Punaisella laivalla

Vietimme alkuviikosta herra Kirjoituksen kanssa ihanan rentouttavan vuorokauden punaisella laivalla, joka kävi kääntämässä Tukholmassa. Pidempään kaupunki visiittiin ei ollut tällä kertaa aikaa, mutta kyllä tuollainen minilomakin oli todella ihana. Siinä oli kaikki, mitä lomalta tarvitsen; parasta seuraa, hyvää ruokaa, vaihtuvia maisemia, vähän lisää ruokaa, shoppailumahdollisuus, aikaa olla ilman sen isompaa aikatauluttamista.

Meri oli koko matkan lähes peilityyni, mutta välillä seilasimme sellaisessa hernerokkasumussa, että sumutorvet huutelivat lähes taukoamatta. Toisaalta sitten oli ihan uskomattoman upeita auringonpaisteisia hetkiä, joista pari kuvaa todisteeksi.

Ensimmäistä kertaa kokeilimme yhdistelmää, jossa matkasimme satamaan ihan tavallisella reittilinja-autolla, johon sai lipun varattua saman matkatoimiston kautta kuin itse risteilynkin. Matkanteko oli huomattavan paljon mukavampaa ja leppoisampaa kuin charter-linjalla, joten taidamme suosia tuota vaihtoehtoa jatkossakin. Satamassa toki täytyi hakea liput itse matkatoimiston tiskiltä, mutta olimme satamassa niin hyvissä ajoin, ettei niitä paljon tarvinnut jonotella ja samalla onnistui ruokailun hankinta siitä viereiseltä laivayhtiön tiskiltä.

Laivaan päästyä kamat hyttiin, pikainen siistiytyminen ja sitten herkkuja notkuvien pöytien ääreen, jossa kuluikin ilta rattoisasti hyvän ruoan ja juoman merkeissä. Seuraavana aamuna saattoi olla hiukan väsynyt ja tukkoinen olo, jota paikkailtiin aamutorkuilla aamupalan jälkeen. Muutoin päivän ohjelmassa oli kiertelyä laivalla, shoppailua, lisää ruokaa ja juomaa, leppoisaa oleilua ja kauniita maisemia.

Paluu hoitui saman kaavan mukaan eli tavallisella pikavuorolla, joka toki oli sitten perillä iltamyöhällä, mutta eipä tarvinnut odotella ketään, joka olisi nukkunut pommiin tai muutoin unohtunut laivaan.

Olen päättänyt myös alkaa matkustamisessa suosia suomalaista, joten tämä kuva kuulunee asiaan.