Matkalla paremmaksi ihmiseksi

Tähän asti olen elänyt luulossa, että meillä eletään hyvinkin fiksusti ja ruokahävikin määrä on suunnilleeen nolla eli mitään syömäkelpoista ei mene roskiin eikä myöskään ruokaa pilaannu syömäkelvottomaksi. Tajusin kuitenkin kuluneella viikolla, että eihän tilanne todellakaan ole noin optimistinen. Tämän huomion tein heittäessäni menemään kokonaisen granaattiomenan, joka oli päässyt homehtumaan - ja vain siitä syystä, etten muka ollut missään välissä ehtinyt käyttämään viittä minuuttia sen puhdistamiseen syömäkelpoiseksi siis siementen irroittelemiseksi kuorista. Kun vielä samaan kertaan jouduin poistamaan pari liiaksi pehmennyttä persimonia ja yhden homeisen tomaatin biojätteeseen, kirosin hartaasti itseni jonnekin valottomaan paikkaan syvälle. Mitä järkeä on maksaa itsensä kipeäksi ulkomaan hedelmistä tai suomalaisista vihanneksista ja kipata ne sitten roskikseen? Pahimpana kaikesta vielä se, että sitä luulee olevansa jotenkin parempi ihminen: "meiltähän ei koskaan tule ruokahävikkiä, kyllähän kunnon ihmisen pitää pystyä huolehtimaan siitä, että kaikki ostettu tulee ajoissa syödyksi eikä pääse pilaantumaan."

Loppuvuonna aion tiukasti pitää kiinni siitä, että yhtään ruokaa ei pääse pilaantumaan eikä siis joudu roskiin. Saman otan ensi vuoden tavoitteeksi, se mitä on hankittu, syödään. Tarvittava aika ruoan valmisteluun ja valmistukseen revitään sitten vaikka mistä ja yritetään löytää reseptejä, joiden avulla kaiken hankitun pystyy hyödyntämään. Jos kaupassa hyvältä tuntunut hedelmäostos ei maistukaan sellaisenaan, voi sen aina piilottaa smoothieen tai pirtelöön. Marjoja koetan syödä entistä ahkerammin, ne kun ovat varsin edullinen tapa korvata kalliit hedelmäostokset ja niitä kun on useampaakin sorttia valmiina pakkasessa.

Ensi vuonna yritän siis tosissaan pitää kiinni siitä, että huushollimme ruokahävikki olisi nolla - kaikki mitä hankitaan tai saadaan tulee myös syödyksi, eikä mitään päästetä pilaantumaan tai jätetä käyttämättä. Viikottaisia ruokalistoja en ala edelleenkään suunnitella, mutta entistä tarkempaa huomiota kiinnitän siihen, että ruokabudjetti pysyy raameissaan ja tavaroiden käyttö järkevänä.