Meillä on töissä iso vitriinistö, jossa esitellään erilaisia asoita. Välillä esillä ovat erilaisten virallisten juhlien tai vuosipäivien teemoittamat jutut, jouluksi siihen rakennetaan jouluseimi, pääsiäisen aikaan silmänilona on erilaisia pääsiäiskoristeita. Toisinaan jonkun yksityisen tekijän kädentaitoja esittelevät työt ovat päässeet koristamaan sitä, joskus sinne on rakennettu kokonainen nukkekoti ja vaikka mitä muuta. Nyt siellä oli esillä ensimmäistä kertaa yritys - tai niin ainakin yhteystietojen perusteella tulkitsin sen.
Vitriinistö oli täynnä erilaisia Tilda-hahmoja ja pieniä ja suurempiakin juttuja, joita Tilda kirjoissa on esitelty. Oli tyttöjä, enkeleitä, pupuja, viirinauhoja, sydämiä. Tuijotan vitriinejä aina ohikulkiessani ja niin hyvin tuo näyttely on rakennettu, että aina löydän jotain uutta katsottavaa sieltä.
Ensimmäiseksi kiinnitin huomioni kirkaasta lasista valmistettuun laakeaan kulhoon, joka oli täytetty pienillä pellavanvärisillä sydämillä. Sydämet olivat niitä hiukan pitkämäisiä, tildanmallisia ja ne oli heitelty pehmeästi kulhoon niin, että ne olivat sen verran löysässä, että niiden muoto oli helppo hahmottaa. Kooltaan ne olivat noin viidestä seitsemään senttiä pitkiä ja neljästä viiteen senttiä leveitä, eivät erityisen pulleita, vaan pikemminkin litusakisia. Katselin tuota kulhoa useamman kerran ohi kulkiessani ja sain kuningasajatukseni.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan tuo ajatus oli se, että minäkin omelen tuollaisia sydämiä. Sinänsä ajatuksessa ei ole mitään vallankumouksellista, mutta keksin samalla myös kankaan, josta voisin tuon toteuttaa. Minulla kun piti olla jossain kaapin perukoilla pellavainen toppi, jonka joskus sain jonkun huuto.netistä hankkimani vaatepaketin mukana. En ollut koskaan pitänyt toppia siitä syystä, että se oli liian iso ja olisi vaatinut mittavat korjaukset muuttuakseen sen verran sopivaksi, että sitä olisi kehdannut pitää.
Koska olen nuuka ihminen, en kuitenkaan heitä mitään roskiin, vaan pyrin aina löytämään kaikelle jatkokäyttöä. Niinpä olin aivan varma, että minulla on valmiina materiaali nihin sydämiin. Kauniin iloiset kierrätyslahjat koko suvulle...
Nyt olen sitten penkonut koko huushollimme ympäriinsä, enkä löydä tuota toppia mistään. Alan pahasti pelätä, että se päätyi kirpputorimyyntiin silloin kun viimeksi kokosin myytävää materiaalia pöytään. Tai sitten se päätyi huuto.nettiin. Joka tapauksessa toppi "has left the building" ja kuningasajatukseni kokenut nolon lopun, kun sydänten materiaali on kadonnut. Pitänee siis tavallisten kuolevaisten tapaan mennä kangaskauppaan ja ostaa materiaali sieltä, eikä se tunnu lainkaan yhtä nerokkaalta kuin tuo kierrätysidea.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti