Onnellisuus

Onnellisuus on outo asia. Sitä kuvittelee onnellisuuden olevan isoissa jutuissa ja sitten yhtäkkiä tajuaakin, miten pienissä asioissa se pilee. En ole käynyt mitään positiivisen ajattelun kurssia, vaan ihan itse oivaltanut tämän. Kuten monesti ennenkin suuriin oivalluksiin liittyy karikkoinen polku, niin tähänkin.

Olen tyhjännyt arkkupakastintamme siinä toivossa, että saisin sen tyhjäksi ja sulatettua ennen kuin viimeiset viinimarjat putoilevat pensaista. Nyt kävin työkaverin kanssa meillä maalla noukkimassa marjoja hänelle ja samalla nappasin mukaan pari kylmälaukkua ajatuksena, että sulatan nyt tuon arkkupakastimen, oli hellettä tai ei. Kun avasin pakastimen kannen, vastassa oli tuskin kohmeessa olevia marjoja, osa oli jo aivan sulanut ja muutama pussi valutti mehua. Onni onnettomuudessa oli se, että avasin tuon kannen, seuraavaksi tarjolla olisi ollut marjakiljua, jos marjat olisivat lämmenneet yhtään enempää, nyt ne pystyi vielä keittämään mehuksi. 

Miten onnellisuus tähän liittyy? Normaalioloissahan olisin kiukutellut, kironnut, melskannut ja tanssinut twist-ripaskaa pelkästä raivosta ja ärtymyksestä. Miten siis voin olla onnellinen siitä, että pakastin on rikki ja marjat sulaneet? Lähdetään vaikka liikkeelle siitä, että olen onnellinen, koska ehdin pelastaa ne marjat. Olen onnellinen, että minulla ylipäänsä oli ne marjat. Olen myös äärettömän onnellinen siitä, että yhdellä puhelinsoitolla löytyi rakas serkku, joka lainasi Mehu-Maijaa, kun omani oli aivan liian kaukana haettavaksi näin pikaisella aikataululla. Olen myös onnellinen siitä, että minulla on puoliso, joka auttoi joka käänteessä. Onnellinen olen siitä, että hän jaksoi käyttää illan siihen, että etsi sopivat vaihtoehdot uudeksi pakastearkuksi. Turha sanoakaan, miten onnellinen olen siitä, että voin kävellä kauppaan ja sanoa, että tuon arkun haluan - siis olen onnellinen siitä, että on kauppa, missä voin ostaa pakastimen ja että minulla on rahaa, millä ostaa pakastin. Nuokaan kun eivät ole itsestään selvyyksiä kaikille edes Suomessa. Onnellinen olen siitäkin, että voimme kaiken touhun keskellä tilata pizzat kotiintoimituksellla ja säästää näin aikaa marjasouviin.

Olen onnellinen siitä, että nyt minulla on monta pulloa mehua juotavaksi, mutta Herra Kirjoitus ei ole tyytyväinen, mehu kun pitää juoda pois ennen colan ostamista ja se on colaholistille paha paikka. Kaikki mehu ei tietenkään jää meille itselle, serkulleni vien kiitokseksi muutaman pullon, samoin ajattelin onnellisuushuumassani käydä soittamassa alakerran ikäihmisten ovikelloa ja tarjota heille mehupulloa. 

Ainoa pieni asia, joka vähän jäi hampaankoloon tästä oli se, että kaipa nuo marjan kuoretkin olisi voinut hyödyntää jotenkin esimerkiksi syöttää jollekin eläimelle. Nyt kuitenkin aamunvarhaisina hetkinä olin tyytyväinen ja onnellinen siitäkin, että oli biojäteastia, mihin saatoin nuo kantaa.

 

Tässä ensimmäiset pullot. Kaiken kaikkiaan mehua tuli melkein 10 litraa. 

Seuraavaksi lähden pesemään mehunkeitossa ja pakastimen tyhjennyksessä suttaamiani vanhoja lakanoita ja olen ylen onnellinen myös siitä, että olen säästänyt noita käyttöä varten. Ne pelastivat lattian jälleen kerran.