Kudo, pura, kudo

Kun appiukko sai taas jouluksi tossut (tarpeeseen toki, hän käyttää niitä aktiivisesti ja edelliset olivat jo moneen kertaan parsitut), ilmaisi anoppikin toiveensa saada uudet tossut. Hänen edellisistä tossuistaan on aikaa todella paljon, mutta koska en ole nähnyt hänen pitävän niitä, en ole ajatellut, että hän tarvitsisi uusia. Virhe, hän oli pitänyt tossunsa loppuun, mutta ei ollut saanut suutaan auki, että tarvitsisi uudet.

Nyt hän vihdoin sitten sai sanottua, että hänkin kaipaisi uusia tossuja. Saatuani keskeneräiset sukat valmiiksi, päätin ryhtyä toimeen näiden tossujen suhteen. Koska minulla on voimassa se ostokielto, joka koskee myös lankoja, piti suorittaa kaivelua omissa laatikoissa. Valitsin tietysti yhdeksi langaksi nuo joululahjasukkien langat, mutta kolminkertaisena, toiseksi langaksi (tai siis neljänneksi, jos tarkkoja ollaan), nappasin lankalaatikostani punaisen sekoitelangan, joka saattoi olla tempoa tai kaikua - vajaa kerä ja vyöte hukassa. Jaoin langan kahteen kerään ja kudoin sen loppuun, tossut jäivät kesken, joten kaivoin varastoistani toisen samanvärisen kerän, matto- taikka moppilankaa. Kudottuani sitä reilut kymmenen kerrosta, tajusin, ettei homma voi jatkua näin, sillä tossut levisivät ihan mahdottomiksi. Joten ei kuin purkuun....

Purkaminen ei ollutkaan ihan pikkutyö, neljän langan erotteluineen, mutta tulipa tehtyä. Sitten uusi aloitus, ja tällä kertaa ensiksi alkuun punainen moppilanka ja kolme toffeenruskeaa lankaa, jolloin kantapäästä tuli tukevampi. Kun punainen moppilanka loppui, vaihdoin tilalle sen punaisen tempon/kaiun, mutta nyt näyttää pahasti siltä, että sekin loppuu kesken, joten pitänee kaivella lisää laatikoita, vaikka tuskin yhtä sopivaa punaista sävyä enää löytyy lisää. Tämä uusi versio kuitenkin muistuttaa enemmän tossua kuin tuo alkuperäinen.

Jospa vaikka ensi viikon aikana saisin nämä aikaiseksi - tai edes toisen.