Keltaisten joukossa yksi "toisinajattelija", eli kelta-harmaa - ruusu, tämä ihan siitä syystä, että keltaiset kennot loppuivat juuri tuon verran kesken.
Tunnin ajomatkan aikana syntyi keltaruusuja ihan kiitettävä kassillinen.
Jos joku ihmettelee, niin nämä munakennot ovat tooosi vanhoja, äidin varastoista. Hän aloitti kennojen kokoamisen ehkä viisi - kuusi (ehkä enemmänkin) vuotta sitten, kun ensimmäisen kerran puhuimme sytykeruusuista. Kyllä huomasi materiaalin muuttumisen aikojen saatossa, sillä nämä uudet kennot olivat sellaista ohutta ja kevyttä materiaalia, joka repesinkin tuosta vaan, mutta näiden vanhojen kanssa sai tehdä töitä ennen kuin sai ne palasiksi.
Huomenna (vihdoin ja viimein) saavat sitten sekä keltaiset että vähemmän keltaiset ruusut ja sipsit päälleen steariini-parafiinikasteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti