Jokainenhan meistä lienee kuullut sanonnan, että ruokakauppaan ei kannata mennä nälkäisenä. No juu, saattaa myös olla, että kenkäkauppaan ei kannata mennä silloin kun on huonot kengät jalassa taikka alusvaatteita myyvään liikkeeseen silloin kun omat ovat sieltä epämukavimmasta päästä.
Minä erehdyin tekemään molemmat noista virheistä pari päivää sitten. Tosin käänteisessä järjestyksessä. Minun ei mitenkään ollut tarkoitus ostaa uusia alusvaatteita, mutta niin vain löysin itseni Lidlin korilta penkomasta ja 11€ hinnalla mukaan tarttuivat sekä alushousut että rintaliivit ja niiden lisäksi se hammasharja, mitä olin sieltä varsinaisesti tullut ostamaan. Hammasharjaan lisäksi 8 varaharjapäätä, olisi ehkä pitänyt ostaa vielä toinenkin paketti, sillä ne olivat halpoja. Kaikkiaan sain kulutettua tuolla 36€.
Sitten olin liikkeellä naapurikaupungissa - väärillä jalkineilla. Yleensä niin hyvät teneriffalaiset kangastossuni olivat sinä päivänä känkkäränkkä tuulella ja puristivat, joten kuin itsestään jahkaannuin Popo-shopin tarjouskorille katsomaan tennareita ja lopulta löysinkin yhdet vitosen hinnalla. Eiväthän ne kalliit olleet, mutta kun en olisi tarvinnut yhtään paria uusia kenkiä - toisaalta ne ovat olleet jalassa melkein jatkuvasti ostohetkestä lähtien ja lisäksi ne sopivat minulla olevan hankalan värisen laukun kanssa täydellisesti yhteen.
Menee selittelyksi, jos sanon, että päivittäisessä käytössä ei ole yhtään paria täydellisen kunnollisia liivejä (miksi et kaivele kaappia, niitä on siellä kyllä) taikka hauskoja tennareita (no, niitä ei kyllä ole kaapissa, mutta muita kenkiä senkin edestä). Tässä siis selitys siihen, miten ihmeessä noita tavaroita meille hiipii kuin varkain.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti