Työmuurahainen

Olen viettänyt parista viimeisestä vapaapäivästäni (eli tästä ja eilisestä) yhteensä reilut 14 tuntia töissä. Ahkeruus on ilomme ja pysyy rouva poissa tavaroiden haalimisesta sekä muusta pahanteosta. Jotenkin tuo dead line, joka oli tuossa lyhyemmässä päivässä, potki taas monta asiaa eteenpäin. Kun oli tiedossa, että parin tunnin päästä pitää olla töissä, niin kummasti sitä sai ruokaa valmistettua, huushollia siivotuksi ja vaikka mitä muuta ainaisen koneella notkumisen ja kutomisen sijaan. Pitänee yrittää vastaisuudessakin samaa, sopia joku kellotettu meno jonnekin ja sitten pistää työlista itselle käteen ennen sitä - valmista tulisi tehokkaasti ja nopeasti.

Omia puuhia ehdin työpäivien aikana tehdä noin 30 ruusun ja valmiiksi kudottujen pöksyjen verran ja noidenkin suhteen oli todella piukalla, että ehdin edes sen verran. Ruusut siirsin odottamaan kastamista ja housuista puuttuvat silmät ja hampaat ennen kuin ne voi esitellä.

Samaan innostuksen syssyyn perkasin vielä vaatekaapistani yhden hyllyn ja korin, jotka sisälsivät pitkähihaisia paitoja. Taas löytyi aihetta manailuun, koska minulla on liikaa tavaraa ja en ole selvillä siitä, mitä omistan. Tuolta kaapista kun paljastui useampia uusia trikoopaitoja, jotka nyt olivat telttoja, mutta joille vielä viime syksynä olisin antanut isosti arvoa, kun kaikki vaatteet näyttivät kamalilta, kuluneilta ja piukoilta päällä. Ne olisivat olleet huippu siistejä ja sopivia käyttää juuri silloin. Pahinta on se, että niiden myyminen ei juuri kannata, niistä tuskin saa mitään muuta kuin myymisen vaivan, koska maailma tuntuu hukkuvan vanhoihin vaatteisiin. Jos oikein lottovoitto kävisi, niin löytyisi joku, joka olisi kasvanut sen verran, että hänen kaapistaan löytyisi hänelle liian pieniä vaatteita eli voisimme vaihtaa vaatteita päittäin, minun isoni hänelle ja hänen pienempänsä minulle.  Asia, mitä on turha toivoakaan.

Ja myönnän, harmittaa vietävästi kun on joutunut esiintymään nakinkuorissa ja lumpuissa ja omasta kaapista olisi löytynyt uusia siistejä vaatteita käytettäväksi - jos vain olisi saanut itsestä sen verran irti, että olisi tutkinut, mitä se kaappi oikein on syönyt. Viekää joku minut jonnekin saunan taakse ja potkaiskaa lujaa.