakortteja on tarkoitus hyödyntää mahdollisimman paljon.

Tämä ajatus taas tietää tasan tarkkaan aivan jäätäviä ostohimoja. Uskallan jo etukäteen epäillä, että jopa uusi tiskiharja tuntuu tässä kuussa himottavalta hankinnalta, vaikka se ei muuten kiinnosta pennin vertaa. Toinen vaihtoehto on sitten se, että puoli huushollia hajoaa ja on pakko ostaa korvaavia tavaroita kuten kahvinkeitin (ei todellakaan ole elämää ilman sitä), pakastin tai jotain muuta vastaavaa. Ruokakauppa tulee myös olemaan tahtojen taistelua, sillä makean ja mässätyn joulun jälkeen karkkiputken katkaiseminen voi olla huomattavan vaikeaa.

Tiedän jo etukäteen senkin, että vaatteet alkavat näyttää normaalia tylsemmiltä ja tekee mieli uusia, koska nykyiset ovat joko liian pieniä, liian isoja, liian nukkaisia ja kuluneita, liian tylsiä tai vaan liian omia. "Ihan sama mitä uutta saa ostaa, kunhan vaan jotain" tulee varmasti olemaan ajatus jossain kohtaa kuukautta. Lisäksi tietysti kaikki maailman parhaat tarjoukset tulevat juuri tammikuussa ja niiden ohittaminen on mahdottoman hankalaa.

Olen jo valmiiksi yrittänyt miettiä sijaistekemistä tai omasta kaapista shoppailua pahimpien ostokriisien varalle. Omasta kaapista shoppailua olen ajatellut käyttää esimerkiksi seuraavasti: käyttöön uudenvärinen huulipuna, erilaiset korvakorut, joku pitkään käyttämättä ollut hiushärpäke tai kaivetaan kaapista esiin vaate, jota ei ole käytetty hetkeen aikaan. Sijaistoiminnoiksi olen ajatellut lenkkeilyä (hah, sen kun näkis), kutomista, unelmien vaatekaapin suunnittelua, kaappien ja laatikoiden siivoamista, sohvalla istumista ja klassisen musiikin kuuntelua - minulla on kasapäin CDitä, joita en ole kuunnellut aikoihin. Lisäksi listalle voisivat päätyä kulmakarvojen nyppiminen, ripsien värjääminen, manikyyri, pedikyyri, säärien sheivaaminen tai muu karvojen siistiminen. Tämä voi siis tarkoittaa sitä, että minulla ei ole helmikuun alussa karvan karvaa jäljellä missään, kun olen koko kuukauden käyttänyt niiden nyppimiseen ostamisen estämiseksi.